Jo puolet suomalaisista joutuu venyttämään penniä — paikallaan polkeva talous syö uskoa tulevaisuuteen
Ladattavat tiedostot
Noin puolet suomalaisista (49 %) sanoo kotitaloutensa pärjäävän taloudellisesti, kunhan käyttää tulojaan harkiten. Asia selviää EVAn syksyn 2023 Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Erinomaisesti tai melko mukavasti toimeentulevassa kotitaloudessa elää reilu kolmannes (35 %). 15 prosenttia suomalaisista kokee kotitaloudessaan vaikeuksia tulla toimeen.
Kuvio 1.
Suomalaisten kokemus oman kotitaloutensa toimeentulosta on jonkin verran heikentynyt syksyn 2022 ja syksyn 2023 välillä. Tuloillaan melko mukavasti elävien kotitalouksien osuus on pienentynyt peräti kahdeksan prosenttiyksikköä vuodessa. Sitä vastoin niiden osuus on kasvanut viisi prosenttiyksikköä, jotka arvioivat pärjäävänsä, kun käyttävät tulojaan harkiten. Hieman useampi (3 %-yks.) kuin vuotta aiemmin kokee kotitaloudessaan toimeentulovaikeuksia.
Ilmeinen syy heikentyneille arvioille on ajanjaksolle ajoittunut nopea inflaatio, joka leikkasi palkansaajien reaaliansioita ja vähensi kotitalouksien ostovoimaa. Lisäksi kotitalouksien asunto- ja kulutuslainojen korot nousivat jyrkästi samalla, kun kotitalouksien velkaantuneisuus oli historiallisen suurta.[1]
Kireän ansiotuloverotuksen vuoksi suomalaisten on kovin vaikeaa kompensoida kustannustason nousua lisätöillä [2], joten pihistely onkin monen kohdalla jäänyt ainoaksi vaihtoehdoksi.
Kaiken kaikkiaan kotitalouksien arviot taloustilanteestaan eivät kuitenkaan vaikuta poikkeuksellisen huonoilta. Suomalaisten kokemus kotitaloutensa toimeentulosta on nyt pitkälti samalla tasolla kuin alkuvuonna 2018, jolloin Suomen talous oli pitkän hitaan kasvun ajan jälkeen kääntynyt noususuhdanteeseen.
Ikäluokittain tarkasteltuna siirtymää aikaisempaa harkitsevampaan rahankäyttöön on tapahtunut erityisesti nuorten aikuisten (18–25-vuotiaat) ja varhaiskeski-ikäisten (36–45-vuotiaat) ikäluokissa (ks. Kuvioliite). [3] Jo aiemmin julkaistuissa Arvo- ja asennetutkimuksen tuloksissa samat ikäluokat arvioivat uhan työn ja toimeentulon menettämisestä muita ikäluokkia korkeammiksi [4]. Varsinaiset toimeentulovaikeudet eivät kuitenkaan ole näissä ikäluokissa juurikaan kasvaneet.
Sen sijaan yli 65-vuotiaiden kokemat toimeentulovaikeudet ovat yleistyneet, vaikka eläkeläisten ostovoimaa on turvattu eläkkeiden indeksitarkistuksilla. Eläkeläisten toimeentulovaikeudet ovat nyt kasvaneet lähelle väestön keskimääräistä tasoa.
Matalasti koulutetut kokevat selvästi enemmän toimeentulovaikeuksia kuin korkeasti koulutetut. Akateemisesti koulutetuista puolet (50 %) kokeekin tulevansa vähintään melko mukavasti toimeen. Vuodentakaiseen verrattuna melko mukavasti toimeen tulevien osuus on kuitenkin pudonnut melko selvästi.
Selvästi eniten toimeentulo-ongelmia eri väestöryhmistä kokevat työttömät (50 %) ja 41 prosenttia heistä sanoo pärjäävänsä, kun tuloja käyttää harkiten (ks. Kuvioliite). Vuodentakaiseen nähden työttömien arviot toimeentulostaan ovat kuitenkin muuttuneet vain vähän.
Omat tulevaisuudennäkymät myönteiset
Toimeentuloarvioiden mollivoittoisuudesta huolimatta valtaosa suomalaisista (69 %) suhtautuu omaan henkilökohtaiseen tulevaisuuteensa vähintään melko optimistisesti, ja vain joka viides (19 %) asennoituu tulevaisuuteensa pessimistisesti.
