Pandemiassakin suomalainen luottaa presidenttiin, poliisiin ja puolustusvoimiin

Politiikan poikkeustila on väistynyt. Suomalaisten luottamus poliitikoihin ja hallitukseen on pudonnut kohti normaaliaikojen lukemia.

Ladattavat tiedostot

Download: Kansakunnan kivijalka
Kansakunnan kivijalka

Pandemiassakin suomalainen luottaa presidenttiin, poliisiin ja puolustusvoimiin. EVA Analyysin Kansakunnan kivijalka on kirjoittanut Sami Metelinen.

Lataa

Download: EVA Analyysin Kansakunnan kivijalka kuvioliite
EVA Analyysin Kansakunnan kivijalka kuvioliite

Lataa

Koronapandemian käynnistyttyä kansalaisten luottamus maamme hallitukseen ja laajemminkin poliitikkoihin ja poliittiseen järjestelmään kasvoi. Vuosi pandemian käynnistymisen jälkeen on palattu vähitellen normaalioloihin: kansa suhtautuu poliitikkoihin nyt yleisesti ottaen epäillen, ja luottamus maamme hallitukseen on vähentynyt. Kansakunnan keulakuvat pitävät kuitenkin pintansa. Luottamus tasavallan presidenttiin on säilynyt erittäin vahvana, ja kansalaisten selvä enemmistö arvioi sekä presidentin että pääministerin toiminnan koronakriisissä hyväksi. Muut ministerit eivät kuitenkaan saa kansan enemmistöltä hyvää arvosanaa ja kaikkein heikoimmin kriisin aikana ovat kansalaisten mielestä onnistuneet oppositiojohtajat.

Yleisesti ottaen suomalaisten luottamus yhteiskunnan eri instituutioihin on pysynyt suurimmaksi osaksi ennallaan (Taulukko 1).

Taulukko 1.

Kärkipaikka luotetuimpien instituutioiden listalla on kuitenkin vaihtunut: eniten suomalaiset luottavat tasavallan nykyiseen presidenttiin Sauli Niinistöön, johon luottaa 85 prosenttia suomalaisista. Vain seitsemän prosenttia ilmaisee luottamuksensa presidenttiin olevan vähäistä.

Vastaavassa kyselyssä vuonna 2009 silloiseen tasavallan presidenttiin Tarja Haloseen luotti 63 prosenttia suomalaisista. Edeltäjäänsä nähden presidentti Niinistö nauttii selvästi laajempaa luottamusta. Presidentin suosion vahvuus on jo pitkään näyttänyt selittyvän Sauli Niinistön vahvalla otteella ulkopolitiikan johtamisessa samalla, kun maailmanpolitiikan näyttämö on muuttunut aiempaa epävakaammaksi. Huomionarvoista on kuitenkin se, että pandemian aikana luottamus tasavallan presidenttiin on vahvistunut entisestään, ja se erottuu myös suhteessa muihin keskeisiin suomalaisiin poliittisiin päättäjiin (ks. 8-9). Kansalaisten mielikuvat presidentistä näyttäisivätkin liittyvän ensi sijassa turvallisuuteen ja vakauteen, jota edustaa koko suomalaisten luottamusrankingin kärkikolmikko: presidentin lisäksi luotetaan poliisiin ja puolustusvoimiin. Luotto presidenttiin ja turvallisuuskoneistoon ei kuitenkaan heijastu kasvavana vahvan johtajan kaipuuna (ks. laatikko Analyysissa).

Kuvio 1.

Särö luottamuksessa poliisiin

Poliisi on rankingissa pudonnut ensi kertaa sijalle kaksi. Varsinaisesta luottamuksen notkahduksesta ei ole kysymys, sillä luottamus poliisiin on edelleen erittäin vahvaa (82 % luottaa ja 10 % ei luota). Hienoinen särö luottamuksessa poliisiin ilmenee kuitenkin tietyissä väestöryhmissä (ks. Kuvioliite), joissa luottamus poliisiin on vähentynyt vuoden aikana näkyvästi.

