Puolet pitää verotusta Suomessa liian ankarana – verokapina elää oikeistopuolueissa

Emmiliina Kujanpää
LinkedIn X
Suomalaisten veroasenteet ovat muuttuneet aiempaan verrattuna pidättyväisemmiksi samalla, kun julkisen talouden ongelmat ovat kärjistyneet. Siinä missä tyytymättömyys kireään verotukseen on aiemmin ollut erityisesti kokoomuksen äänestäjiä yhdistävä piirre, nyt verokapina elää vahvimmin perussuomalaisissa, kirjoittaa EVAn johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.

Ladattavat tiedostot

Download: EVA Artikkelin Puolet pitää verotusta Suomessa liian ankarana – verokapina elää oikeistopuolueissa kuvioliite
EVA Artikkelin Puolet pitää verotusta Suomessa liian ankarana – verokapina elää oikeistopuolueissa kuvioliite

Lataa

Puolet suomalaisista (49 %) katsoo, että verotus Suomessa on kaiken kaikkiaan liian ankaraa. Kolmasosa (32 %) ei pidä sitä liian ankarana, ja viidesosa (20 %) ei ota asiaan kantaa.

Kuvio 1.

Näkemyksissä on kuitenkin merkittäviä eroja eri puolueiden äänestäjien kesken. Ensinnäkin näkemykset jakautuvat selvästi oikeistoon ja vasemmistoon. Hallitusneuvotteluissa Säätytalolla parhaillaan olevien kahden suuren puolueen, perussuomalaisten ja kokoomuksen, äänestäjien näkemyksiä yhdistää näkemys liian ankarasta verotuksesta Suomessa.

Kriittisimpiä verotuksen tasoa kohtaan ovat perussuomalaisten äänestäjät, joista 83 prosenttia pitää verotusta Suomessa liian ankarana.  Myös kokoomuksen äänestäjät (71 %) pitävät verotusta liian kireänä. Niin ikään enemmistö (58 %) Liike Nytin äänestäjistä on kriittisiä verotuksen tasoa kohtaan. Kristillisdemokraattien (41 %) ja keskustan (47 %) äänestäjistä suurempi osa pitää verotusta liian kireänä kuin ei pidä.

Toiselle kannalle kallistuvat Sanna Marinin hallituksen muut puolueet. Kaikista tyytyväisimpiä verotuksen tasoon ovat vihreiden äänestäjät, joista kolme neljästä (74 %) torjuu väitteen verotuksen liiallisesta ankaruudesta Suomessa. Enemmistö myöskään vasemmistoliiton (70 %), RKP:n (56 %) ja SDP:n (53 %) äänestäjistä ei pidä verotusta Suomessa liian ankarana.

Toisin kuin muiden puolueiden äänestäjät, perussuomalaisten äänestäjät ovat tulleet yhä kriittisemmiksi verotuksen tasoa kohtaan verrattuna vuonna 2015 edellisen kerran tehtyyn Arvo- ja asennetutkimuksen vastaavaan verokyselyyn.[1]

Keskimäärin suomalaisten näkemys verotuksen kireydestä on kuitenkin lientynyt vuosien saatossa (Kuvio 2).

Kuvio 2.

Maltti määrittää veronäkemyksiä

Näkemys Suomen verotuksen ankaruudesta on lientynyt vuodesta 2002 lähtien, jolloin 70 prosenttia suomalaisista piti Suomen verotusta kaiken kaikkiaan liian ankarana, ja näkemys verotuksen liiallisesta kireydestä on jokaisella mittauskerralla lientynyt edellisestä. Osin muutos saattaa johtua siitä, että Suomen kokonaisveroaste on nyt hieman alhaisempi kuin vielä 1990-luvun lopussa.[2] Toisaalta kansalaisten kasvanut hyväksyntä verotuksen tasolle saattaa olla yhteydessä julkisen talouden ahdinkoon, sillä kansalaisten huolestuneisuus julkisen talouden nopeasta velkaantumisesta on lisääntynyt.[3] Tämän tulkinnan puolesta kielii myös se, että selvä enemmistö suomalaisista toivoisi verotuksen kiristämisen sijaan julkisen talouden toiminnan tehostamista.[4]

