Nato-myönteisyys yhdistää laajasti suomalaisia – EU-myönteisyys huipussaan

Ladattavat tiedostot

EVA Artikkelin "Nato-myönteisyys yhdistää laajasti suomalaisia – EU-myönteisyys huipussaan" kuvioliite.

Lataa

Yli kolme neljästä (77 %) suomalaisesta suhtautuu myönteisesti maamme Nato-jäsenyyteen (Kuvio 1). Kahdeksan prosenttia suhtautuu liittokuntaan kielteisesti, ja 14 prosenttia ottaa neutraalin kannan.

Kuvio 1.

Suomalaisten Nato-näkemykset ovat säilyneet käytännössä muuttumattomina Suomen jätettyä Nato-hakemuksen toukokuussa 2022 ja liityttyä liittokunnan jäseneksi huhtikuussa 2023.

Viime kevään mittauksessa Nato-myönteisyys aleni hieman [1], mutta asenteiden palaaminen syksyn 2022 tasolle kielii siitä, etteivät suomalaiset ole tulleet vähäisimmissäkään määrin katumapäälle päätöksen suhteen.

Asiaan on todennäköisesti vaikuttanut Ukrainan sodan pitkittyminen ja Ukrainan vastahyökkäyksen alkaminen kesällä 2023. Sen sijaan itärajan yli Suomeen pyrkivien turvapaikanhakijoiden määrän kasvu ei ole ehtinyt vaikuttaa tutkimuksen tuloksiin, sillä kysely on tehty syyskuun lopussa (ks. Näin kysely tehtiin artikkelin lopussa). Myös Suomen ja Viron välisen kaasuputken, Balticconnectorin, vaurio havaittiin vasta kyselyn jälkeen.

Tulokset kuvaavat perusteellista muutosta suomalaisten suhtautumisessa maansa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Suomalaiset kääntyivät vuonna 2022 hyvin nopeasti Nato-jäsenyyden kannalle Venäjän hyökättyä Ukrainaan. [2] Brutaalin sodan jatkuttua nyt yli puolitoista vuotta suomalaiset eivät ole EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen mittauksissa osoittaneet väsymystä tai herpaantumista valmiudessaan tukea Ukrainaa.

Päinvastoin syksyn 2023 Arvo- ja asennetutkimuksen tulokset osoittivat, että suomalaiset ovat hyvin yhtenäisiä ja määrätietoisia myös sen suhteen, että Ukrainan on voitettava Venäjä ja enemmistö pitää vähintään tarpeellisena sodan lopputulemana myös sitä, että Venäjällä tapahtuu vallanvaihdos. Venäjän kokee uhaksi noin yhdeksän kymmenestä. [3] Asennemuutos suhteessa Venäjään käänsi keväällä 2022 suomalaiset myös Nato-jäsenyyden kannalle, [4] eivätkä mielet ole muuttuneet sodan jatkuessa.

Enemmistö suomalaisista suhtautuu Nato-jäsenyyteen myönteisesti sukupuoleen, ikään, koulutustasoon, sosioekonomiseen asemaan tai asuinpaikkaan katsomatta. Nato-myönteisyys on vahvaa myös kaikissa puolueiden kannattajaryhmissä, joista hienoisen poikkeuksen pääsääntöön tekevät vain vasemmistoliiton kannattajat. Heistä puolet (50 %) suhtautuu Natoon myönteisesti ja neljäsosa (25 %) kielteisesti (ks. Kuvioliite). Puolueen äänestäjien näkemykset heijastelevat julkisuudessa parhaillaan käytävää keskustelua, jossa lähinnä ainoastaan vasemmistoliiton poliitikot ovat esittäneet kritiikkiä Yhdysvaltojen kanssa solmittavaa puolustusyhteistyösopimusta kohtaan. [5]

Nato on lisäturva

Arvo- ja asennetutkimusten kokonaisuus on osoittanut, että Nato tarkoittaa suomalaisille ennen kaikkea lisäturvaa Venäjän hyökkäyksen uhan torjumisessa.[6] Suomalaiset ovat lyhyen Nato-jäsenyystaipaleensakin aikana olleet hyvin selvillä siitä, että viimekätinen turvamme on edelleen oma maanpuolustuksemme. Enemmistö (56 %) prosenttia suomalaisista arvioi, että Suomen on kaikissa oloissa kyettävä vastaamaan itse turvallisuudestaan, muista ei ole siinä apua (Kuvio 2). Kolme kymmenestä (30 %) on eri mieltä eli tulkitsee muiden avun tarpeelliseksi.

Kuvio 2.

Näkemys Suomen oman roolin ehdottomasta ensisijaisuudesta turvallisuudesta huolehtimisessa oli erityisen selkeä 1990- ja 2000-luvuilla. Se on kuitenkin pysynyt kohtuullisen vahvana turvallisuustilanteen heikkenemisestä huolimatta, ja jopa hieman vahvistunut Nato-jäsenyyden hakemisen jälkeen. Kysymysmuotoilu viittaa kokonaisuutena turvallisuuteen, mutta kuva tarkentuu, kun kansalaisilta kysytään näkemystä ulkopuolisen avun luotettavuudesta.