Tällaisia väestöryhmiä ovat yrittäjät, 18–25-vuotiaat nuoret, peruskoulun varassa olevat ja työttömät. Näitä ryhmiä yhdistävät muita väestöryhmiä heikommat mahdollisuudet sopeutua koronataudin takia asetettuihin rajoitustoimiin. Särö näiden ryhmien luottamuksessa poliisiin on varoitus siitä, millaisia vaikutuksia pitkään jatkuvilla poikkeusoloilla voisi olla luottamukseen yhteiskunnan instituutiota kohtaan.

Kokonaisuudessaan suomalaisten tyytyväisyys valtion perusrakenteeseen on kuitenkin vahvaa. Tästä kertoo se, että luottamusrankingin kärjessä ovat vuodesta toiseen poliisin ja puolustusvoimien (78 % luottaa) lisäksi koulutusjärjestelmä (78 %), terveydenhuoltojärjestelmä (78 %) ja oikeuslaitos (71 %).

Luottamus puolustusvoimiin kasvaa iän ja koulutustason myötä.

Suhtautumisessa puolustusvoimiin on jonkin verran vaihtelua väestöryhmittäin. Luottamus kasvaa iän ja koulutustason myötä. Kaikissa väestöryhmissä yhtä lukuun ottamatta kuitenkin yli puolet kokee suurta luottamusta puolustusvoimiin Poikkeuksen tekevät vasemmistoliiton äänestäjät, joista vain 44 prosenttia luottaa ja 31 prosenttia ei luota puolustusvoimiin.

Käytännössä kaikki valtion perustehtävät ovat korkealla luottamusrankingissa. Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden, oikeusjärjestelmän ja koulutuksen lisäksi myös sosiaaliturvajärjestelmän arvostus on pysynyt ennallaan. Siihen luottaa 69 prosenttia suomalaisista, ja sen asema luottamusrankingissa on kohentunut kaksi sijaa. Koronaepidemian aikaisten lomautusten aikana toimiva sosiaaliturvaverkko on osoittanut toimintansa. Kotitalouksissa, joissa vähintään yksi jäi koronan seurauksena työttömäksi, tulot pienenivät keskimäärin 25 prosenttia. Luottamus sosiaaliturvajärjestelmään on laajaa lähes kaikissa väestöryhmissä, mutta kaksi väestöryhmää erottuu: perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien äänestäjät, joista alle puolet sanoo luottavansa siihen. Näiden kahden väestöryhmän muuta väestöä pettyneempi asenne yhteiskunnan toimintaan näyttäytyy vähäisempänä luottamuksena myös muita tahoja kohtaan.

Luottamus mediaan politisoituu

Yleisradio (69 % luottaa) on luottamuslistauksessa pudonnut yhden sijan, mutta muu suomalainen media jää luottamuksessa siitä selvästi jälkeen. Oman maakunnan johtavaan sanomalehteen luottaa yli puolet (53 %). Helsingin Sanomat on yksittäisenä tiedotusvälineenä kuitenkin jokaisella mittauskerralla kohentanut asemiaan vuodesta 2018 lähtien, ja nyt siihen luottaa jo yli puolet (52 %). MTV3:en luottaa 42 prosenttia. Luottamus iltapäivälehtiin sen sijaan on heikkoa. Niihin luottaa vain 13 prosenttia ja 61 prosenttia ilmaisee luottamuksensa niihin vähäiseksi. Maamme tiedotusvälineisiin yleensä luottaa 63 prosenttia, mitä voi pitää hyvänä lukemana.

Oman maakunnan johtavaan sanomalehteen luottaa yli puolet (53 %).