Tulevaisuudennäkymät ovat kuitenkin aavistuksen vähemmän myönteisiä kuin koronapandemian keskellä keväällä 2020, ja myös pidemmällä aikavälillä suomalaiset vaikuttavat menettäneen palasen tulevaisuususkostaan. Liki 40 vuotta sitten EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa yli kolme neljästä näki oman tulevaisuutensa valoisana.
Kuvio 2.
Kotitalouden taloudellinen toimeentulo vaikuttaa vahvasti siihen, miten optimistisesti suomalaiset suhtautuvat omaan henkilökohtaiseen tulevaisuuteensa. Lähes kaikki erinomaisesti (96 %) tai mukavasti (87 %) tuloillaan toimeen tulevat suomalaiset suhtautuvat henkilökohtaiseen tulevaisuuteensa optimistisesti. Myös kaksi kolmasosaa (67 %) harkitusti kuluttaen pärjäävistä suomalaisista suhtautuu henkilökohtaiseen tulevaisuuteensa optimistisesti.
Kuvio 3.
Pessimismi kasautuu toimeentulovaikeuksista kärsiville suomalaisille. Heistä vain vajaa kolmannes (31 %) suhtautuu henkilökohtaiseen tulevaisuuteensa optimistisesti, ja enemmistö (54 %) katsoo tulevaisuuteensa pessimistisinä. Toimeentulovaikeuksien lisääntyminen näkyy matalasti koulutettujen henkilöiden aikaisempaa pessimistisempinä tulevaisuudenodotuksina. Kaikkein pessimistisemmin omaan tulevaisuuteensa suhtautuvat työttömät, joista yli puolet (51 %) suhtautuu tulevaisuuteensa hyvin tai melko pessimistisesti (ks. Kuvioliite).
2020-luvun Arvo- ja asennetutkimuksissa nuorten ikäryhmien optimismi oman tulevaisuutensa suhteen on selvästi vähäisempää kuin 1980-luvulla. [5] Eri selvitysten mukaan nuoria huolestuttavat eniten oma toimeentulo, opiskelu, työn saaminen ja työssä jaksaminen sekä terveys. [6]
Suomen tulevaisuus synkkenee
Myönteinen asenne omaan tulevaisuuteen on pitänyt pintansa paljon paremmin kuin luottamus Suomen tulevaisuuteen. Nyt alle puolet (47 %) suhtautuu maamme tulevaisuuteen optimistisesti ja kolmannes (34 %) pessimistisesti.
Kuvio 4.
Pudotus on melkoinen, sillä vielä vuonna 2020 selvä enemmistö (61 %) arvioi Suomen tulevaisuutta optimistisesti ja vain reilu viidennes (22 %) pessimistisesti. Muutosta korostaa se, että vuoden 2020 kysely tehtiin varsin epävarmojen tunnelmien vallitessa koronapandemian juuri alettua. Pidemmän ajan vertailussa arviot Suomen tulevaisuudesta ovat dramaattisesti synkemmät. Vuonna 1986 maamme näkymiä pidettiin laajalti valoisina, ja optimistisesti Suomen tulevaisuuteen suhtautui kolme neljästä.
Talouden tilanne on jo useampien vuosien ajan yksi suomalaisia eniten huolettavista tekijöistä. [7] Ilmeisen syy lisähuoleen on Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. [8]
Optimismi maamme tulevaisuuteen on pudonnut etenkin naisten arvioissa verrattuna vuoteen 2020. Nyt sekä naisista (46 %) että miehistä (48 %) enää alle puolet suhtautuu maamme tulevaisuuteen optimistisesti. (ks. Kuvioliite).
Ikäryhmistä optimistisesti Suomen tulevaisuuteen suhtautuvat enemmistöt vain varttuneempien, yli 56-vuotiaiden ikäryhmissä (ks. Kuvioliite). Tätä nuoremmissa ikäryhmissä arviot ovat paljon vähemmän optimistisia, ja esimerkiksi aikaisemmin muita optimistisemmin Suomen tulevaisuuteen suhtautuneiden nuorten aikuisten (18–25-vuotiaiden) luottamus maamme tulevaan kehitykseen on pudonnut reilusti yli kaksikymmentä prosenttiyksikköä vuodesta 2020.
