EU-myönteisyys edelleen huippulukemissa – kriittisyys yhteydessä epäluottamukseen politiikkaa kohtaan
Ladattavat tiedostot
Lähes kaksi kolmesta suomalaisesta (64 %) suhtautuu Euroopan unioniin myönteisesti, selviää EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta (Kuvio 1). Neutraalisti siihen suhtautuu vajaa viidesosa (18 %) ja kielteisesti 17 prosenttia.
Kuvio 1.
EU-myönteisyys kasvoi nykyiselle ennätyskorkealle tasolleen Venäjän aloitettua laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022, eikä myönteisyys osoita sodan yhä jatkuessa suurempia laantumisen merkkejä. EVAn aiemmat Arvo- ja asennetutkimukset kertovat, että EU merkitsee suomalaisille vakautta, vapautta ja vaurautta[1] ja Euroopassa käytävän sodan oloissa vakauselementti korostuu. EU:n suosiota tällä hetkellä selittää todennäköisesti se, että Euroopan unioni on Naton ohella Suomelle turvallisuusratkaisu – se sitoo Suomen poliittisesti länteen.
Erityisen synkkänä suomalaisen demokratian toimivuuden näkevät EU:hun kielteisesti suhtautuvat.
Erityisen voimakasta EU-myönteisyys on 18–25-vuotiaiden (77 % suhtautuu myönteisesti) ja yli 65-vuotiaiden (78 %) ikäluokilla, akateemisesti koulutetuilla (75 %), opiskelijoilla (76 %) sekä puolueiden kannattajaryhmistä RKP:n (93 %), vihreiden (88 %), SDP:n (88 %) ja kokoomuksen (80 %) äänestäjillä (ks. erillinen Kuvioliite). Myös enemmistö vasemmistoliiton (75 %) ja keskustan (69 %) äänestäjistä suhtautuu EU-jäsenyyteen myönteisesti.
Kristillisdemokraattien äänestäjät ovat pikemminkin kielteisiä (42 %) kuin myönteisiä (29 %). Liike Nytin äänestäjät vuorostaan ovat enemmän myönteisiä (45 %) kuin kielteisiä (17 %).
EU-kriittisimpiä vuorostaan ovat perussuomalaisten äänestäjät (57 % suhtautuu kielteisesti). Reilu viidennes perussuomalaisten äänestäjistä (22 %) suhtautuu nyt EU:hun myönteisesti. Myös perussuomalaisten EU-myönteisyys on kasvanut Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen myötä, sillä vielä vuoden 2021 syksyllä vain 14 prosenttia perussuomalaisten äänestäjistä suhtautui EU:hun myönteisesti.
Protesti politiikkaa kohtaan
Muissa väestöryhmissä kuin perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien äänestäjissä laajempaa EU-kriittisyyttä ei esiinny.[2] Sen sijaan EU-kriittisyys on yhteyksissä Nato-kielteisyyteen, sillä Natoon kielteisesti suhtautuvista 53 prosenttia suhtautuu myös EU:hun kielteisesti. Vastaavasti Nato-myönteiset ovat 74-prosenttisesti myös EU-myönteisiä.
Kokonaisuutena tarkastellen EU-kriittisyys vaikuttaisi paikantuvan niihin ihmisiin, jotka ovat laajemmin tyytymättömiä suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Suomalaiset suhtautuvat yleisesti varauksella demokratian tilaan[3], mutta erityisen synkkänä suomalaisen demokratian toimivuuden näkevät EU:hun kielteisesti suhtautuvat. Heistä vain kuusi prosenttia on sitä mieltä, että demokratia toimii Suomessa niin hyvin, että puheet kansalaisten huonoista vaikutusmahdollisuuksista ovat vailla pohjaa (Kuvio 2). 76 prosenttia EU-kielteisistä on väitteen kanssa eri mieltä. EU-myönteiset näkevät demokratian toimivuuden huomattavasti EU-kielteisiä valoisammin, vaikka aihetta tyytyväisyyteen politiikan tilaa kohtaan kansalaiset eivät näe.
Kuvio 2.