Luottamus mediaan kuitenkin politisoituu. Erityisesti kahdessa väestöryhmässä moni näyttäisi menettäneen luottamuksensa perinteiseen mediaan: perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien äänestäjät. Epäluottamus on verrattuna muihin väestöryhmiin suurta varsinkin Yleisradiota ja Helsingin Sanomia kohtaan, mutta jää heikoksi kaikkien tiedotusvälineiden kohdalla. Tiedon lähteenä Wikipedia on hieman parantanut asemiaan vuodentakaiseen nähden. Siihen kokee luottamusta 36 prosenttia, mutta 29 prosenttia ei. Googleen luottaa 28 prosenttia ja hieman suurempi osuus (30 %) ei luota. Luottamusrankingin pohjalla on sosiaalinen media, johon vain seitsemän prosenttia luottaa ja 74 prosenttia ei luota.

Tutkittuun tietoon luotetaan

Uutena elementtinä tämänkertaiseen kyselyyn lisättiin yliopistotutkijat, jotka löysivät paikkansa läheltä kärkeä (67 % luottaa). Tämä vahvistaa kuvaa, jonka mukaan suomalaiset luottavat tutkittuun tietoon. Suhtautuminen yliopistotutkijoihin jakaa kuitenkin näkemyksiä väestöryhmittäin. Esimerkiksi kristillisdemokraattien äänestäjistä vain 40 prosenttia ja perussuomalaisten äänestäjistä 47 prosenttia kokee suurta luottamusta yliopistotutkijoihin. Alle puolet myös EU:hun kielteisesti suhtautuvista (35 %), ammattikoulun käyneistä (49 %) ja työttömistä (49 %) luottaa yliopistotutkijoihin.

Vastaava laajan enemmistön luottamus tutkittuun tietoon havaitaan koronapandemiassa keskeisimpänä informaation tuottajana toimivaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen (THL), mutta samoin kuin yliopistotutkijoiden kohdalla luottamus politisoituu. THL:ään luottaa 65 prosenttia suomalaisista, mutta perussuomalaisten (36 %) ja kristillisdemokraattien (32 %) äänestäjistä selvästi alle puolet luottaa siihen. Myös yrittäjien luottamus jää alle puoleen (46 %).

Poliitikot palasivat kuolevaisten joukkoon

Suurin muutos luottamusrankingissa on tapahtunut suhtautumisessa maan nykyiseen hallitukseen. Pandemian alkaessa keväällä 2020 koettiin niin sanottu rally round the flag -ilmiö (lippujen ympärille kokoontuminen), jossa kansalaisten luottamus poliittisiin päättäjiin nousi poikkeuksellisen korkealle. Tämä politiikan poikkeustila osoitti taittumisen merkkejä jo syksyllä 2020. Kevään 2021 Arvo- ja asennetutkimus vahvistaa, että vuoden takaisessa poikkeuksellisen suuressa luottamuksessa Sanna Marinin hallitukseen oli kyse koronakevään poliittisesta poikkeustilasta, joka on nyt väistynyt.

Poliitikoiden paluu tavallisten kuolevaisten joukkoon näkyy luottamusrankingissa. Nykyisen hallituksen sijaluku on pudonnut kuusi sijaa alaspäin (ks. Taulukko 1). Enemmistö (52 %) kokee edelleen suurta luottamusta maan nykyistä hallitusta kohtaan, mutta kolmannes (34 %) arvioi luottamuksensa hallitukseen heikoksi (ks. Kuvio 1). Vielä vuosi sitten 60 prosenttia sanoi kokevansa suurta luottamusta hallitukseen ja epäluottamusta ilmaisi vain viidesosa (21 %).

Luottamus hallitukseen on pienentynyt lähes kautta linjan. Ainoastaan punavihreiden puolueiden äänestäjien kohdalla luottamus pysyy odotetusti korkealla: SDP:n äänestäjistä 89 prosenttia luottaa hallitukseen ja vihreiden sekä vasemmistoliiton äänestäjistä 88 prosenttia. Keskustan (67 %) ja RKP:n (60 %) äänestäjien luottamus hallitukseen on pudonnut selvästi. Oppositiopuolueiden kokoomuksen (33 %), Liike Nytin (31 %), kristillisdemokraattien (18 %) ja perussuomalaisten (9 %) luottamus hallitukseen jää alhaiseksi.

