Talouskriisin ohella suomalaisia huolettavat yhä enemmän väkivallanteot ja levottomuudet

Ladattavat tiedostot

Kuvioliite. Talouskriisin ohella suomalaisia huolettaa yhä enemmän yhteiskunnallisen vastakkainasettelun uhka.

Lataa

Tärkeimmät havainnot

• Suomalaisista 87 prosenttia arvioi uuden laajamittaisen talouskriisin maailmalla hyvin tai melko suureksi uhaksi. 83 prosenttia suomalaista arvioi raa’an väkivallan lisääntymisen nuorten keskuudessa samoin.
• Lähes kaksi kolmesta (64 %) suomalaisesta pitää jengisotia, mellakoita ja tuhotöitä vähintään melko suurena uhkana. Kokonaisuutta uhkana pitävien osuus on kasvanut 18 prosenttiyksikköä keväällä 2022 toteutettuun mittaukseen nähden.
• Porvaripuolueiden äänestäjien selvät enemmistöt pitävät jengisotia, mellakoita ja tuhotöitä hyvin tai melko suurina uhkina, mutta vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjät eivät. SDP:n äänestäjien enemmistö kallistuu ajattelemaan samoin kuin porvaripuolueiden äänestäjät.
• Myös poliittista väkivaltaa uhkana pitävien osuus on kasvanut tuntuvasti edelliseen mittauskertaan nähden, ja asia huolettaa etenkin vasemmistopuolueiden äänestäjiä.
• Eri uhkatekijöistä eniten on pienentynyt Suomeen kohdistuvaa sotilaallista hyökkäystä arvioiden osuus. Tätä selittää parhaiten Suomen liittyminen puolustusliitto Naton täysjäseneksi kyselyiden välillä.

EVA on selvittänyt vuodesta 2018 lähtien suomalaisten käsityksiä erilaisten yhteiskunnallisten uhkien suuruudesta. Viime vuosina suomalainen yhteiskunta on muun maailman mukana kohdannut useita kriisejä, jotka ovat jättäneet jälkensä siihen, millaisia uhkia suomalaiset pitävät merkittävinä.

Syksyn 2023 Arvo- ja asennetutkimuksessa uhkatekijöiden listalla on 21 erilaista tekijää, ja tällä kertaa uhka-arvioissa korostuvat aiempaan nähden etenkin nuorten väkivaltaan ja yhteiskunnallisiin levottomuuksiin liittyvät uhat.[1] Ykkösuhkana pysyy kuitenkin edelleen talouskriisin uhka, joka nousi uhkien listalla kärkeen jo pandemian käynnistyttyä vuonna 2020 (Kuvio 1).

Nyt 87 prosenttia suomalaisista arvioi uuden laajamittaisen talouskriisin maailmalla vähintään melko suureksi uhaksi, ja ani harva (3 %) arvioi sen vain pieneksi uhaksi.

Kuvio 1. Suomalaisille merkittävin uhkakuva on uusi, laajamittainen talouskriisi maailmalla.

Talouskriisin pelko on käytännössä yhtä suurta kuin keväällä 2022 (uhka-arvioiden kaikki aikasarjat, ks. erillinen Kuvioliite). Huoli taloudesta heijastelee yhtäältä suomaisten varsin pysyvää yleistä huolta maan talouden tilanteesta.[2] Toisaalta uhan säilymiseen vahvana vaikuttanevat myös syksyllä 2023 saadut arviot heikkenevästä taloustilanteesta.

Huomionarvoista on, että huoli Suomen talouden pärjäämisestä ylipäänsä on selvästi suurempaa kuin huoli omasta taloudesta. Työn ja toimeentulon menettämisen uhkaa pitää suurena 45 prosenttia, ja kolmasosa (33 %) pitää sitä vähäisenä uhkana.

