Eripuraiset suomalaiset lämpenevät työperäiselle maahanmuutolle

Ladattavat tiedostot

Maahanmuuton leirit -EVA Analyysi

Eripuraiset suomalaiset lämpenevät työperäiselle maahanmuutolle. EVA Analyysin Maahanmuuton leirit on kirjoittanut tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Lataa

EVA Analyysin Maahanmuuton leirit kuvioliite

Lataa

Suomalaiset ovat kääntyneet tukemaan maahanmuuton helpottamista väestöllisistä syistä. Enemmistö (55 %) suomalaisista arvioi, että maamme väestön ikääntyminen ja uhkaava vähentyminen edellyttävät ulkomaalaisten Suomeen muuton helpottamista, ja vain vajaa kolmasosa (30 %) ei pidä väestövajetta aiheellisena syynä helpottaa maahanmuuttoa (Kuvio 1).

Kuvio 1.

Käsitys maahanmuuton helpottamisen tarpeellisuudesta vahvistuu nyt jo kuudentena peräkkäisenä mittauskertana ja on nyt vuodesta 1998 alkaneen mittaushistorian vahvinta. Asenteet ovat kääntyneet päälaelleen pakolaiskriisin talven 2016 tunnelmista, jolloin vain 31 prosenttia näki tarvetta maahanmuuton helpottamiseen ja enemmistö (52 %) torjui ajatuksen.

Pakolaisvirtojen sijaan pontimena viimeaikaiselle keskustelulle maahanmuutosta onkin toiminut työvoimapula, joka johtuu työikäisen väestön vähenemisestä. Työikäisten määrä on kutistunut jo vuodesta 2010 suurten ikäluokkien siirryttyä yksi toisensa jälkeen eläkkeelle.

Väen vähenemisen seuraukset alkavat viimeistään nyt näkyä konkreettisesti suomalaisessa yhteiskunnassa. Moniin töihin sekä yksityisellä että julkisella sektorilla on vaikea löytää tekijöitä. Juuri käytyjen eduskuntavaalien tärkeimmäksi aiheeksi nousi julkinen talous, johon työikäisen väestön väheneminen on vaikuttanut paljon. Työikäisen väen väheneminen jarruttaa talouden ja verotulojen kasvua samalla kun ikääntyvän väestön aiheuttamat julkiset menot kasvavat.

Selvimmin lämpeneminen työperäiselle maahanmuutolle näkyy suhtautumisessa ulkomaalaisiin osaajiin.

Maahanmuuton lisääntyminen on käytännössä ainoa lääke työikäisen väestön kuihtumiseen. Väestönkasvu Suomessa on aneemista, ja nyt syntyvistä ei ole apua työvoimapulaan kuin vasta noin kahden vuosikymmenen kuluttua. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tuoreen arvion mukaan nettomaahanmuuton tulisi tulevina vuosina lähes kolminkertaistua 44 000 henkilöön väestöennusteissa arvioidusta noin 15 000 henkilöstä, jotta työikäisen väestön kutistuminen pysähtyisi.

Moni suomalainen on samaa mieltä. 42 prosenttia katsoo, että Suomen kasvava työvoimapula on ratkaistavissa vain ulkomaalaisen työvoiman avulla, mutta lähes yhtä moni (39 %) näkee asiaan löytyvän muitakin ratkaisuja (Kuvio 2).

Kuvio 2.

Jakautunutta suhtautumista työvoimapulan ratkaisuihin saattaa selittää työvoimapulaan nähden korkeahkona säilynyt työttömyys. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyysaste oli Suomessa vuonna 2022 edelleen keskimäärin 6,8 prosenttia, ja työttömiä oli noin 190 000.

Kotimaisista voimista voitaisiin mahdollisesti saada helpotusta työvoimapulaan muun muassa uudistamalla työttömyysturvaa ja houkuttelemalla eläkeläisiä takaisin työelämään.

Suomalaisten usko kotimaisten työvoimareservien liikkeelle saamiseen on kuitenkin heikentynyt, sillä käsitys ulkomaisen työvoiman keskeisyydestä työvoimapulan ratkaisussa on vahvistunut nopeasti viime vuosien aikana. Vielä syksyllä 2018 vain neljäsosa (26 %) korosti ulkomaisen työvoiman keskeisyyttä työvoimapulan lääkkeenä, ja enemmistö epäili sen tarpeellisuutta.

Keskimäärin varsin epäilevästi maahanmuuttoon suhtautuvat suomalaiset ovat siis muuttaneet kantojaan paljon suopeammiksi työperäiselle maahanmuutolle ja toivovat tulevalta hallitukselta aktiivisuutta asiassa. Tämän kevään EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen hallitusohjelmakyselyssä suomalaisten enemmistö (54 %) toivoi työperäisen maahanmuuton lisäämisen painottuvan tulevan hallituksen ohjelmassa viime vuosia enemmän.