Yksi selitys hallituksen heikentyneelle luottamukselle piilee siinä, että enemmistö (52 %) arvioi maamme hallituksen olleen huonosti valmistautunut koronan toiseen ja kolmanteen aaltoon. Toisella kannalla on vain reilu kolmannes (35 %). Epäilyksiä on lähes kaikissa väestöryhmissä, mutta hallituspuolueiden kannattajien enemmistö torjuu odotetusti ajatuksen keskustan äänestäjiä lukuun ottamatta (50 % samaa mieltä).

Markkinatalousjärjestelmän asema kohenee

Suurin nousija luottamusrankingissa on markkinatalousjärjestelmä, johon 42 prosenttia kokee suurta luottamusta ja neljännes (25 %) kokee vähäistä luottamusta. Koronapandemian aikana talous on noussut suomalaisten suurimmaksi huoleksi, ja tämä asenne vaikuttaisi heijastuvan myös suhtautumiseen markkinatalouteen. Vuodentakaiseen verrattuna suurta luottamusta markkinatalousjärjestelmään kokevien osuus on kohentunut pyöreät 10 prosenttiyksikköä.

Toisaalta suomalaisten suhtautuminen markkinatalouteen on ylipäänsä ollut kehittymässä viime vuosina myönteisempään suuntaan. Kevään 2020 Arvo- ja asennetutkimuksessa 64 prosenttia sanoi suhtautuvansa markkinatalouteen myönteisesti.

Enemmistö johtavassa asemassa olevista (58 %), ylemmistä toimihenkilöistä (51 %) sekä kokoomuksen (71 %), keskustan (57 %) ja Liiken Nytin (56 %) äänestäjistä luottaa markkinatalousjärjestelmään.

Luottamus pienyrityksiin ja yksityisyrityksiin on melko laajaa (61 % luottaa), mutta se on pudonnut hieman vuodentakaisesta. Suhtautuminen pankkeihin ja pankkijärjestelmään on sen sijaan pysynyt kriisioloissa käytännössä ennallaan, ja niihin luottaa puolet (49 %).

Järjestöt, suuryritykset ja EU pohjalla

Luottamusrankingin häntäpäässä sijaitsevat sosiaalinen media, iltapäivälehdistö ja poliittiset puolueet. Paljoa näitä paremmin ei mene kansalaisyhteiskunnan eri järjestöillä. Suurinta luottamusta järjestöistä nauttii ammattiyhdistysliike, mutta sekin vain 38 prosentin kansalaisten luottamusta. Näkemykset ay-liikkeestä kuitenkin jakaantuvat ja käytännössä yhtä moni (37 %) ei luota ay-liikkeeseen.

Kirkkoon luottaa 38 prosenttia, mutta suurempi osa (43 %) ei luota. Ympäristöjärjestöihin luottaa 37 prosenttia, mutta näkemykset jakaantuvat jälleen voimakkaasti, eikä 39 prosenttia luota niihin. Yleensä kansalaisjärjestöihin luottaa 30 prosenttia ja yhtä suuri osuus ei luota.

Suuryrityksiin ja pörssiyhtiöihin luottaa vajaa neljännes (23 %) ja 44 prosenttia kokee luottamuksensa vähäiseksi. Työnantajajärjestöihin luottaa viidennes (20 %), mutta lähes puolet (47 %) ei niihin juuri luota. Suhtautuminen Euroopan unioniin jakaa kansan kahtia. 36 prosenttia sanoo kokevansa suurta luottamusta EU:hun ja yhtä moni sanoo luottamuksen olevan vähäistä. Huolimatta kansalaisten epäileväisestä suhtautumisesta unioniin, suomalaisten enemmistö kannattaa unionin jäsenyyttä.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 059 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 24.3.-7.4.2021. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internetpaneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen,koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa: www.eva.fi/arvopankki.

 

Lue koko EVA Analyysi Kansakunnan kivijalka