Suomalaiset arvostavat venäläisiä, mutta pitävät Venäjää sotilaallisena uhkana
Hyökkäys Ukrainaan on muuttanut suomalaisten suhtautumisen Venäjään voimakkaan kielteiseksi. Vain reilu kymmenesosa (12 %) ajattelee, että suomalaisilla ei ole nykyisin mitään syytä suhtautua suureen naapuriinsa kielteisesti, vaikka Venäjällä on omat ongelmansa. Kolme neljäsosaa (76 %) suhtautuu Venäjään kielteisesti (Kuvio 1).
Kuvio 1.
Venäjä-kielteisyyden kasvu on poikkeuksellisen nopeaa, mittavaa, jyrkkää ja laajapohjaista. Myönteisesti Venäjään suhtautuvien osuus on romahtanut vuoden takaisista lukemista ja kielteisesti suhtautuvien osuus on kasvanut 31 prosenttiyksikköä. Vahvan kielteisen kannan (”täysin eri mieltä”) ottavien osuus on liki kolminkertaistunut vuoden takaisesta. Kaikissa väestöryhmissä selvä enemmistö suhtautuu Venäjään kielteisesti ja ymmärtäväinen suhtautuminen jää vähiin (ks. Kuvioliite).
Venäjän hyökkäys Ukrainaan merkitsee päätepistettä suomalaisten luottavaiselle suhtautumiselle Venäjään. Pitkään Venäjään suhtauduttiin varovaisen toiveikkaasti. Vielä vuosituhannen alkupuolella selvä enemmistö ajatteli, ettei suomalaisilla ole mitään syytä suhtautua Venäjään kielteisesti.
Sinisilmäisiä suomalaiset eivät Venäjän suhteen ole kuitenkaan olleet. Venäjä-myönteisyys on notkahtanut säännönmukaisesti sellaisina EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen mittauskertoina, joiden ajankohtana tapahtumat Venäjällä tai Venäjän toiminta maailmalla ovat näyttäytyneet kielteisessä valossa.
Asennekehityksen käännekohta ajoittuu vuoteen 2012, jolloin suomalaisten Venäjä myönteisyys oli huipussaan. Myöhemmin samana vuonna Venäjän presidentti Vladimir Putin aloitti kolmannen presidenttikautensa, ja otteet venäläistä kansalaisyhteiskuntaa ja demokratialiikettä vastaan kovenivat. Vapaita vaaleja vaatineet protestit tukahdutettiin, Venäjällä otettiin käyttöön kansalaisjärjestöjen toimintaa rajoittava laki ja seuraavana vuonna seksuaalivähemmistöjen asemaa rajoittava laki. Putinin kolmannen kauden alun kovat otteet vaikuttivat myös suomalaisten asenteisiin lisäten varautuneisuutta Venäjää kohtaan vuosi vuodelta.
Muiksi olennaisiksi kielteistä suhtautumista vuoden 2012 jälkeen lisänneiksi tapahtumiksi voidaan paikantaa Venäjän aloittamat sotatoimet Ukrainassa vuonna 2014 ja Syyriassa vuonna 2016 sekä oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin murhayritys vuonna 2020. Myös muiden Venäjän kielteisten toimien kasaantuminen sekä Venäjän oman demokratia- ja ihmisoikeuskehityksen jatkuva rapautuminen ovat luultavasti osaltaan vähentäneet myönteisiä ja lisänneet kielteisiä arvioita Venäjästä.
Venäjä koetaan uhkaavana
Nyt nähtävä valtava asennesiirtymä on kuitenkin seurausta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, joka on tehnyt Venäjästä suomalaisten silmissä konkreettisen uhan. Uhkaavuus painottuu kysymyssarjassa, jossa suomalaisia pyydettiin arvioimaan viittätoista luonnehdintaa sen mukaan, kuinka hyvin ne vastaavat heidän omia käsityksiään Venäjästä (Kuvio 2).