Uhka-arvioiden kokonaisuudessa ovatkin perinteisesti korostuneet pikemminkin laajamittaiset yhteiskuntaa koskevat uhkatekijät kuin henkilökohtaiseen tilanteeseen ja turvallisuuteen liittyvät tekijät. Näin on pääosin tälläkin kertaa, mutta huomion kiinnittävät yhtäältä joissakin uhka-arvioissa tapahtuneet muutokset ja toisaalta uuden uhkatekijän nouseminen listalla kakkoseksi.

Lähes yhtä suureksi uhaksi kuin uusi talouskriisi arvioidaan listalla nyt ensimmäistä kertaa mukana ollut raa’an väkivallan lisääntyminen nuorten keskuudessa, jonka arvioi suureksi uhaksi 83 prosenttia suomalaisista (Kuvio 1 edellä). Ainoastaan kuusi prosenttia arvioi sen melko pieneksi tai olemattomaksi uhaksi.

Jengirikollisuudesta ei ole yksimielisyyttä

Nuorten väkivaltarikollisuuden lisääntyminen viime vuosina on todettu tilastoissa.[3] Raa’an väkivallan uhasta eri väestöryhmät vaikuttavat olevan varsin yksimielisiä (ks. Kuvioliite), mutta yksimielisyys ei ulotu yhtä laajalti käsityksiin jengirikollisuudesta.

62 prosenttia pitää jengiväkivaltaa hyvin suurena tai melko suurena uhkana, mutta viidesosa (20 %) pitää tätä uhkaa vähäisenä (ks. Kuvio 1 edellä). Näkemykset jengiväkivallan uhasta riippuvat vastaajan poliittisesta suuntautumisesta. Jengiväkivalta huolettaa enemmistöä porvaripuolueiden ja SDP:n äänestäjistä, mutta vain noin kolmasosaa vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjistä (ks. Kuvioliite). Aivan omille luvuilleen uhka-arvioissaan yltävät perussuomalaisten äänestäjät, joista 89 prosenttia arvioi jengiväkivallan vähintään melko suureksi uhaksi.[4]

Nuorten väkivallan ja jengirikollisuuden uhka heijastuu nyt aiempaa enemmän myös henkilökohtaiseen turvallisuudentunteeseen. Nyt nimittäin 38 prosenttia arvioi väkivallan kohteeksi joutumisen suureksi uhaksi (Kuvio 2). Suurempi osuus (45 %) pitää uhkaa edelleen pienenä, mutta väkivaltaa koskevat uhka-arviot ovat kasvaneet puolessatoista vuodessa peräti 15 prosenttiyksikköä.

Kuvio 2. Väkivallan kohteeksi joutumisen uhka kasvaa.

Väkivaltaa pelätään enemmän kuin kotiin tai muuhun omaisuuteen kohdistuvaa ryöstöä, jonka uhkaa 30 prosenttia pitää suurena. Niukka enemmistö (53 %) pitää ryöstön kohteeksi joutumisen uhkaa pienenä. Tämänkin asian kohdalla on tosin tapahtunut puolessatoista vuodessa kehitystä huolestuneempaan suuntaan (10 %-yks.).

Henkilökohtaiseen turvallisuuteen liittyvissä uhka-arvioissa perussuomalaisten[5] äänestäjät erottuvat omille luvuilleen. Kaksi kolmesta (65 %) perussuomalaisten äänestäjästä pitää väkivallan kohteeksi joutumisen uhkaa suurena ja enemmistö (53 %) pitää myös ryöstön kohteeksi joutumista suurena uhkana. Uhka-arviot lienevät yhteydessä jengiväkivaltaan liittyviin pelkoihin.

Omaan henkilöön kohdistuvia uhkia enemmän kansalaiset kuitenkin ovat huolissaan yhteiskunnan vakaudesta. Merkittävä osa ihmisistä pelkää jengirikollisuuden leimahtavan laajemmiksi levottomuuksiksi. Kolmesta (64 %) pitää jengisotia, mellakoita ja tuhotöitä suurena uhkana (Kuvio 3). Vain 19 prosenttia pitää näihin liittyvää uhkaa pienenä.

