Venäjä, hintataso ja verot – nämä ovat suomalaisten mielestä maahanmuuton esteet ja vetovoimatekijät
Ladattavat tiedostot
”Maantieteelle emme voi mitään, ettekä te voi sille mitään”. Näin Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin totesi Juho Kusti Paasikivelle ennen talvisotaa tämän mukaan.[1] Maantieteellä on yhä vaikutuksensa mielikuvaan Suomesta – ja suomalaiset epäilevät, että se on myös suurin este houkuteltaessa työntekijöitä ulkomailta Suomeen.
Suomalaiset ovat lämmenneet työperäiselle maahanmuutolle. Sen osoitti aiemmin keväällä 2023 raportoitu EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen tulos, jonka mukaan enemmistö suomalaisista arvioi nyt ensimmäistä kertaa mittaushistorian aikana maamme väestön ikääntymisen ja uhkaavan vähentymisen edellyttävän ulkomaalaisten Suomeen muuton helpottamista.[2] Osana Arvo- ja asennetutkimusta suomalaisia pyydettiin myös arvioimaan 26 tekijän kohdalla, ovatko ne Suomessa nykyisin maahanmuuton vetovoimatekijöitä vai esteitä, kun asiaa tarkastellaan maahanmuuttoa Suomeen harkitsevan näkökulmasta.
Selvä enemmistö (59 %) suomalaisista pitää Suomen maantieteellistä sijaintia maahanmuuton esteenä ja vain yhdeksän prosenttia arvioi sen vetovoimatekijäksi (Kuvio 1).
Kuvio 1.
Suomi on keskisen ja eteläisen Euroopan näkökulmasta syrjässä, mutta tulosten valossa tätä suuremmaksi maantieteelliseksi ongelmaksi paljastuu Venäjän läheisyys. Enemmistö (53 %) pitää sitä esteenä Suomeen muuttoa harkitsevalle ja vain kaksi prosenttia arvioi Venäjän läheisyyden vetovoimatekijäksi.
On ilmeistä, että Venäjän näkeminen esteenä maahanmuutolle johtuu Venäjän käymästä hyökkäyssodasta Ukrainassa. Suomalaisten asenteet Venäjää kohtaan olivat muuttuneet asteittain aiempaa kielteisemmiksi jo vuodesta 2014 lähtien, mutta vuoden 2022 laajamittaisen hyökkäyksen jälkeen ne muuttuivat hyvin kielteisiksi.[3] Myös muualla Euroopassa näkemykset Venäjästä kääntyivät negatiivisiksi hyökkäyksen alettua.[4] Yli 80 prosenttia piti EVAn kevään 2022 Arvo- ja asennetutkimuksessa Venäjää merkittävänä sotilaallisena uhkana.[5]
Vaikka suomalaiset kokevat Nato-jäsenyyden lisäävän Suomen sotilaallista turvaa, se ei ole hälventänyt Venäjän sotilaallisen uhan pelkoa.[6] Tämä asenne heijastuu todennäköisesti suomalaisten epäilyyn siitä, että potentiaalisilla Suomeen muuttajilla saattaa herätä epäilyksiä Suomen sijainnista Venäjän naapurina.
Suomalaisten omien vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella oleviin maahanmuuton esteisiin kuuluvat myös ilmasto ja sääolot, joita puolet (51 %) pitää maahanmuuton esteenä. Kaikki eivät kuitenkaan koe suomalaista ilmastoa niin synkässä valossa, sillä viidesosa (21 %) pitää ilmastoa ja sääoloja vetovoimatekijöinä. Jos Keski-Euroopan talvet muuttuvat ilmastonmuutoksen seurauksena yhä vähälumisemmiksi ja kesät tuskastuttavan kuumiksi, Suomen selkeät vuodenajat ja viileämpi ilmasto saattavatkin muodostua yhä vahvemmiksi vetovoimatekijöiksi.
Mitä Suomi voi tehdä?
Tulevan hallituksen näkökulmasta Suomen maantieteellistä sijaintia ja sääoloja kiinnostavampia ovat asiat, joihin politiikalla voi vaikuttaa. Yhteiskunnallisista kysymyksistä suurimmaksi maahanmuuton esteeksi suomalaisten silmissä piirtyvät elinkustannukset ja verotus, joita yli puolet (52 %) pitää maahanmuuton esteinä. Vetovoimatekijänä verotusta ja elinkustannuksia pitää vain yhdeksän prosenttia suomalaisista.