Eroja tulevaisuudennäkymissä piirtyy myös eri äänestäjäryhmien välille. Optimismi elää kohtuullisen vahvana keskustan (75 %), RKP:n (72 %) ja kokoomuksen (63 %) kannattajien keskuudessa, mutta se on selvästi vähäisempää SDP:n (50 %), kristillisdemokraattien (49 %), vihreiden (46 %) äänestäjien parissa.
Avoimen pessimistisesti Suomen tulevaisuuteen suhtautuvat perussuomalaisten kannattajat, joista alle kolmannes (29 %) suhtautuu Suomen tulevaisuuteen optimistisesti ja yli puolet (54 %) pessimistisesti. Lukemat ovat miltei samat vasemmistoliiton äänestäjien kohdalla. Heistä vain kolmannes (32 %) suhtautuu Suomen tulevaisuuteen optimistisesti ja puolet (50 %) pessimistisesti. [9]
Näitä ryhmiä yhdistää arvio siitä, että Suomi on menossa väärään suuntaan, mutta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen tulokset kertovat, että ryhmien arviot toivotusta kehityksestä ovat hyvin kaukana toisistaan. [10]
Vain vähän toivoa maailmaan
Myös epävakaa maailmantilanne vaikuttaa osaltaan käsityksiin Suomen tulevaisuudesta. Suomalaiset ovat pitkään arvioineet maailman menoa melko huolestuneina, mutta nyt nähdään selkeä käänne pessimismiin. Vain neljännes suomalaisista (25 %) katsoo maailman tulevaisuuteen optimistisina, ja puolet (51 %) suhtautuu maailman tulevaisuuteen pessimistisesti.
Kuvio 5.
Yhdessäkään väestöryhmässä enemmistö ei arvioi maailman tulevaisuutta optimisesti. Ikäryhmistä kaikkein pessimistisemmällä kannalla ovat perheellistymisiässä olevat 26–35-vuotiaat. Heistä vain viidesosa (20 %) suhtautuu maailmaan tulevaisuuteen optimistisesti, mutta 59 prosenttia päätyy pessimistiseen arvioon.
Yhtä vähissä (21 %) optimismi on myös nuorilla aikuisilla (18–25-vuotiaat), joskin heidän parissaan myös epävarmuus tulevasta on laajaa. Nuorten keskuudessa optimistisesti maailman tulevaisuuteen suhtautuvien osuus on lähes puolittunut vuodesta 2020. Nuorten ikäryhmien pessimististä pohjavirettä selittänee kasvaminen useiden samanaikaisten kriisien olosuhteissa.
Ikäryhmän pessimistisiin asenteisiin on ensinnäkin vaikuttanut huoli ilmaston lämpenemisestä, jonka ehkäiseminen on EVAn Arvo- ja asennetutkimuksissa ja monissa muissa tutkimuksissa toistuvasti noussut nuorten tärkeäksi yhteiskunnalliseksi tavoitteeksi. [11] Sen lisäksi nuorin ikäryhmä on joutunut elämään identiteetin muodostumiselle keskeisiä vuosia koronapandemian eristysoloissa. Nuorin ikäryhmä ei ole kokenut 1990-luvun optimistisen globalisaation ja Suomen Nokia-vetoisen ripeän talouskasvun vuosia, vaan on kasvanut kansainvälisen terrorismin ja finanssikriisin jälkeisen taloudellisen ahdingon oloissa.
Odotuksia Euroopalle
Hieman valoa synkkenevien arvioiden keskelle antavat kuitenkin arviot Euroopan tulevaisuudesta. Mitenkään riehakkaita luvut eivät ole, sillä vajaa puolet suomalaisista (44 %) suhtautuu Euroopan tulevaisuuteen optimistisesti ja kolmasosa (34 %) pessimistisesti, mutta arviot ovat kuitenkin hieman vuoden 2020 mittausta positiivisempia.
Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen suomalaisten EU-myönteisyys on kivunnut ennätystasolle, mikä näkyy myös aiempaa optimistisemmassa suhtautumisessa Euroopan tulevaisuuteen. [12]
Ikäryhmien joukossa nuorten aikuisten (18–25-vuotiaat) optimismi Euroopan tulevaisuutta kohtaan erottuu omille luvuilleen. Nuorten keskuudessa Euroopan tulevaisuus (57 %) nähdään myönteisempänä kuin maamme tulevaisuus (40 %). Ikääntyvälle ja talouskehitykseltään hitaalle Suomelle voikin olla vaikeaa houkutella EU-Suomeen syntynyt Z-sukupolvi pysymään Suomessa.
