Suomalaisten hallitusohjelmatoiveita leimaa talousrealismi
EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa on eduskuntavaalien alla kysytty suomalaisten hallitusohjelmatoiveita luotaava kysymyssarja vuoden 2003 vaaleista lähtien. Tämänkertaiset tulokset kertovat talousrealismin paluusta suomalaisten hallitusohjelmatoiveisiin.
Suomalaiset toivovat seuraavan hallituksen paneutuvan julkisen talouden kuntoon saattamiseen. Keskeisimmistä hyvinvointitavoitteista halutaan pitää kiinni, mutta niille vaadittu painoarvo on lähes kautta linjan hieman alhaisempi kuin viime eduskuntavaalien alla vuonna 2019. Tuolloin rahahanojen höllentämistä edellyttäviä toiveita seuraavalle hallitukselle oli runsaasti, ja alituinen huoli julkisen talouden tasapainosta näytti hälvenneen.
Viime vuosien poikkeusajat ovat muuttaneet tilanteen. Koronakriisi, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, energiakriisi, valtiontalouden nopea velkaantuminen, inflaation vauhdittuminen ja korkojen nousu ovat kääntäneet suomalaisten huomion kohti perusasioita.
Hallitusohjelmatoiveiden listan (Kuvio 1) kärjessä erottuu neljä asiaa, joihin vähintään 70 prosenttia suomalaisista toivoo seuraavan hallituksen paneutuvan edeltäjäänsä suuremmalla tarmolla.
Kuvio 1.
Yli neljä viidestä (82 %) katsoo, että terveydenhuollon kehittämisen ja hoidonsaannin turvaamisen pitäisi painottua tulevalla hallituskaudella viime vuosia enemmän. Käytännössä yhtä moni (81 %) vaatii lisähuomiota valtion velkaantumisen pysäyttämiselle. Kärkinelikkoon mahtuvat myös rikollisuuden torjunta (72 %) sekä energiantuotannon lisääminen (70 %).
Erityisen vahvana toiveena seuraavan hallituksen asialistan kärkinelikosta erottuu valtion velkaantumisen pysäyttäminen, jota yli puolet (52 %) toivoo tulevan hallituksen painottavan paljon viime vuosia enemmän. Velkaantumisen pysäyttämistä seuraavalta hallitukselta toivovien osuus on kasvanut peräti 30 prosenttiyksikköä vuodesta 2019 (Kuvio 2), ja sitä toivoo selvä enemmistö kaikissa väestöryhmissä vasemmistoliiton äänestäjiä lukuun ottamatta (ks. Kuvioliite).
Kuvio 2.
Koska suomalaisten valmiudet veronkorotuksiin ovat vähissä (ks. Analyysin ss. 11–13), tulisi tulevan hallituksen löytää budjeteistaan leikattavaa julkista taloutta tasapainottaakseen. Enemmistö (56 %) katsookin, että tulevan hallituksen tulisi painottaa julkisten menojen leikkaamista enemmän kuin mitä nykyinen hallitus on tehnyt.
Porvaripuolueiden kannattajat ovat laajalti yksimielisiä leikkausten tarpeellisuudesta, mutta kaikki puoluerajat ylittävää konsensusta julkisen menojen suitsimisesta ei löydy. Vasemmistopuolueita (SDP, vihreät ja vasemmistoliitto) äänestävien näkemys leikkausten tarpeellisuudesta eroaa huomattavasti muiden puolueiden kannattajien tilannearviosta, sillä näiden puolueiden kannattajien keskuudessa leikkauksia toivovien osuus jää vähemmistöön (ks. Kuvioliite).
Tulevalta hallitukselta odotetaan siis kykyä tehdä vaikeita valintoja. Ne pitäisi myös tehdä siten, etteivät pitkän aikavälin menestyksen ja hyvinvoinnin edellytykset rapaudu.
Tästä kertoo terveydenhuollon hyvin voimakkaan painotuksen ohella se, että noin kaksi kolmasosaa (64 %) painottaisi koulutuksen rahoituksen lisäämistä ja enemmistö (55 %) toivoo, että tuleva hallitus löytää lisärahaa myös tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (ks. Kuvio 2). Nämä vaateet ovat kuitenkin hillitympiä kuin edellisten eduskuntavaalien alla; mahdollisesti siksi, että Sanna Marinin hallituksen aikana näihin toiveisiin on myös vastattu. Koulutuksen rahoitusta on lisätty, ja puolueilla on myös yhteisymmärrys tavoitteesta lisätä tutkimus- ja kehitysmenojen rahoitusta neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuosikymmenen loppuun mennessä.
39 % suomalaisista toivoo, että valinnanvapauden lisääminen terveydenhuollossa painottuisi enemmän.
Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus saattaa sitä vastoin osoittautua seuraavalle hallitukselle visaiseksi pulmaksi. Soteuudistuksessa palveluiden järjestämisvastuu siirtyi itsehallinnollisille hyvinvointialueille, ja valtion osaksi jäi käytännössä vain laskujen maksaminen.
Valtiolla on kuitenkin mahdollisuus korjata soteuudistusta. Mitä ilmeisemmin suomalaiset eivät pidäkään rahoituksen lisäämistä ainoana keinona terveydenhuollon kehittämiseksi ja hoidonsaannin turvaamiseksi. 39 prosenttia suomalaisista toivoo, että valinnanvapauden lisääminen terveydenhuollossa painottuisi tulevan hallituksen kaudella enemmän ja vain 17 prosenttia painottaisi sitä aiempaa vähemmän. Terveydenhuollon valinnanvapauden suosio hallitusohjelmatavoitteena on elpynyt selvästi alhosta, jonne se ajautui Juha Sipilän hallituksen lopputaipaleella.
EVAn aiemmissa Arvo- ja asennetutkimuksissa on tullut selväksi, että suomalaisten mielestä terveydenhuoltojärjestelmämme toimii huonosti. Yli puolet suomalaisista on Arvo- ja asennetutkimuksessa ollut toistuvasti sitä mieltä, että julkisessa perusterveydenhuollossa pitäisi siirtyä valinnanvapausmalliin, jossa kansalaiset voisivat valita hoitopaikkansa vapaasti julkisista tai yksityisistä tuottajista.
Lue koko EVA Analyysi Rautaisannos realismia
Näin kysely tehtiin
Tulokset perustuvat 2 043 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 31.1.–13.2.2023. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.