Kuvio 3. Jengisotien, mellakoiden ja tuhotöiden uhka on kasvanut suomalaisten mielestä tuntuvasti.

Puolentoista vuoden takaiseen nähden jengisotia, mellakoita ja tuhotöitä vähintään melko suurena uhkana pitävien osuus on kasvanut 18 prosenttiyksiköllä. Uhka-arviot jengisodista, mellakoista ja tuhotöistä kasvavat iän mukana. 18–25-vuotiaiden ikäluokassa niiden uhkaa pitää suurena vain reilu puolet (54 %), mutta yli 65-vuotiaista 80 prosenttia pitää niitä suurina uhkina (ks. Kuvioliite).

Ikäryhmien välisissä uhka-arvioeroissa on todennäköisesti kyse useammista eri asioista. Nuoremmilla ikäryhmillä on todennäköisesti tarkempi kuva nuorisoväkivallan laajuudesta, ja samalla myös tieto siitä, miten välttää rikollisuuden kohteeksi joutumista. Iäkkäämmät saattavat kokea olevansa haavoittuvaisessa asemassa uusien, osin tuntemattomienkin uhkien levitessä yhteiskunnassa.

Jengi-sanaan liittyy myös selvä poliittinen lataus. Porvaripuolueiden äänestäjien selvät enemmistöt pitävät jengisotia, mellakoita ja tuhotöitä uhkina, mutta vasemmistoliiton, vihreiden ja RKP:n äänestäjät eivät pidä. SDP:n äänestäjien enemmistö kallistuu ajattelemaan samoin kuin porvaripuolueiden äänestäjät (ks. Kuvioliite).

Erot uhka-arvioissa jengisodista kielivät siitä, että etenkin vasemmiston äänestäjissä ollaan muita varovaisempia tulkitsemaan nuorten väkivallan raaistumista jengi-ilmiöksi. Syynä lienee varovaisuus rasististen oletusten suhteen. Esimerkiksi Ruotsissa jengiväkivaltaan syyllistyneitä yhdistää vahvasti rikoksista epäiltyjen kuuluminen etnisiin vähemmistöihin[6], mutta osa kansalaisista on toisia varovaisempia liittämään väkivaltarikollisuuden kasvuun oletuksia tekijöiden maahanmuuttajataustasta.

Siinä missä jengiväkivalta huolettaa porvaripuolueiden äänestäjiä, vasemmistopuolueiden äänestäjät vuorostaan kokevat enemmän uhaksi yksilöihin tai ryhmiin kohdistuvan rasismin lisääntymisen. Kokonaisuudessaan rasismin lisääntymistä pitää suurena uhkana 41 prosenttia suomalaisista ja lähes yhtä moni (37 %) pitää sitä vähäisenä uhkana. Etenkin vasemmistoliiton (83 %), vihreiden (70 %) ja SDP:n (60 %) äänestäjät arvioivat rasismin lisääntymisen vähintään melko suureksi uhaksi. Perussuomalaisten äänestäjät (77 %) arvioivat tällaisen uhan vähäiseksi.

Poliittisen väkivallan uhka kasvaa

Ihmisten maailmankuvien erkaantuminen näkyy tällä kertaa myös kasvavana pelkona poliittisesti motivoituneesta väkivallasta ja yhteiskunnallisesta levottomuudesta.

Kolmanneksi suurin muutos jengisotien ja väkivallan kohteeksi joutumisen jälkeen havaitaan arvioissa poliittisten ääriryhmien väkivallasta (ks. Kuvioliite). Nyt 44 prosenttia suomalaisista sanoo pitävänsä poliittisten ääriryhmien väkivallan uhkaa suurena ja 37 prosenttia pitää uhkaa vähäisenä (ks. Kuvio 3 edellä).