Kuvio 2.
Näkemykset Venäjästä ovat pääosin hyvin synkkiä. Yli yhdeksänkymmentä prosenttia suomalaisista pitää Venäjää arvaamattomana diktatuurina, jonka laajenemishalut uhkaavat maailmanrauhaa. Hyvin harva tunnistaa Venäjässä enää hyvää naapuria. Sen sijaan ylivoimainen enemmistö näkee siinä merkittävän sotilaallisen uhan. Vain kuusi prosenttia katsoo, että Venäjä on kehittyvä ja vaurastuva maa.
Uhkakuvien lomasta paistaa kuitenkin arvostus venäläisiä ja heidän kulttuuriaan kohtaan. Suomalaisten selvä enemmistö pitää venäläisiä miellyttävinä ihmisinä ja valtaosa arvottaa venäläisen kulttuurin korkealle. Nämä näkemykset kertovat suomalaisten sympatiasta venäläistä kansalaisyhteiskuntaa kohtaan. Suomalaisten mielestä Venäjän ongelma ei ole sen kansa, vaan sen johto.
Vastaava kysymyssarja esitettiin EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa myös vuosina 2005, 2015 ja 2021, mikä mahdollisti suomalaisten Venäjä-asenteiden ja niiden muutosten tarkemman arvioinnin sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä.
Lähes kaikki (94 %) pitävät Venäjää epävakaana ja arvaamattomana (Kuvio 3). Vaikka enemmistö suomalaisista on aiemminkin pitänyt itänaapuria häilyvänä, näkemykset Venäjän arvaamattomuudesta ovat vahvistuneet ja myös jyrkentyneet hyvin dramaattisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Kuvio 3.
Samalla suomalaisille on käynyt täysin selväksi, että Venäjä todella on valmis hyökkäyssotiin valtapiirinsä laajentamiseksi. 92 prosenttia pitää Venäjää laajenemishaluisena suurvaltana, eikä käytännössä kukaan ole asiasta toista mieltä. Menneinä vuosina käsitystä Venäjästä valloituksiin tähtäävänä maana ei pidetty kovin uskottavana. Vuonna 2005 vain kolmasosa (34 %) piti Venäjää laajenemishaluisena suurvaltana ja lähes yhtä moni torjui käsityksen.
Suomi itsenäistyi Venäjästä 105 vuotta sitten ja torjui kahdesti Neuvostoliiton valloitusyritykset toisessa maailmansodassa. Nyt Suomi on Venäjän satelliittivaltiona pidetyn Valko-Venäjän ja hyökkäyksen alla olevan Ukrainan ohella ainoa Venäjän sotilaallisesti liittoutumaton läntinen rajanaapuri.
Ehkä siksi suomalaiset pitävät hyvinkin mahdollisena, että Venäjän aggressiot voisivat ulottua myös Suomeen. Valtaenemmistö (84 %) pitää Venäjää merkittävänä sotilaallisena uhkana ja vain kuusi prosenttia ei allekirjoita uhkakuvaa. Venäjää merkittävänä sotilaallisena uhkana pitävien osuus on kasvanut vain yhdessä vuodessa paljon (25 %-yks.).
Nämä luvut selittävät, miksi suomalaisten selvä enemmistö kannattaa nyt Suomen Nato-jäsenyyttä.
Varoituskellot alkoivat kuitenkin soida suomalaisten mielissä jo sen jälkeen, kun Venäjä oli vuonna 2014 miehittänyt Krimin ja käynnistänyt sodan Itä-Ukrainassa. Venäjää merkittävänä sotilaallisena uhkana pitävien osuus kasvoi huomattavasti EVAn vuoden 2015 Arvo- ja asennetutkimuksessa ja hypähti toistamiseen vuosi sitten, keväällä 2021.