Erityisesti naisten suhtautuminen verotuksen tasoon on muuttunut suopeammaksi. Vielä vuonna 2015 yli puolet niin miehistä kuin naisistakin piti verotusta Suomessa kaiken kaikkiaan liian ankarana. Miesten osalta asenteissa ei ole tapahtunut merkittävää lientymistä, mutta naisista enää 42 prosenttia pitää verotusta Suomessa liian ankarana (kaikki väestöryhmäkohtaiset vastausjakaumat, ks. erillinen Kuvioliite).

Kun kansalaisilta kysytään verotuksen tasosta kaiken kaikkiaan, kysymys kohdistuu ansiotuloverojen lisäksi esimerkiksi perintöveroon sekä välilliseen verotukseen, kuten arvonlisäveroihin ja ympäristöveroihin. Enemmistö suomalaisista alentaisikin ruoan arvonlisäverotusta, perintö- ja lahjaverotusta sekä energia- ja polttoaineverotusta.[5]

Kuva muuttuu, kun tarkastellaan, miten suomalaiset kokevat henkilökohtaisen verotuksensa. Huolimatta edelleen melko laajasta kriittisyydestä verotuksen tasoa kohtaan yleisesti, oman verotuksensa epäoikeudenmukaisen korkeaksi kokee vain 29 prosenttia suomalaisista (Kuvio 3). Lähes puolet kansalaisista (48 %) on väitteen kanssa eri mieltä. Näkemykset eivät ole merkittävästi muuttuneet vuodesta 2015 (ks. Kuvioliite).

Kuvio 3.

Muiden puolueiden äänestäjistä poiketen perussuomalaisten äänestäjien enemmistö (52 %) pitää omaa verotustaan epäoikeudenmukaisen korkeana. Tämä vahvistaa näkemystä siitä, että verokapina on nyt tiivistymässä yhä enemmän perussuomalaisten äänestäjiä yhdistäväksi tekijäksi.

Kysymys oman verotuksen oikeudenmukaisuudesta kohdistuu etenkin ansiotuloverotukseen, joka muodostaa merkittävimmän osan useimpien kansalaisten henkilökohtaisesti maksamista veroista. Lukumääräisesti suurin osa suomalaisista veronmaksajista sijoittuu progressiivisen tuloveroasteikon alempiin luokkiin [6], mikä osaltaan selittää kansalaisten keskimäärin ymmärtäväistä asennetta oman verotuksen tasoon. Suomalaisten enemmistö (56 %) pitääkin suurituloisten kireämpää palkkaverotusta nykyisin oikeudenmukaisena (Kuvio 4). Neljäsosa (23 %) ei pidä sitä oikeudenmukaisena.

Kuvio 4.

 

Kokoomuksen äänestäjistä vain kolmannes (33 %) pitää suurituloisten kireämpää palkkaverotusta nykyisin oikeudenmukaisena (ks. Kuvioliite). Puolue tavoitteleekin työn verotuksen keventämistä ja verotuksen painopisteen siirtämistä työn ja yrittäjyyden verotuksesta välilliseen verotukseen.[7]

45 prosenttia suomalaisista tukee verotuksen painopisteen siirtämistä työn verottamisesta kuluttamisen verottamiseen (ks. Kuvio 4 edellä). Eri mieltä on vain viidennes suomalaisista (19 %). Suuri osa (36 %) ei ota asiaan kantaa, mikä kertoo veropoliittisten valintojen vaikeudesta.

