Ensi vuonna verotulot kasvavat ja kasvu voi jatkua, vaikka veroruuvia höllennettäisiin

Valtio velkaantuu ja verotusta kevennetään. Jollekin voi tulla tilanteesta se käsitys, että hallitus keventäisi verotusta velaksi. Tästä ei kuitenkaan ole kysymys, sillä valtiovarainministeriö arvioi ansio- ja pääomatuloverojen kasvavan jopa miljardeja euroja vuodessa hallituskauden aikana.[1] Talousarvioesityksen mukaan valtio kerää kansalaisilta ansio- ja pääomatuloveroja ensi vuonna noin 2,7 miljardia euroa enemmän tämän vuoden ennusteeseen verrattuna.[2] Verotulojen lisäys selittyy sillä, että työllisyyden ennustetaan pysyvän hyvänä ja verotettava palkkasumma kasvaa.

Hallitus pyrkii kannustamaan kansalaisia työntekoon keventämällä verotusta. Tuoreen tutkimuksen mukaan verotuksen keventäminen kasvattaa työpanosta huomattavasti luultua enemmän, kun tarkastelussa otetaan huomioon työuralla tapahtuvat ylennykset ja työpaikan vaihdokset.[3]

OECD on suositellut Suomelle työn verotuksen keventämistä.

Verotuottojen kasvuodotuksiin nähden hallituksen lupaamat veronkevennykset ovat maltillisia. Ansiotuloverotukseen tehdään useita eri suuntaisia muutoksia. Työtulovähennysten muutosten, kotitalousvähennyksen soveltamisalan laajentamisen ja matkakuluvähennyksen omavastuun korottamisen yhteisvaikutus on 37 miljoonaa euroa keventävä. Lisäksi ansiotuloverotukseen tehdään indeksitarkistukset, jotta kenenkään verotus ei kiristyisi pelkästään yleisen ansiotason nousun myötä.

Vaikka ylimpään tuloluokkaan kohdistuvaa solidaarisuusveroa jatketaan tällä hallituskaudella, sen soveltamisrajaa nostetaan nykyisestä. Muutos lieventää hyvätuloisten verotusta noin 60 miljoonalla eurolla nykytilanteeseen verrattuna.

Veronkiristykset eivät välttämättä lisää tuloja

Tarvetta veronkevennyksille on. Suomessa on paljon veronmaksajia, joiden verotaakka on jo ylittänyt sen pisteen, etteivät veronkiristykset enää lisää verotuloja.[4]

Palkansaajan marginaalivero, eli tienatun lisäeuron verorasitus, on Suomessa Euroopan huippua. Keskituloisellekin palkansaajalle 1 000 euron palkankorotuksesta jää käteen vain puolet.[5]

Palkansaajan korkein rajaveroaste eräissä maissa 2022 (prosenttia lisätulosta). Lähde: OECD, sisältää sosiaaliturvamaksut.

Hyvin kireä marginaalivero muodostaa kannustinesteen edetä työuralla eikä kannusta tekemään lisää töitä silloin kun mahdollista. Lisääntyvän työmäärän ja vastuiden vastaanottaminen ei ole välttämättä kannattavaa, jos palkankorotuksesta leijonanosa menee kasvaneisiin veroihin.

Työn verotuksen keventäminen on järkevää politiikkaa. Kansainvälinen valuuttarahasto on suositellut Suomelle marginaaliverojen alentamista ja katsonut, että veronkevennykset voisivat rahoittaa itse itsensä.[6] Vuonna 2021 hyvätuloisimmat kolme prosenttia tulonsaajista maksoivat jo 24 prosenttia kaikista tuloveroista. Verotuottojen kerryttäminen on siten kovin kapeilla harteilla, eikä Suomella ole varaa menettää hyvätuloisia veronmaksajia ulkomaille.

Tulonsaajien maksamat verot tuloluokittain. Lähde: Verohallinto

OECD on suositellut Suomelle työn verotuksen keventämistä ja verotuksen painopisteen siirtämistä kuluttamisen verottamiseen.[7] Myös valtiovarainministeriön mukaan työn ja yritystoiminnan tuloverotusta voidaan pitää talouskasvun kannalta haitallisempana kuin laajapohjaisen kulutuksen verotusta ja kiinteistöverotusta.[8]

Yksittäiselle palkansaajalle työpaikan vaihdos on tutkitusti hyvä keino tulotason korottamiseen. Sitä kannattaa hyödyntää asuntolainan korkojen noustessa ja inflaation kutistaessa ostovoimaa. Verotuksen ei tule tehdä uusien haasteiden vastaanottamista epäkannattavaksi. Nyt ehdotetut veronkevennykset ovat vasta pieniä askeleita oikeaan suuntaan.

Viitteet ja lähteet

[1] Valtiovarainministeriö 2023. Valtiovarainministeriön ehdotus vuoden 2024 talousarvioksi.
[2] Valtion talousarvioesitys vuodelle 2024, julkaistu 9.10.2023.
[3] Kleven, Kreiner, Larsen ja Sögaard (2023). Micro vs Macro Labor Supply Elasticities: The Role of Dynamic Returns to Effort, NBER Working Papers 31 549.
[4] Kangasharju & Kuusi 2023. Hallitusohjelman veropolitiikka jää puolitiehen, https://www.etla.fi/ajankohtaista/kolumnit/hallitusohjelman-veropolitiikka-jaa-puolitiehen/
[5] EVA (2023): Verojen kirja.
[6] Kansainvälinen valuuttarahasto (2020). Promoting Labor Supply Through Tax and Benefit Reform, IMF Staff Country Reports, Finland.
[7] OECD (2021): Economic Policy Reforms 2021: Going for growth.
[8] Valtiovarainministeriö (2023b). Verokartoitus, Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:15.