Yli kolmasosa (36 %) on sitä mieltä, että Naton jäsenyys ei takaa muiden maiden auttavan Suomea todellisessa kriisissä (Kuvio 3). Suurempi osuus (42 %) kuitenkin luottaa Naton apuun.

Kuvio 3.

Tiettyä epäileväisyyttä ilmaiseva tulos voi vaikuttaa ristiriitaiselta suhteessa laajaan Nato-myönteisyyteen. Se heijastaa kuitenkin hyvin käsitystä Natosta eräänlaisena lisäturvana. Kokemukset sodista ovat iskostaneet suomalaisten mieliin oman kansallisen maanpuolustuksen tärkeyden. [7] Tällainen ajattelutapa sopii hyvin Naton perusideaan: jokainen maa vastaa omasta puolustuksestaan ensisijaisesti itse, mutta Nato velvoittaa muita maita auttamaan parhaan kykynsä mukaan. [8]

Koska maat ovat velvoitettuja auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta valtiota, Nato muodostaa uskottavan ennakollisen turvan pelotteen muodossa. Enemmistö (53 %) suomalaisista arvioikin Naton turvatakuiden olevan niin järeä pelote, ettei kukaan uskalla koskea liittouman jäsenmaihin (Kuvio 4). Viidesosa (20 %) on epäilevällä kannalla ja reilu neljäsosa (27 %) ei ota asiaan kantaa.

Kuvio 4.

Huolimatta Naton sotilaallisesta vahvuudesta suomalaiset haluavat olla varautuneita kaikkiin mahdollisiin riskeihin – myös siihen, ettei kaikista liittolaisista ole kriisin hetkellä syystä tai toisesta riittävää apua.

Ystävät lähellä

Osin juuri siksi suomalaiset haluavat pitää huolta siitä, että ystäviä hädän hetkellä löytyy. Suomalaisten asenteissa on Ukrainan sodan alettua on korostunut halu rakentaa yhteistyötä kaikkien läntisten liittolaisten kanssa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. [9] Tämä laaja yhteistyöhalu todennäköisesti heijastuu myös suomalaisten EU-asenteisiin, sillä turvallisuudella on aina ollut keskeinen rooli Suomen EU-jäsenyyden taustalla.[10]

Yli kaksi kolmesta (68 %) suhtautuu nykyisin Suomen EU-jäsenyyteen myönteisesti. Kielteisen kannan ottaa 16 prosenttia, ja yhtä moni suhtautuu unioniin neutraalisti (Kuvio 5).

EU-myönteisyys on kasvanut vuoden 2020 syksyn 50 prosentin edellisistä pohjalukemista peräti 18 prosenttiyksikköä uusiin myönteisyyden ennätyslukemiin vain kolmessa vuodessa. Kaksi vuotta sitten EU-asenteita rasitti keskustelu EU:n elpymispaketista. Sen jälkeen havaitun EU-myönteisyyden kasvun selittää pitkälti kansainvälisen politiikan tilanteen kiristyminen ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Siitä huolimatta poliittinen liittomme ei nauti yhtä varauksetonta suosiota kuin puolustusliittomme. Nato-myönteisyys on yhdeksän prosenttiyksikköä suurempaa kuin EU-myönteisyys. Syy piilee siinä, että EU-jäsenyys ei alun perinkään nauttinut mitenkään varauksetonta tukea. Suomen EU-jäsenyyden alkuvuosina, vuonna 1996 vain 38 prosenttia suhtautui EU-jäsenyyteen avoimen myönteisesti. Asenteet ovat vuosikymmenten vieriessä muuttuneet merkittävästi, mutta EU-kriittisyys ei ole kokonaan kadonnut. Se paikantuu nykyisin etenkin perussuomalaisten äänestäjiin, joista enemmistö (52 %) suhtautuu EU-jäsenyyteen kielteisesti. Toisaalta reilu neljäsosa (27 %) heistäkin suhtautuu jäsenyyteen myönteisesti (ks. Kuvioliite).