Suomalaiset nimittäin toivoisivat pikemminkin kulutuksen verotuksen keventämistä kuin kiristämistä. Aiemmin keväällä raportoitujen Arvo- ja asennetutkimusten tulosten mukaan yleisen arvonlisäverokannan nostamista kannattaa vain 11 prosenttia suomalaisista ja 33 prosenttia keventäisi sitä. Ruoan alennetun arvonlisäverokannan nostamista kannattaa ainoastaan kaksi prosenttia suomalaisista ja 63 prosenttia toivoisi sen alentamista. Energia- ja polttoaineverotusta kiristäisi 14 prosenttia suomalaisista ja 53 prosenttia keventäisi sitä. Jopa kokoomuksen omista kannattajista useampi keventäisi näitä välillisiä veroja kuin kiristäisi niitä.[8]

Siirtymä työn verotuksesta kulutuksen verotukseen saattaa siis olla poliittisesti vaikea tehtävä.

Oikeisto lämpenee veronalennuksille

Aiemmin raportoitujen Arvo- ja asennetutkimuksen tulosten perusteella suomalaiset keventäisivät kulutusverojen ohella etenkin perintö- ja lahjaveroa (62 %) ja ansiotuloverotusta (46 %).[9] Osin kansalaiset katsovat veronkevennysten hyödyttävän taloutta kokonaisuudessaan.

43 prosenttia suomalaisista katsoo, että veronalennukset lisäisivät verotuloja, kun taloudellinen toimeliaisuus kasvaisi (Kuvio 5). Viidennes (21 %) on väitteen kanssa eri mieltä ja 37 prosenttia ei ota siihen kantaa.

Kuvio 5.

Väite veronalennusten verotuloja lisäävistä vaikutuksista saa enemmän kannatusta perussuomalaisten (75 %) äänestäjien kuin veronkevennyksiä ajavan kokoomuksen äänestäjien (66 %) keskuudessa (ks. Kuvioliite).

Suomalaisten veronalennusnäkemykset eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, sillä toisella puolella vaakaa painavat toiveet veronalennuksista ja toisella puolella taas huoli hyvinvointipalveluiden rahoituksesta. Enemmistö suomalaisista (55 %) katsoo, ettei verotusta tule alentaa, jos se johtaa sosiaaliturvan ja julkisten palveluiden heikkenemiseen (ks. Kuvio 5 edellä). Toisella kannalla on neljännes (24 %).

Suomalaisten sitoutumista hyvinvointivaltion ajatukseen laajoista julkisista palveluista ja tuloerojen tasaamisesta kuvaa se, että vain 29 suomalaisista on sitä mieltä, että väestöryhmien välisiä toimeentuloeroja tasataan verotuksen kautta liian paljon (Kuvio 5 edellä). 46 prosenttia on väitteen kanssa eri mieltä.

Väitettä voi peilata siihen, että OECD:n mukaan tuloerot ovat Pohjoismaissa poikkeuksellisen pienet ja Suomessa vieläpä Pohjoismaiden toiseksi pienimmät heti Norjan jälkeen.[10]

Suomalaisten mielenmaisemassa kaikkien voidaan nähdä olevan samassa veneessä. Enemmistö suomalaisista (58 %) ajattelee, että jos joku huippupalkkainen lähtee maastamme hieman enemmän ansaitakseen, lähteköön vain (Kuvio 5 edellä). Viidennes (21 %) on eri mieltä.

Asiaa voidaan lähestyä kahdesta eri näkökulmasta. Ensinnäkin väitteen voi hyväksyä se, joka ei pidä Suomen kansainvälisesti vertaillen korkeaa ansiotuloverotuksen tasoa ongelmallisena. Toisaalta väitteeseen yhtyvä saattaa arvostaa työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ilman veroesteitä: Viime syksynä hallituspuolueet riitelivät arvonnousuverosta eli yksityishenkilöiden maastapoistumisverosta, jonka toteuduttua Suomessa varallisuuttaan kartuttaneet eivät olisi enää voineet lähteä maasta ilman ylimääräisiä veroseuraamuksia.[11] Vero olisi tukahduttanut työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta, vaikka Suomi ei olisi juurikaan saanut lisää verotuottoja.[12] Valtiovarainministeri Saarikko päätti lopulta olla edistämättä veroa, mutta arvonnousuveron säätäminen mainittiin edelleen SDP:n vaalitavoitteissa ja vastauksissa hallitustunnustelijalle.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 043 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 31.1.–13.2.2023. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.