Poliittisten ääriryhmien väkivalta huolettaa etenkin vasemmistoliiton (76 % pitää uhkaa suurena) ja vihreiden (67 %) äänestäjiä sekä myös enemmistöjä SDP:n (58 %) ja kristillisdemokraattien (53 %) äänestäjistä. Viime aikojen uutiset äärioikeistolaista terrorismia koskevista poliisitutkinnoista[7] lienevät vaikuttaneet siihen, että huolissaan ovat etenkin vasemmistopuolueiden äänestäjät.[8] Kristillisdemokraatteja lukuun ottamatta porvaripuolueiden äänestäjistä alle puolet pitää poliittisten ääriryhmien väkivaltaa uhkana. Tulosten perusteella voi päätellä, että poliittiseen väkivaltaan liittyvät uhka-arviot kohdistuvat tällä hetkellä Suomessa etenkin äärioikeistoon.

Tässä yhteydessä on syytä tarkastella myös terrori-iskuihin liittyviä uhka-arvioita, jotka ovat hieman kasvaneet puolentoista vuoden takaisesta. 44 prosenttia arvioi terrori-iskun Suomessa uhan suureksi ja kolmasosa (34 %) ei pidä sellaista olennaisena uhkana (ks. Kuvio 3 edellä). Huomionarvoista on, että uhka-arviot ovat kasvaneet nimenomaan vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjien keskuudessa[9] suhteessa edelliseen mittauskertaan[10], mikä vahvistaa kuvaa siitä, että kansainvälisen terrorismin lisäksi myös kotimaisen äärioikeistolaisen terrorismin uhan mahdollisuus on alkanut nostaa päätään.[11]

Vasemmisto on huolissaan äärioikeistosta.

Siinä missä vasemmistopuolueiden äänestäjät tuntuvat olevan huolissaan äärioikeistolaisesta väkivallasta, oikeistoäänestäjien keskuudessa on vuorostaan vasemmistoäänestäjiä enemmän huolta rauhattomista tai hallinnasta riistäytyvistä mielenosoituksista.

Kokonaisuudessaan suomalaisista vain kolmasosa (33 %) pitää rauhattomia tai hallinnasta riistäytyviä mielenosoituksia suurena uhkana, ja puolet (50 %) pitää tällaista uhkaa pienenä (ks. Kuvio 1 edellä). Perussuomalaisten äänestäjistä reilu puolet (52 %) pitää tällaisia vähintään melko suurena uhkana.[12] Myös keskustan (44 %) ja kokoomuksen (37 %) kannattajien parissa uhkaa pidetään keskimääräistä suurempana, mutta vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa uhkaa pidetään laajalti vähäisenä.

Hybriditoimiin on varauduttu

Perinteisesti politisoitunut kysymys on myös näkemys uudesta hallitsemattomasta siirtolaisaallosta Eurooppaan, joka on pysynyt korkealla mahdollisten uhkien listalla vuoden 2015 siirtolaisaallon jälkimainingeissa. Hallitsematonta siirtolaisaaltoa pitää nyt suurena uhkana kaksi kolmasosaa (68 %) suomalaisista ja 13 prosenttia arvioi uhan vähäiseksi. On syytä huomata, että kysely on toteutettu syyskuun lopussa, jolloin turvapaikanhakijoiden ilmestyminen itärajalle ei ollut vielä alkanut.

Turvapaikanhakijoiden käyttämisestä hybridioperaatioiden välineenä saatiin esimakua jo vuonna 2021, kun Valko-Venäjä järjesti turvapaikanhakijoita Puolan ja Liettuan rajoille. Marraskuussa 2023 Venäjä aloitti vastaavanlaisen operaation Suomen itärajalla, jonka seurauksena valtiojohto päätti väliaikaisesti sulkea koko Suomen ja Venäjän välisen rajan.