Niin ikään peräti 92 prosenttia EU:hun kielteisesti suhtautuvista on sitä mieltä, että puolueet ovat ajautuneet yhä kauemmas tavallisen ihmisen ongelmista. Vain kolme prosenttia on eri mieltä väittämän kanssa. Myös EU:hun myönteisesti suhtautuvien enemmistöllä on varauksia puolueiden toiminnan suhteen, mutta ero vastausjakaumissa on iso.
Kuvio 3.
Kielteinen suhtautuminen EU:hun näyttäisi näiden lukujen valossa kielivän kokonaisvaltaisesta pettymyksestä politiikan toimintaan. Protestin henki vallitsevaa politiikkaa kohtaan on heijastunut Euroopassa ennenkin EU-kriittisyytenä kuten esimerkiksi vuonna 2005, kun ranskalaiset torjuivat kansanäänestyksessä EU:n perustuslain.[4]
Euroopassa käytävän sodan oloissa protestin kanavoituminen EU-kielteisyydeksi jää kuitenkin melko vähäiseksi. EU-myönteisyyden kasvu heijastuu suomalaisten haluun tukea Ukrainaa hyökkäyksen keskellä. Tästä kielii myös suomalaisten enemmistön (56 %) näkemys, että Ukraina sopisi tulevaisuudessa hyvin EU:n jäseneksi (Kuvio 4). Eri mieltä on 15 prosenttia ja 29 prosenttia ei osaa ottaa kantaa. Näkemykset ovat säilyneet likimain ennallaan vuoden takaiseen nähden.
Kuvio 4.
Suuri epätietoisten joukko kuitenkin kuvaa aiheeseen liittyvää epävarmuutta. Vain pieni osa torjuu suoralta kädeltä idean, eikä missään väestöryhmässä enemmistö (Kuvioliite).
Enemmistö puoltaa eurojäsenyyttä
EU-myönteisyys heijastuu myös suomalaisten näkemyksiin yhteisvaluutta eurosta. 59 prosenttia suhtautuu myönteisesti Suomen eurojäsenyyteen (Kuvio 5). Neutraalisti siihen suhtautuu viidesosa (21 %) ja kielteisesti vajaa viidesosa (18 %). Myös suhtautuminen eurojäsenyyteen on lähellä mittaushistorian korkeinta tasoa.
Kuvio 5.
Nopea inflaatio ja Euroopan keskuspankin kiristyneen rahapolitiikan seurauksena nousseet korot eivät näytä siis lisänneen eurokriitikoiden osuutta. Väestöryhmien näkemysjakaumat heijastelevat suhtautumista EU:hun yleisesti, mutta minkään väestöryhmän enemmistö ei suhtaudu eurojäsenyyteen kriittisesti. Perussuomalaisten äänestäjistä 27 prosenttia suhtautuu eurojäsenyyteen myönteisesti ja 43 prosenttia kielteisesti. Myös kristillisdemokraattien äänestäjien kriittisyys euroa kohtaan on muita ryhmiä laajempaa (29 % suhtautuu myönteisesti ja 37 % kielteisesti).
Näin kysely tehtiin
Tulokset perustuvat 2 043 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 31.1.–13.2.2023. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.
Viitteet ja lähteet
[1] Haavisto, I. (2019). Vapaus, vakaus ja vauraus – Mitä EU-jäsenyys merkitsee nykysuomalaisille? EVA Analyysi No 75, https://www.eva.fi/blog/2019/10/14/eu-merkitsee-suomalaisille-vapautta-vakautta-ja-vaurautta/
[2] Poikkeus ovat työttömät, mutta heistäkin vain 37 prosenttia on EU-kielteisiä.
[3] Ks. Haavisto, I. (2023). Rautaisannos realismia – Suomalaisten hallitusohjelmatoiveita leimaa talousrealismi, EVA Analyysi No 120, https://www.eva.fi/blog/2023/03/22/suomalaisten-hallitusohjelmatoiveita-leimaa-talousrealismi/
[4] Yle (2005). Ranskalaiset torjuivat EU-perustuslain, https://yle.fi/a/3-5216719