Vuonna 2021 Suomi oli OECD-maiden viidenneksi kovin verottaja 43 prosentin veroasteella, kun OECD:n keskimääräinen veroaste oli 34 prosenttia.[7] Suomen hintataso oli OECD-maiden keskiarvoa korkeampi[8] ja keskimääräinen palkkataso oli OECD-maiden keskiarvoa pienempi vuonna 2021.[9]
Suomalaiset siis katsovat, että verotuksen ja elintason kokonaisuus ei houkuttele maahanmuuttajia Suomeen, vaan pikemminkin saa potentiaaliset tulijat miettimään kaksi kertaa, onko Suomi paras mahdollinen kohdemaa työn perässä muuttaville. Puolet suomalaisista pitääkin maan verotusta liian ankarana.[10]
Ottaen huomioon, että enemmistö suomalaisista katsoo, että työvoimapula Suomessa on ratkaistavissa vain ulkomaisen työvoiman avulla, kansalaiset lähettävät Säätytalolla hallitusta neuvotteleville melko yksiselitteisen viestin: jos työperäistä maahanmuuttoa halutaan lisää, Suomen verotusta pitää keventää.[11]
Toinen poliittinen viesti työperäisten maahanmuuttajien houkuttelemiseksi on se, että byrokratiaa on syytä keventää. 45 prosenttia suomalaisista nimittäin arvioi, että byrokratian määrä on este maahanmuutolle. Vetovoimatekijänä byrokratiaa pitävien osuus jää vähäiseksi (10 %). Aiemmin julkaistujen kevään 2023 Arvo- ja asennetutkimusten tulosten perusteella yli 80 prosenttia suomalaisista onkin sitä mieltä, että osaavien ja koulutettujen ulkomaalaisten muutto Suomeen pitäisi tehdä nykyistä paljon helpommaksi.[12]
Erimielisyyttä syntyy lähinnä arvioitaessa sitä, miten suomalaisten asenteet maahanmuuttajia kohtaan vaikuttavat Suomen houkuttelevuuteen.
Byrokratiaan liittyen suomalaiset pitävät varsin laajalti esteenä maahanmuutolle myös työpaikkojen kielitaitovaatimuksia (44 %), maahanmuuttoviranomaisten käytäntöjä ja toimintaa (42 %) sekä työperäisen maahanmuuton sujuvuutta (40 %). Tulosten valossa on ilmeistä, että suomalaisten mielestä työperäisen maahanmuuton edistäminen edellyttää hallitukselta päätöksiä, joilla kevennetään byrokratiaa ja viranomaisprosesseja. Kielitaitovaatimusten helpottamisen puolesta puhuu myös se, että 40 prosenttia pitää Suomessa puhuttuja kieliä maahanmuuton esteenä. Se, että viidesosa (20 %) pitää Suomessa puhuttuja kieliä vetovoimatekijöinä, selittynee suomalaisten verraten hyvällä englannin kielen osaamisella. [13]
Melko suuri (40 %) epäilee myös työpaikan löytämisen ja työmarkkinoiden toiminnan olevan esteitä maahanmuutolle. Kantaväestön asenteita maahanmuuttajia kohtaan 37 prosenttia pitää esteenä maahanmuutolle muuttamista harkitsevan näkökulmasta, mutta useampi (43 %) valitsee neutraalin ”ei kumpaakaan” -vaihtoehdon. Vetovoimatekijänä asenteita ei pidän kuin kahdeksan prosenttia. Suomalaisten oman arvioin mukaan maahanmuuttoasenteet Suomessa eivät siis ole maahanmuuttajan näkökulmasta järin suotuisia, mutta niitä ei liioin pidetä suoranaisina maahanmuuton esteinä.
Epäselväksi suomalaisten mielissä jäävät myös maahanmuuttajan puolison työllistymismahdollisuudet. Neljäsosa (24 %) arvioi mahdollisuudet vetovoimatekijäksi ja hieman suurempi osuus (27 %) maahanmuuton esteeksi. Epätietoisuutta alleviivaa se, että vajaa kolmasosa (31 %) valitsee ”ei kumpaakaan” -vaihtoehdon ja vajaa viidesosa (18 %) ei osaa ottaa kysymykseen kantaa lainkaan.