Suomalaiset ovat olleet varautuneita siihen, että Venäjä voi pyrkiä horjuttamaan Suomea erilaisilla hybriditoimilla. Peräti 80 prosenttia suomalaisista arvioi hybridivaikuttamisen ja suomalaisen yhteiskunnan horjuttamisen eri keinoin suureksi uhaksi ja vain seitsemän prosenttia pitää tällaista uhkaa pienenä (Kuvio 4).

Kuvio 4. Valtaosa suomalaisista pitää hybridivaikuttamista uhkana.

Edelliseen mittauskertaan nähden varautuneisuus hybriditoimien uhkaan on hieman kasvanut. Niin ikään on kasvanut arvio Suomeen kohdistuvien kyberiskujen ja tietoverkkojen lamauttamisen uhasta. Näitä pitää nyt suurena uhkana kolme neljästä (74 %) suomalaisesta ja yhdeksän prosenttia pitää tällaista uhkaa pienenä.

Arvo- ja asennetutkimuksen kysely tehtiin ennen Suomen ja Viron välisen kaasuputken, Balticconnectorin, sekä maita yhdistävän datakaapelin katkeamista lokakuun alussa 2023, joten näiden tapahtumien mahdolliset vaikutukset eivät näy tuloksissa. Suomalaisten uhka-arviot kuitenkin kielivät siitä, että monenlaisia ongelmia on osattu odottaa.

Hybridi- ja kybervaikuttamiseen liittyen kansalaisten arviot tietovarkauden kohteeksi joutumisesta ovat olleet viime vuosina kasvussa. Nyt kolme neljästä (76 %) suomalaisesta arvioi tietovarkauden uhan suureksi ja 12 prosenttia pieneksi.

Hieman vähäisempänä uhkana pidetään vaaleihin vaikuttamista maamme rajojen ulkopuolelta, jota pitää suurena uhkana yli puolet (53 %) suomalaisista. Reilu neljäsosa (27 %) taas pitää vaalivaikuttamisen uhkaa pienenä. Aiempiin vuosiin nähden arviot vaaleihin vaikuttamisen uhasta ovat kasvaneet jokaisella mittauskerralla.

Arviot hybriditoimien, kyberiskujen ja vaalivaikuttamisen uhista liittyvät Venäjän aggressiiviseen toimintaan, joka viime kädessä kulminoituu sotilaallisen uhan mahdollisuuteen. Syksyn 2023 Arvo- ja asennetutkimuksen aiemmin raportoitujen tulosten mukaan suomalaisista 85 prosenttia pitää Venäjää merkittävänä sotilaallisena uhkana.[13]

Kuitenkin vain neljäsosa (26 %) kokee sotilaallisen hyökkäyksen Suomeen suureksi uhaksi ja enemmistö (55 %) pitää hyökkäyksen uhkaa pienenä (Kuvio 5).

Kuvio 5. Nato-jäsenyys on pienentänyt sotilaallisen hyökkäyksen uhkaa.

Puolitoista vuotta sitten arviot sotilaallisen hyökkäyksen uhasta Suomeen kasvoivat peräti 43 prosenttiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Uhka-arvion pienenemistä selittää se, että Suomi hyväksyttiin läntisen puolustusliiton Naton jäseneksi huhtikuussa 2023.

Vaikka sotilaallisen hyökkäyksen uhka arvioidaan nyt vähäisemmäksi kuin puolitoista vuotta sitten, suomalaiset ottavat edelleen sotilaallisen uhan tosissaan. Vain 15 prosenttia arvioi, että Suomella ei ole todellisia sotilaallisia uhkakuvia (Kuvio 6). 71 prosenttia sen sijaan arvioi Suomella olevan sotilaallisia uhkakuvia.

Kuvio 6. Ukrainan sota muutti suomalaisten arvion sotilaallisista uhkakuvista kertaheitolla

Kevään 2022 tilanteeseen nähden muutosta on tapahtunut vain vähän. Sotilaallisen uhan ilmapiiri on pysynyt yllä Ukrainan sodan jatkuessa, vaikka Suomen toteutunut Nato-jäsenyys ja Venäjän hyökkäyskyvyn osoittautuminen odotettua heikommaksi ovat vähentäneet akuuttia sotilaallisen hyökkäyksen uhkaa Suomeen.