Suomalaisten käsitys Venäjän tämänhetkisestä roolista maailmanpolitiikassa on täysin kielteinen. Vain kolme prosenttia suomalaisista yhtyy luonnehdintaan, jonka mukaan Venäjä on ”pikemmin maailmanrauhan turva kuin uhka” ja 91 prosenttia suomalaisista torjuu sen. Lukemissa on tapahtunut valtava muutos vuodesta 2005. Tuolloin suotuisasti Venäjää rauhan turvaajana arvioi 16 prosenttia ja paljon nykyistä pienempi osuus (38 %) arvioi Venäjän uhkaksi maailmanrauhalle.
Arvo- ja asennetutkimuksessa kerättiin Venäjää koskevista uhkakäsityksistä myös lisätietoa seitsenosaisella kysymyssarjalla, jossa suomalaisilta tiedusteltiin suoraan, kuinka uhkaavana he tällä hetkellä pitävät Vladimir Putinin johtaman Venäjän toimintaa (Kuvio 4).
Kuvio 4.
Tulokset osoittautuvat pitkälti yhtäpitäviksi Venäjää koskevien luonnehdintojen kanssa. Suomalaiset pitävät Putinin johtaman Venäjän toimintaa yksiselitteisen uhkaavana. Käytännössä kaikki pitävät sitä uhkana maailmanrauhalle (96 %) ja Euroopan turvallisuudelle (95 %).
Venäjän uhka tulee kuitenkin myös suomalaisten iholle. Yli yhdeksän kymmenestä (92 %) näkee Venäjän uhkaavan Itämeren alueen turvallisuutta. Lähes yhtä moni (85 %) katsoo, että Venäjän toiminta uhkaa Suomen kansallista turvallisuutta, ja enemmistö (55 %) katsoo Putinin Venäjän toiminnan uhkaavan suoraan heidän omaa ja läheistensä turvallisuutta.
Nämä luvut selittävät, miksi suomalaisten selvä enemmistö (60 %) kannattaa nyt Suomen jäsenyyttä puolustusliitto Natossa. EVAn kevään 2022 Arvo- ja asennetutkimuksen tulosten mukaan suomalaisten suuri enemmistö on sitä mieltä, että Nato-jäsenyys lisäisi Suomen sotilaallista turvallisuutta ja kykyä torjua Venäjän voimankäytön uhkaa. Enemmistön mielestä liittoutuminen lisäisi myös sekä suomalaisten kollektiivista että heidän henkilökohtaista turvallisuudentunnettaan.
Venäläisiä arvostetaan
Suomalaisten voimakas käsitys Venäjän valtion toiminnan uhkaavuudesta ei kuitenkaan peitä alleen sitä, että suomalaiset löytävät Venäjältä myös hyvää.
Suomalaisten arvostus naapurimaan kulttuuria ja sen ihmisiä kohtaan on vahvaa. Lähes kolme neljästä (73 %) pitää Venäjää kulttuuriltaan rikkaana ja vain kymmenesosa (9 %) ei tätä allekirjoita (Kuvio 5). Lukemat ovat säilyneet ennallaan vuodesta 2005. Vaikka käsitykset Venäjän toimista ja sen yhteiskunnan kehityssuunnista ovat muuttuneet hyvin pessimistisiksi, ei tämä ole vaikuttanut käytännössä lainkaan siihen, miten suomalaiset näkevät Venäjän kulttuurimaana.
Kuvio 5.
Synkästä tilanteesta huolimatta – tai sen johdosta – suomalaiset osoittavat tavallisille venäläisille sympatiaa. Selvä enemmistö (58 %) katsoo, että Venäjän kansalaiset ovat ihmisinä miellyttäviä ja alle viidesosa (18 %) on tästä toista mieltä. Hyökkäys Ukrainaan ei tähän asiaan ole vaikuttanut. Venäläisiä arvostavien osuus on itse asiassa kasvanut jonkin verran viime vuodesta ja se on kymmenen prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2005.