Viitteet ja lähteet

[1] Vuoden 2015 Arvo- ja asennetutkimuksessa 78 prosenttia perussuomalaisista oli väitteen kanssa samaa mieltä, joten samaa mieltä olevien osuus on kasvanut seitsemässä vuodessa viisi prosenttiyksikköä. On kuitenkin otettava huomioon, että perussuomalaiset on vuoden 2017 jälkeen kokenut puolueena suuria muutoksia niin kannatuksessa kuin puolueen profiilissakin. Puolueiden kannattajaryhmissä tapahtuvia asennemuutoksia yli ajan on pidettävä vain suuntaa antavina, sillä kannattajaryhmien koko ja koostumus vaihtelevat yli ajan. Ks. Toivonen, S. (2015). Verotaakka tapissa – Jatkuvien veronkiristysten sijaan kansa haluaa tehokkuutta julkiseen sektoriin, teoksessa Apunen, M., Haavisto, I., Sipola, J. ja Toivonen, S. (2015). Ken on maassa jämäkin? EVAn Arvo- ja asennetutkimus 2015, EVA Raportti, Taloustaito Oy.

[2] Verojen osuus bruttokansantuotteesta on laskenut 2000-luvun alkuvuosista. Kotitalouksien veroaste, eli ansiotulo-, pääomatulo- ja omaisuusverojen osuus ansiotuloista on myös ollut pitkään laskussa, mutta kääntynyt viime vuosina takaisin nousuun. Suomen kokonaisveroaste oli viime vuonna 43,2 prosenttia. Ks. Tilastokeskus (2023). Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 6,4 % vuonna 2022, https://www.stat.fi/julkaisu/cl8lpfsqmrle50cvz3rkxc3nj

[3] Haavisto, I. (2023).: Rautaisannos realismia – Suomalaisten hallitusohjelmatoiveita leimaa talousrealismi, EVA Analyysi No 120, https://www.eva.fi/blog/2023/03/22/suomalaisten-hallitusohjelmatoiveita-leimaa-talousrealismi/.

[4] Julkisyhteisöjen velkasuhde suhteessa bruttokansantuotteeseen oli viime vuonna 73 %, ja valtiovarainministeriö arvioi sen nousevan 82,4 %:iin vuoteen 2027 mennessä. Ks. Valtiovarainministeriö (2023). Taloudellinen katsaus, Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:24.

[5] Haavisto (2023).

[6] Kujanpää, E. (2023). Kevennetään työn verotusta kaikilta – tuloerot eivät ole Suomessa ongelma, EVA Blogi, https://www.eva.fi/blog/2023/02/22/kevennetaan-tyon-verotusta-kaikilta-tuloerot-eivat-ole-suomessa-ongelma/.

[7] Kokoomus (2023). Kokoomuksen eduskuntaryhmän vastaukset hallitustunnustelija Orpon kysymyksiin, https://www.kokoomus.fi/kokoomuksen-eduskuntaryhman-vastaukset-hallitustunnustelija-orpon-kysymyksiin/.

[8] Haavisto (2023)

[9] Haavisto (2023).

[10] Kujanpää (2023).

[11] Veronmaksun olisi voinut lykätä eteenpäin tietyin edellytyksin, mutta se olisi voinut vaatia vakuuden asettamista. Maastamuuttajat olisivat joka tapauksessa joutuneet tekemään monimutkaiset laskelmat omaisuudestaan ja raportoimaan säännöllisesti omaisuudestaan verottajalle.

[12] Yle (2022). Annika Saarikko arvonnousuverosta: ”Yllätyin, miten tärkeäksi pääministeri tämän asian nosti”, https://yle.fi/a/74-20002956