Tosin perussuomalaisten äänestäjienkin EU-kriittisyys on viime vuosina laimentunut huomattavasti. Vielä kaksi vuotta sitten, syksyn 2020 mittauksessa 74 prosenttia perussuomalaisista suhtautui kielteisesti EU:hun ja vain 10 prosenttia myönteisesti.[11]

Tämä kohtuullisen nopea muutos kielii siitä, miten laajasti Venäjän uhka on vaikuttanut suomalaisten näkemyksiin yhteistyön tarpeesta. Toisaalta muutos kertoo myös siitä, että EU-asenteet ovat riippuvaisia kulloisestakin poliittisesta tilanteesta. EU poliittisena yhteisönä tekee päätöksiä, jotka miellyttävät joitain väestönosia, mutta herättävät närää toisissa. Suomalaiset ovat ilmaisseet laajaa kritiikkiä esimerkiksi EU:n metsäpolitiikkaa kohtaan [12], eikä EU:n elpymispakettiin oltu kovin tyytyväisiä. [13]

Myös suhtautumisessa yhteisvaluutta euroon on ollut sen historian aikana suurehkoa vaihtelua, eikä se nytkään yllä suosiossa aivan yhtä korkealle kuin EU-jäsenyys kokonaisuutena. 62 prosenttia suomalaisista suhtautuu myönteisesti siihen, että rahayksikkömme vaihdettiin markasta euroksi (Kuvio 6). Kielteisesti euroon suhtautuu vajaa viidesosa (18 %) ja neutraalisti 19 prosenttia.

Edes nopeasti kiristyneen rahapolitiikan seurauksena nousseet korot eivät ole saaneet aikaan muutosta suhtautumisessa eurojäsenyyteen. Asia ei tunnu tällä hetkellä herättävän kovin suuria intohimoja, kun suomalaisten silmät ovat tiukasti kiinni Ukrainassa ja omassa itärajassamme. Turvallisuus on kysymys, josta suomalaisilla on hyvin yhtenäiset näkemykset. Siksi Nato-jäsenyys nauttii hieman suurempaa varauksetonta tukea kuin EU.

Lähteet ja viitteet

[1] Haavisto, I. (2023a). Pohjolan linnake – Suomalaiset tähyävät pohjoiseen yhteistyöhön Natossa, EVA Analyysi No 123, https://www.eva.fi/blog/2023/10/04/suomalaiset-tahyavat-pohjoiseen-yhteistyohon-natossa/

[2] Haavisto, I. ja Metelinen, S. (2022). Näin Suomi näkee Naton – Suomalaisten Nato-myönteisyyden takana
piilee suuri turvallisuusvaje, EVA Analyysi No 106.

[3] Haavisto, I. (2023). Ukrainan asia on meidän – Suomalaiset edellyttävät Venäjän vetäytyvän Ukrainasta, EVA Analyysi No 125, https://www.eva.fi/blog/2023/11/18/suomalaisten-enemmisto-pitaa-valttamattomana-etta-ukraina-voittaa-sodan/

[4] Haavisto, I. (2022). Naton kynnyksellä – Venäjän hyökkäys Ukrainaan käänsi suomalaisten
enemmistön Nato-jäsenyyden kannalle, EVA Analyysi No 103, https://www.eva.fi/blog/2022/03/22/venajan-hyokkays-ukrainaan-kaansi-suomalaisten-enemmiston-nato-jasenyyden-kannalle/

[5] Helsingin Sanomat (2023). Vasemmistoliiton Saramo USA:n kanssa solmittavasta sopimuksesta: ”Tulemme luopumaan osasta suvereniteettia”, https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009961722.html

[6] Larros, H. ja Metelinen, S. (2022). Joka kodin turva – Suomalaiset liittyvät Natoon yhtenäisinä, EVA Arvio No 41, https://www.eva.fi/blog/2022/11/23/suomalaiset-liittyvat-natoon-yhtenaisina/

[7] Metelinen (2022). Valmiina puolustamaan – Suomalaiset eivät kaihda aseellista maanpuolustusta, EVA Analyysi No 109, https://www.eva.fi/blog/2022/05/03/suomalaiset-eivat-kaihda-aseellista-maanpuolustusta/

[8] Nato (1949). The North Atlantic Treaty, https://www.nato.int/cps/en/natolive/official_texts_17120.htm

[9] Haavisto (2023a).

[10] Haavisto, I. (2019). Vapaus, vakaus ja vauraus – Mitä EU-jäsenyys merkitsee nykysuomalaisille? EVA Analyysi No 75, https://www.eva.fi/blog/2019/10/14/suomalaiset-arvostavat-eussa-eniten-liikkumisen-vapautta-euron-ja-lansiyhteison-tuomaa-vakautta-ja-sisamarkkinoiden-tuomaa-vaurautta/

[11] Haavisto, I. (2020). Koronatuet nakertavat suomalaisten EU-asenteita, EVA Arvio No 29, https://www.eva.fi/blog/2020/12/15/koronatuet-nakertavat-suomalaisten-eu-asenteita/

[12] Metelinen (2023). Suomalaisten selvä enemmistö torjuu EU:n metsäpolitiikan, https://www.eva.fi/blog/2023/01/31/suomalaisten-selva-enemmisto-torjuu-eun-metsapolitiikan/

[13] Haavisto, I. (2021). Elpymispaketti jakaa suomalaiset kahtia, mutta EU:n kannatus kasvaa, https://www.eva.fi/blog/2021/05/09/elpymispaketti-jakaa-suomalaiset-kahtia-mutta-eun-kannatus-kasvaa/