Nämä näkemykset kertovat suomalaisten varsin myönteisestä yleisestä suhtautumisesta venäläisiä kohtaan. Ne viittaavat siihen, että Ukrainan sodan aiheuttamista tunnekuohuista huolimatta suomalaiset eivät ole järin innokkaita leimaamaan saati syyttämään tavallisia venäläisiä Venäjän valtiojohdon ja asevoimien täysin tuomittavana pitämästään toiminnasta.
Venäläisiä kohtaan tunnettu sympatia ei kuitenkaan ulotu Venäjän valtioon. Vajaa neljäsosa (24 %) arvioi, että Venäjää on ymmärretty väärin ja se on perusteettomien ennakkoluulojen ja pelkojen kohde, mutta enemmistö (53 %) torjuu teesin. Asennoituminen on muuttunut vuodesta 2005 tavalla, joka kertoo suomalaisten suopeuden ja joustavuuden Venäjän suhteen vähentyneen selvästi.
Myös arvojen ja kulttuurin osalta Venäjän nähdään liukuneen etäämmälle. Noin viidesosa (21 %) katsoo Venäjän olevan osa eurooppalaista kulttuuripiiriä, mutta enemmistö (57 %) näkee Venäjän edustavan toisenlaista ajattelutapaa. Eurooppalaisille keskeiset demokratian, vapauden ja yhdenvertaisuuden arvot eivät ole ottaneet juurtuakseen Venäjällä. Arvo- ja asennetutkimuksen tulokset kertovat, että vielä vuonna 2005 suomalaiset näkivät melko laajalti (45 %) Venäjän osana laajempaa eurooppalaista perhettä. Orastavat toiveet eurooppalaisemmasta Venäjästä olivat kuitenkin kymmenen vuotta myöhemmin jo kuihtuneet.
Lue koko julkaisu Luottamuksen loppu
Näin kysely tehtiin
Tulokset perustuvat 2 074 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 4.3.–15.3.2022. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.
Tämä on EVAn Arvo- ja asennetutkimus
EVAn Arvo- ja asennetutkimus on Suomen johtava yhteiskunnallista mielipideilmastoa säännöllisesti ja laaja-alaisesti seuraava kyselytutkimus, joka toteutetaan kaksi kertaa vuodessa. EVAn tutkimuksia on tehty vuodesta 1984 alkaen 38 vuoden ajan ja niiden aiheet kattavat politiikan, talouden, ulkosuhteiden, ympäristön ja hyvinvoinnin keskeiset teemat. Arvo- ja asennetutkimusten kyselykonteksti ja toteuttamistapa on pyritty pitämään mahdollisimman samalaisena vuodesta toiseen tulosten vertailukelpoisuuden varmistamiseksi ja yli ajan tapahtuvien asennemuutosten seuraamiseksi. Jokainen tutkimus sisältää useita kysymyksiä kustakin teemasta. Toistuvien kysymysten kysymyksenasettelut on säilytetty mahdollisimman yhdenmukaisina vuodesta toiseen. Useiden aiheiden kohdalla suomalaisten asenteiden ja arvojen kehitystä voidaan seurata systemaattisesti yli vuosikymmenten. Tutkimusten tiedonkeruussa siirryttiin vuonna 2012 internetpaneelin hyödyntämiseen aiemmin postitse tehdyn kirjallisen kyselyn sijaan. Siirtymävaiheessa tiedonkeruu suoritettiin kummallakin menetelmällä tulosten vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen aineistoja säilytetään Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa (FSD, Tampereen yliopisto), joka luovuttaa aineistoja edelleen tieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöön. EVAn aineistot ovat kuuluneet jo pitkään FSD:n kysytyimpiin aineistoihin. Niitä on hyödynnetty ja hyödynnetään parhaillaan lukuisissa akateemisissa tutkimushankkeissa eri korkeakouluissa Suomessa ja ulkomailla.