Osaajat tervetulleita

Selvimmin suomalaisten lämpeneminen työperäiselle maahanmuutolle näkyy suhtautumisessa ulkomaalaisiin osaajiin, joiden maahanmuuton helpottamisesta vallitsee likimain konsensus. Hyvin suuri enemmistö (82 %) katsoo, että osaavien ja koulutettujen ulkomaalaisten muutto Suomeen pitäisi tehdä nykyistä paljon helpommaksi, ja alle kymmenesosa (8 %) on eri mieltä osaajien maahanmuuton helpottamisesta (Kuvio 3).

Kuvio 3.

Enemmistö kaikissa väestöryhmissä puoltaa osaavien ja koulutettujen Suomeen muuton helpottamista maahanmuuttoon kaikkein torjuvimmin suhtautuvat perussuomalaisten äänestäjät (63 %) mukaan lukien (ks. Kuvioliite).

Suomalaiset uskovat, että pelkän työpanoksensa lisäksi maahantulijat tuovat Suomeen mukanaan muitakin hyödyllisiä asioita. Enemmistö (56 %) arvelee, että ulkomaalaisten lisääntyvä työskentely Suomessa toisi maahamme hyödyllisiä kansainvälisiä vaikutteita, ja vain reilu viidesosa (22 %) ei ole tästä vakuuttunut (Kuvio 4).

Kuvio 4.

Asenteet ulkomaalaisten mukanaan tuomaa monimuotoisuutta kohtaan ovat muuttuneet selkeästi myönteisemmiksi parin vuosikymmenen takaisesta. Arvo- ja asennetutkimuksen peräti viidelle eri vuosikymmenelle ulottuva aikasarja kertoo muutoksen olleen asteittainen ja varsin hidas. Mittaussarjan ensimmäisenä vuonna 1986 vain alle viidesosa ajatteli, että ulkomaalaisten mukanaan tuomista vaikutteista olisi Suomelle hyötyä. Tuolloin maahanmuutto oli vähäistä, eikä Suomi ollut maahanmuuttajille kovin houkutteleva kohdemaa.

Suomalaisten mielestä emme oikein ole sitä vieläkään, ainakaan korkeasti koulutetulle työvoimalle. Vaikka suomalaiset toivovat lisää työperäistä maahanmuuttoa, varsin moni (45 %) katsoo, että puheet maahanmuuton hyödyistä ovat katteettomia, koska osaajien sijaan Suomeen tulee vain heikosti koulutettuja. Jonkin verran pienempi osuus (38 %) torjuu käsityksen (Kuvio 5).

Kuvio 5.

On mahdollista, että suomalaiset arvioivat maamme mahdollisuudet maahanmuuton kansainvälisillä markkinoilla heikoiksi, sillä osaaville ja koulutetuille maahanmuuttajille on monta muutakin ottajaa.

Kysymys maahanmuuton hyödyistä vie suoraan suomalaisen maahanmuuttopoliittisen keskustelun keskeisen erimielisyyden äärelle. Huippuosaajat kelpaavat kaikille, mutta maahanmuuttokriittisissä väestöryhmissä ajatellaan, että heidän sijaansa Suomeen tulee heikosti koulutettuja, joista ei ole Suomelle hyötyä. Maahanmuuttoon myönteisesti suhtautuvat väestöryhmät puolestaan ajattelevat Suomen sekä onnistuvan osaajien houkuttelussa että tarvitsevan myös matalasti koulutettujen maahanmuuttoa.

Yhtä lailla suomalaisten keskuuteen piirtyy jakolinja, joka koskee maahanmuuton talousvaikutuksia. 39 prosenttia arvioi, että maahanmuutosta on Suomen taloudelle enemmän haittaa kuin hyötyä, mutta lähes yhtä moni (36 %) arvioi hyötyjen peittoavan haitat (Kuvio 6).

Kuvio 6.

Varsin moni (26 %) ei osaa ottaa kantaa kysymykseen maahanmuuton hyödyllisyydestä taloudelle, mutta epävarmuus ei silti estä voimakkaiden käsityserojen piirtymistä eri puolueiden kannattajaryhmien välille. Perussuomalaisten kannattajista 81 prosenttia katsoo maahanmuutosta olevan taloudelle enemmän haittaa kuin hyötyä. Samansuuntaisesti, joskin paljon lievemmin ajattelevat myös kristillisdemokraatteja (62 %) ja Liike Nytiä (51 %) äänestävät (ks. Kuvioliite).

Kaksi kolmasosaa RKP:n (67 %), vihreiden (66 %) ja vasemmistoliiton (65 %) kannattajista on eri mieltä ja katsoo maahanmuutosta olevan taloudelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

SDP:n ja kokoomuksen kannattajien näkemykset kuitenkin jakaantuvat. SDP:n kannattajat nojaavat hyödyn suuntaan, sillä neljäosa (24 %) heistä pitää maahanmuuttoa taloudelle haitallisena ja noin puolet (49 %) hyödyllisenä. Kokoomuksen äänestäjien mielipidesuunta kallistuu hivenen haitalliseen näkemykseen. Heistä 39 prosenttia pitää maahanmuuttoa taloudelle haitallisena ja alle kolmasosa (31 %) hyödyllisenä. Keskustan kannattajien ajatukset ovat vastaavalla tavalla kahtalaiset (35 % pitää haitallisena ja 36 % hyödyllisenä)

Lue koko EVA Analyysi Maahanmuuton leirit