Huomionarvoista vastausten jakaumaa tarkasteltaessa on se, että eri väestöryhmien näkemykset maahanmuuton esteistä ja vetovoimatekijöistä ovat melko yhtenäisiä (ks. Kuvioliite). Vaikka suhtautumisessa maahanmuuttoon on hyvin suuria eroja poliittisen suuntautumisen mukaan[14], nämä näkemyserot eivät juuri heijastu eri puolueiden kannattajaryhmien arvioihin maahanmuuton esteistä ja vetovoimatekijöistä.
Erimielisyyttä syntyy lähinnä arvioitaessa sitä, miten suomalaisten asenteet maahanmuuttajia kohtaan vaikuttavat Suomen houkuttelevuuteen. Enemmistö vasemmistopuolueiden (sdp, vihr ja vas) kannattajista pitää suomalaisten asenteita esteenä maahanmuutolle. Lisäksi perussuomalaisista muita ryhmiä suurempi osuus kokee maahanmuuttoviranomaisten käytännöt ja kansalaisuuden saannin edellytykset (ks. jäljempänä) vetovoimatekijöinä, joskin nämä osuudet jäävät perussuomalaisten kannattajaryhmässä selvästi vähemmistöön (kaikki väestöryhmittäiset vastausjakaumat, ks. erillinen Kuvioliite).
Suomella on lukuisia vahvuuksia
Tilanne ei suomalaisten mielestä ole kuitenkaan aivan niin synkkä kuin miltä maahanmuuton esteiksi arvioitujen tekijöiden listaa katsomalla voisi kuvitella. Huomattavasti suurempi osa suomalaisista nimittäin näkee maallamme selkeitä vetovoimatekijöitä.
Kuvio 2.
Suomalaisen luonnon peräti 89 prosenttia arvioi vetovoimatekijäksi (Kuvio 2). Niin ikään yli 80 prosenttia pitää vetovoimatekijöinä yhteiskunnan turvallisuutta ja vakautta (87 %), elinympäristön laatua (85 %), suomalaisia julkisia palveluita ja sosiaalitukia (83 %) ja suomalaista koulutusjärjestelmää (84 %).
Listaus ei kerro pelkästään suomalaisten arvioista maan vetovoimatekijöistä potentiaalisen maahanmuuttajan näkökulmasta, vaan se paljastaa myös ne asiat, joita suomalaiset itse arvostavat Suomessa.[15] Turvallisuus, julkiset palvelut ja koulutus ovat tekijöitä, joista suomalaiset toivovat pidettävän huolta myös tulevaisuudessa, vaikka julkisen talouden tila edellyttää kansalaisten mielestä vastuullista talouspolitiikkaa.[16]
Suomalaiset ovat varsin tyytyväisiä yhteiskuntaansa; siitä kielii myös EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen pitkä aikasarja, jonka mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että ”on onni ja etuoikeus olla suomalainen”.[17]
Neljä viidestä (80 %) pitääkin yleistä elämänlaatua vetovoimatekijänä potentiaalisille maahanmuuttajille, ja 77 prosenttia arvioi Suomen demokraattisuuden ja tasa-arvoisuuden vetovoimatekijöiksi. Enemmistö (66 %) pitää myös osaamisen tasoa ja innovatiivisuutta sekä elintasoa ja tulotasoa (64 %) vetovoimatekijöinä. Kun edellä tarkasteltiin maahanmuuton esteitä, esiin nousivat elinkustannukset ja verotus. Suomalaisten mielissä siis elintaso on kokonaisuudessaan jopa vetovoimatekijä, mutta sitä heikentävät korkea kustannustaso ja kireä verotus.
Suomen houkuttelevuutta maailman muiden maiden joukossa pitää vetovoimatekijänä 44 prosenttia. Kolmasosa (33 %) pitää Suomen asemaa muiden maiden joukossa neutraalina – ei vetovoimatekijänä eikä esteenä. Tämä saattaa johtua siitä, että elintasomittareilla Suomi pärjää kehittyneiden joukossa keskimääräisesti. Pitkälti samalla tavalla suomalaiset suhtautuvat suomalaiseen kulttuuriin ja elämäntyyliin. 42 prosenttia pitää niitä vetovoimatekijöinä ja käytännössä yhtä moni (40 %) arvioi ne maahanmuuton kannalta neutraaleiksi. Esteeksi maahanmuutolle kulttuurimme ja elämäntyylimme näkee vain kahdeksan prosenttia.