Nato-jäsenyys ei ole kuitenkaan vähentänyt suomalaisten uhka-arviota yleisestä maailmanpoliittisesti kireästä tilanteesta. Siitä kielii esimerkiksi se, että käytännössä yhtä moni kuin puolitoista vuotta sitten (36 %) pitää ydinaseiden käyttöä kansainvälisessä kriisitilanteessa suurena uhkana. 40 prosenttia pitää ydinaseiden käytön uhkaa pienenä.

Maailma on aiempaa uhkaavampi

Tämän kertaisessa uhkakyselyssä korostuvat niin sisäiseen kuin ulkoiseen turvallisuuteen liittyvät huolet. Kuitenkaan uusien uhkien ilmaantuminen ei ole vähentänyt vanhojen uhkien läsnäoloa. Ylipäänsä suomalaiset näkevät nyt enemmän uhkia kuin aiempina vuosina (ks. Kuvioliite). Kun akuutit turvallisuushuolet ovat saaneet osakseen paljon julkista huomiota, jotkut asiat ovat väistyneet uhkatekijöiden listan kärkipaikoilta, vaikka niitä pidetään edelleen laajasti uhkina.

Yksi tällainen asia on ilmaston lämpeneminen, jota 70 prosenttia suomalaisista pitää suurena uhkana (ks. Kuvio 1 edellä). Viidesosa (19 %) pitää ilmaston lämpenemistä pienenä uhkana. Asiaa vähintään melko suurena uhkana pitävien osuus on pysynyt melko vakaana eri mittauskertoina (ks. Kuvioliite). Pandemioiden ja tarttuvien tautien muodostama uhka on pysynyt kohonneella tasolla. 60 prosenttia pitää sitä nyt suurena uhkana, ja viidesosa (19 %) pitää sitä vähäisenä uhkana.

Turvallisuushuolien, tautien ja ilmastonmuutoksen lisäksi korkealle uhkatekijöiden listalla nousee myös pelko terveydenhuollon kantokyvyn romahtamisesta, jota pitää suurena uhkana 72 prosenttia suomalaisista. 15 prosenttia pitää tällaista uhkaa pienenä.

Suomalaisten uhka-arvioiden kokonaisuus piirtää tällä hetkellä varautuneen kuvan suomalaisesta yhteiskunnasta. Positiivisten tulevaisuuskuvien sijaan suomalaisten mieliä määrittävät nyt monenlaiset uhkakuvat, joiden realisoitumiselta kansalaiset pyrkivät suojautumaan.

Tuloskokonaisuudessa erityistä huomiota kiinnittää poliittiseen ja yhteiskunnalliseen vastakkainasetteluun ja jopa väkivaltaan liittyvien pelkojen lisääntyminen. Vaikka nämä huolet eivät nouse uhkatekijöiden listan kärkeen, poliittiseen polarisoitumiseen liittyvä uhka nousee nyt ensimmäistä kertaa havaittavissa määrin tuloksista esiin. Ilmiöön on syytä suhtautua vakavuudella, sillä kansalaisten keskinäisen poliittisen epäluulon kasvu saattaa pahimmillaan lisätä vastavuoroista radikalisoitumista.

Viitteet ja lähteet

[1] Tarkka kysymysmuoto Arvo- ja asennetutkimuksessa: Turvallisuus ja erilaisiin uhkiin varautuminen on ollut julkisuudessa paljon esillä viime aikoina. Kuinka suurina sinä pidät seuraavia uhkakuvia yleisemmin Suomen tai henkilökohtaisesti itsesi/läheistesi kohdalla?