Puolueiden äänestäjäryhmissä suurimmat näkemyserot Euroopan tulevaisuudesta paikantuvat hallituspuolueiden kannattajien välille. Selvä enemmistö RKP:n (73 %) ja kokoomuksen (60 %) äänestäjistä asennoituu Euroopan tulevaisuuteen optimistisesti, kun taas perussuomalaisten äänestäjistä vain reilu viidennes (21 %) suhtautuu Euroopan tulevaisuuteen optimistisesti ja kaksi kolmesta (65 %) pessimistisesti.
Viitteet ja lähteet
[1] Tilastokeskus (2023). Kotitalouksien velkaantumisaste jatkoi laskuaan vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä, https://www.stat.fi/julkaisu/cl8n4vh7g00uc0dw1je7svrvf
[2] Kujanpää, E. (2023). Ensi vuonna verotulot kasvavat ja kasvu voi jatkua, vaikka veroruuvia höllennettäisiin, https://www.eva.fi/blog/2023/10/11/ensi-vuonna-verotulot-kasvavat-ja-kasvu-voi-jatkua-vaikka-veroruuvia-hollennettaisiin/
[3] Syksyn 2022 Arvo- ja asennetutkimuksen toimeentulokysymyksen väestöryhmittäiset jakaumat, ks. Kuvioliite julkaisussa Haavisto, I. (2023) Johan on markkinat – Markkinatalouden suosio kasvaa, vaikka inflaatio jyllää, EVA Analyysi No 118, https://www.eva.fi/blog/2023/02/28/markkinatalouden-suosio-kasvaa-vaikka-inflaatio-jyllaa/
[4] Ks. kuvioliite julkaisussa Metelinen, S (2023): Talouskriisien ohella suomalaisia huolettavat yhä enemmän väkivallanteot ja levottomuudet, https://www.eva.fi/blog/2023/12/20/talouskriisin-ohella-suomalaisia-huolettavat-yha-enemman-vakivallanteot-ja-levottomuudet/
[5] Kurronen, S. (2021). Pessimismi varjostaa synnytysikäisten näkymää, EVA Analyysi No 90, https://www.eva.fi/blog/2021/03/09/pessimismi-varjostaa-synnytysikaisten-nakymaa/
[6] Kivijärvi, A. (2022). Läpi kriisien. Nuorisobarometri 2022, valtion nuorisoneuvoston julkaisuja, nro 71, https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri/nuorisobarometri-2022/, ks. myös Yle (2023). Suomalaisten pelot ja haaveet 2023, https://yle.fi/aihe/a/20-10004566 ja Deloitte (2023). 2023 Gen Z and Millennial Survey, Waves of change: acknowledging progress, confronting setbacks
[7] Ks. Metelinen (2023) ja Haavisto, I. (2023). Rautaisannos realismia – Suomalaisten hallitusohjelmatoiveita leimaa talousrealismi, https://www.eva.fi/blog/2023/03/22/suomalaisten-hallitusohjelmatoiveita-leimaa-talousrealismi/
[8] Myös Sitra arvioi Venäjän hyökkäyssodan vaikuttaneen suomalaisten tulevaisuusnäkemyksiin koronapandemiaa voimakkaammin. Lähdemäki-Pekkinen, J., Rekola, S., Solovjew-Wartiovaara, A. jaq Thompson Coon, R. (2023). Tulevaisuusbarometri 2023 – Suomalaisten tulevaisuususko yllätysten ajassa, https://www.sitra.fi/julkaisut/tulevaisuusbarometri-2023
[9] Samaan joukkoon lukeutuvat myös Liike Nytin kannattajat, joista optimistisia suomen suhteen on 38 prosenttia ja pessimistejä selvästi useampi (44 %). Ryhmän pienestä koosta johtuen tulos on suuntaa antava, mikä koskee myös RKP:n ja kristillisdemokraattien äänestäjäryhmiä.
[10] Ks. Haavisto (2023).
[11] Lähdemäki-Pekkinen ym. (2023).
[12] Metelinen, S. (2023). Nato-myönteisyys yhdistää laajasti suomalaisia – EU-myönteisyys huipussaan, https://www.eva.fi/blog/2023/11/28/nato-myonteisyys-yhdistaa-laajasti-suomalaisia-eu-myonteisyys-huipussaan/