Epäselviksi maahanmuuton vetovoimatekijöinä tai esteinä jäävät mahdollisuudet edetä työuralla (27 % arvioi vetovoimatekijäksi ja 23 % esteeksi), vieraiden kulttuurien tuntemus (23 % ja 17 %) ja kansalaisuuden saannin edellytyksen taso (17 % ja 16 %). Viimeksi mainitun kohdalla epätietoisten osuus (32 %) kasvaa verraten suureksi, mikä kertoo siitä, etteivät kansalaisuusprosessin detaljit ole välttämättä suurelle osalle tuttuja.
Suomalaisten arviot potentiaalisten maahanmuuttajien vetovoimatekijöistä ja maahanmuuton esteistä piirtävät kuvan maasta, jolla olisi mahdollisuuksia tarjota monille hyviä elämän edellytyksiä, mutta suuremmat työperäisen maahanmuuton virrat jäävät toistaiseksi toteutumatta vaikean byrokratian, liian kireän verotuksen, korkean kustannustason ja Venäjän läheisyyden vuoksi.
Näin kysely tehtiin
Tulokset perustuvat 2 043 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 31.1.–13.2.2023. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.
Viitteet ja lähteet
[1] Ks. esim. Iloniemi, J. (2015). Maantieteelle emme mahda mitään, Docendo.
[2] Haavisto, I. (2023a). Maahanmuuton leirit – Eripuraiset suomalaiset lämpenevät työperäiselle maahanmuutolle, EVA Analyysi No 121, https://www.eva.fi/blog/2023/04/26/eripuraiset-suomalaiset-lampenevat-tyoperaiselle-maahanmuutolle/
[3] Larros, H. ja Metelinen, S. (2022). Joka kodin turva – Suomalaiset liittyvät Natoon yhtenäisinä, EVA Arvio No 41, https://www.eva.fi/blog/2022/11/23/suomalaiset-liittyvat-natoon-yhtenaisina/
[4] Pew Research Center (2022). International Attitudes Toward the U.S., NATO and Russia in a Time of Crisis, https://www.pewresearch.org/global/2022/06/22/international-attitudes-toward-the-u-s-nato-and-russia-in-a-time-of-crisis/
[5] Haavisto, I. (2022). Luottamuksen loppu – Suomalaiset arvostavat venäläisiä, mutta pitävät Venäjää sotilaallisena uhkana, EVA Analyysi No 107, https://www.eva.fi/blog/2022/04/12/suomalaiset-arvostavat-venalaisia-mutta-pitavat-venajaa-sotilaallisena-uhkana/
[6] Metelinen ja Larros (2022).
[7] OECD (2022a). Tax revenue, https://data.oecd.org/tax/tax-revenue.htm
[8] OECD (2023). Price level indices, https://data.oecd.org/price/price-level-indices.htm
[9] OECD (2022b). Average wages, https://data.oecd.org/earnwage/average-wages.htm
[10] Kujanpää, E. (2023). Puolet pitää verotusta Suomessa liian ankarana – verokapina elää oikeistopuolueissa, https://www.eva.fi/blog/2023/05/16/puolet-pitaa-verotusta-suomessa-liian-ankarana-verokapina-elaa-oikeistopuolueissa/
[11] Ulkomailta tuleva huippuosaaja voi päästä Suomen avainhenkilölain mukaisen 32 prosentin kiinteän ansiotuloverokannan piiriin, mutta tämä koskee vain vähintään 5 800 euroa kuukaudessa tienaavia. Ks. Laki ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta.
[12] Haavisto (2023a).
[13] EF (2022). EF EPI – EF English Proficiency Index – A Ranking of 111 Countries and Regions by English Skills, www.ef.com/epi
[14] Ks. Haavisto (2023a).
[15] Ks. esim. Metelinen, S. (2020). Kansakunnan kivijalka – Pandemiassakin suomalainen luottaa presidenttiin, poliisiin ja puolustusvoimiin, https://www.eva.fi/blog/2021/06/08/pandemiassakin-suomalainen-luottaa-presidenttiin-poliisiin-ja-puolustusvoimiin/
[16] Haavisto (2023b). Rautaisannos realismia – Suomalaisten hallitusohjelmatoiveita leimaa talousrealismi, EVA Analyysi No 120, https://www.eva.fi/blog/2023/03/22/suomalaisten-hallitusohjelmatoiveita-leimaa-talousrealismi/
[17] Metelinen, S. (2022). Olen suomalainen – Suomalaiset eivät innostu identiteettipolitiikasta, EVA Analyysi No 113, https://www.eva.fi/blog/2022/10/12/suomalaiset-eivat-innostu-identiteettipolitiikasta/