[2] Haavisto, I. (2023a). Rautaisannos realismia – Suomalaisten hallitusohjelmatoiveita leimaa talousrealismi, EVA Analyysi No 120, https://www.eva.fi/blog/2023/03/22/suomalaisten-hallitusohjelmatoiveita-leimaa-talousrealismi/

[3] Tilastokeskus (2023). Mitä tuoreimmat tilastot kertovat nuorten väkivaltarikollisuudesta? https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2023/mita-tuoreimmat-tilastot-kertovat-nuorten-vakivaltarikollisuudesta/

[4] Myös Liike Nytin äänestäjistä 89 prosenttia arvioi jengiväkivallan suureksi uhaksi, mutta vastaajajoukon pienuudesta johtuen tulokseen on syytä suhtautua suuntaa antavana.

[5] Ja Liike Nytin kannattajien, mutta vastaajajoukon pienuuden takia tulosta on pidettävä suuntaa antavana.

[6] Helsingin Sanomat (2023a). Poliisi kertoo nyt miten ”Kuolemanpartion” jäljille päästiin – Kaikki lähti matkailuun liittyvästä havainnosta, https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009899218.html

[7] Ks. esim. Yle (2023a). Ylen tiedot: Kankaanpään uusnatseilla on yhteyksiä muuhun suomalaiseen äärioikeistoon – poliisi epäilee satanistista uusnatsi-ideologiaa, https://yle.fi/a/74-20040325, Helsingin Sanomat (2023b). Uutta tietoa äärioikeiston terrorismi­epäilystä: suunnittelivat iskuja raide­liikenteeseen ja sähköverkkoon, https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009726770.html ja Yle (2023b). Salaisuus metsässä, https://yle.fi/a/74-20058829

[8] Kristillisdemokraattien äänestäjien muihin oikeistopuolueiden äänestäjiin nähden suurempaa huolta saattaa selittää se, että terrorismitutkinnoissa on uutisten mukaan havaittu viitteitä saatananpalvonnasta, ks. Yle (2023a ja b) sekä Helsingin Sanomat (2023b). Vastaajien pienen lukumäärän takia kristillisdemokraattien kannattajien osalta tulosta on kuitenkin pidettävä suuntaa antavana.

[9] Vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjien lisäksi terrori-iskua suurena uhkana pitävien osuus on kasvanut vain keskustan ja kristillisdemokraattien äänestäjien keskuudessa. Muiden puolueiden äänestäjien keskuudessa ei ole havaittavissa käytännössä muutoksia puolentoista vuoden takaiseen mittaukseen nähden. Äänestäjäryhmien vastausjakaumien muutosten tulkintaan on syytä suhtautua varauksella varsinkin pienten puolueiden kannattajien kohdalla.

[10] Metelinen, S. (2022). Valmiina puolustamaan – suomalaiset eivät kaihda aseellista maanpuolustusta, EVA Analyysi No 109, https://www.eva.fi/blog/2022/05/03/suomalaiset-eivat-kaihda-aseellista-maanpuolustusta/

[11] Vasemmistoliiton (32 %) ja vihreiden (33 %) äänestäjiä selvästi suuremmat osuudet kristillisdemokraattien (66 %), perussuomalaisten (63 %) ja keskustan (58 %) äänestäjistä pitää kuitenkin terrori-iskua Suomeen suurena uhkana.

[12] Liike Nytin äänestäjistä 59 prosenttia pitää rauhattomia tai hallinnasta riistäytyviä mielenosoituksia suurena uhkana, mutta tulosta on pidettävä vastaajamäärän vähäisyydestä johtuen suuntaa antavana.

[13] Haavisto, I. (2023b). Ukrainan asia on meidän – Suomalaiset edellyttävät Venäjän vetäytyvän Ukrainasta, EVA Analyysi N:o 125, https://www.eva.fi/blog/2023/11/18/suomalaisten-enemmisto-pitaa-valttamattomana-etta-ukraina-voittaa-sodan/