Markkinatalouden suosio kasvaa, vaikka inflaatio jyllää
Sanna Marinin (sd) hallituksen kauden lähentyessä loppuaan suomalaisten suhtautuminen markkinatalouteen on myönteisempää kuin punavihreän hallituksen alkutaipaleella. Tämä selviää syksyn 2022 Arvo- ja asennetutkimuksesta. Samalla suhtautumisesta markkinatalouteen on tullut vasemmisto- ja porvaripuolueiden äänestäjiä aiempaa voimakkaammin toisistaan erottava tekijä.
Markkinatalousjärjestelmän arvostus on kasvanut samaan aikaan, kun valtion roolia taloudessa on pyritty kasvattamaan esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ilmastonmuutoksen vastaiset toimet, pitkäksi venynyt koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa sekä siitä seurannut energiakriisi ovat kukin eri tavoin korostaneet valtion roolia talouden sääntelijänä ja ohjaajana.
Lisäksi punavihreä hallitus on lisännyt akuutteihin kriiseihin liittymättömiä menoja esimerkiksi sosiaaliturvaan, koulutukseen, hyvinvointipalveluihin ja ympäristönsuojeluun. Hallitus on joutunut ottamaan huomattavasti lisää velkaa, mikä tarkoittaa, että suomalaisille lankeava rahoitustaakka viime vuosien toimista venyy pitkälle ajanjaksolle tulevaisuuteen.
Valtion roolin kasvamisen myötä suomalaiset uudelleenarvioivat nyt suhdettaan markkinatalouteen.
Nyt reilu kolmasosa (36 %) katsoo, että markkinavoimat ohjaavat liikaa suomalaisen yhteiskunnan toimintaa. Vain vähän pienempi osuus (31 %) torjuu käsityksen. Osapuilleen yhtä moni (33 %)
jää asiassa vaille kantaa (Kuvio 1).
Kuvio 1.
Markkinavoimilla on tavattu viitata markkinoiden toimintaan vaikuttaviin voimiin: kysyntään, tarjontaan, hintoihin, kilpailuun ja teknologian kehitykseen. Markkinatalous taas tarkoittaa järjestelmää, jossa tuotteiden ja palveluiden hinnat ja määrät toteutuvat markkinavoimien perusteella sen sijaan, että niistä päätettäisiin poliittisesti. Jälkimmäistä järjestelmää kutsutaan suunnitelmataloudeksi.
Huoli markkinavoimien liiallisesta vaikutuksesta yhteiskuntaan on vähentynyt 19 prosenttiyksikköä edellisestä, kevään 2020 mittauksesta. Kyseessä on huomattavan suuri asennemuutos näin lyhyellä aikavälillä. Nyt mitattu lukema on myös mittaushistorian alhaisin. Huomio kiinnittyy kuitenkin pidemmän aikavälin asennekehitykseen, joka kertoo pitkäaikaisen asennemuutoksen voimistumisesta.
Suomalaiset eivät näe markkinataloudelle vakavasti otettavia vaihtoehtoja.
Vuoteen 2014 asti noin kaksi kolmasosaa piti mittauksesta toiseen markkinavoimien roolia yhteiskunnassamme liiallisena, mutta sittemmin kriittisyys markkinavoimia kohtaan on ollut laskusuunnassa, ja asennekehitys on muuttunut myös sahaavammaksi. Molemmat havainnot kertovat perinteisen suomalaisen konsensusajattelun markkinavoimista ”hyvänä renkinä mutta huonona isäntänä” olevan murtumassa. Markkinavoimien ohjausvaikutusta ei enää lähtökohtaisesti torjuta kielteisenä asiana.
Markkinavoimia koskeva huoli on usein kiteytynyt kysymykseen siitä, mihin kaikkialle yhteiskunnassa markkinavoimien sopii levittäytyä, ja missä asioissa päätös- ja ohjausvallan on kuuluttava julkiselle vallalle. Samalla kuitenkin myös julkisella vallalla on rajansa.
Kolmasosa (34 %) suomalaisista katsoo, että julkisen vallan rooli taloudessa on kasvamassa liian suureksi ja hieman pienempi osuus (31 %) torjuu väittämän arvioiden, että julkisen vallan rooli taloudessa on sopiva tai kenties liian pieni. Reilu kolmasosa (35 %) ei kuitenkaan osaa ottaa kantaa (Kuvio 2).
Kuvio 2.
Markkinat voisivat toimia paremmin
Siinä missä mielipidesuunta markkinaohjauksen sopivasta roolista yhteiskunnassa jää avoimeksi, ei suomalaisten mielipide vapaasta kilpailusta markkinoilla jää epäselväksi. Lähes kaksi kolmasosaa (63 %) katsoo, että vapaa kilpailu markkinoilla on kansalaisen ja kuluttajan etu, sillä se tehostaa toimintaa ja laskee hintoja. Käsityksen markkinoiden kilpailullisuuden hyödyistä torjuu vain 17 prosenttia suomalaisista (Kuvio 3).
Kuvio 3.
Käsitys vapaan kilpailun hyödyllisyydestä säilyy voimakkaana huolimatta siitä, että kysely tehtiin syksyllä 2022 keskellä tilannetta, jossa kuluttajahintojen kasvu eli inflaatio oli yli kahdeksan prosenttia vuoden takaiseen nähden ja erityisesti sähkön hinnat olivat voimakkaassa kasvussa. Syksyn 2022 Arvo- ja asennetutkimuksessa selvisi, että sähkön hinta aiheutti laajalti huolia ja vain reilu viidesosa (22 %) katsoi, että energian hinnanmuutokset kuuluvat markkinatalouteen, eikä niitä tulisi pyrkiä hillitsemään tai korvaamaan kansalaisille. Selvä enemmistö (59 %) oli eri mieltä asiasta.
Suomalaisten käsitys markkinatalouden toimivuudesta onkin notkahtanut hieman. Vain 28 prosenttia suomalaisista arvioi, että markkinatalous toimii Suomessa nykyisin hyvin kaikkien kansalaisten parhaaksi. Selvästi suurempi osuus (43 %) näkee markkinatalouden toiminnassa tai tuloksissa ongelmia (Kuvio 4).
Kuvio 4.
Arviot markkinatalouden toimivuudesta ovat muiden markkinatalousmittarien tavoin myönteisempiä kuin menneinä vuosikymmeninä, mutta suomalaisten markkinatalouden toimivuudelle antama arvosana on silti heikko. Tätä selittää kysymyksenasettelun tarjoama mahdollisuus kahdenlaiseen kriittisyyteen: Markkinatalouteen myönteisesti suhtautuvien mielestä markkinat tarvitsisivat enemmän vapautta ja kilpailullisuutta, jotta ne toimisivat nykyistä paremmin. Markkinakriittisten mielestä markkinoita pitäisi pikemmin rajoittaa ja säännellä lisää, koska ne nykyisellään hyödyttävät vain harvoja eivätkä siten edes voi toimia kaikkien kansalaisten parhaaksi.
Vaikka markkinatalouden toimivuudessa on paljonkin kohentamisen varaa, on selvää, etteivät suomalaiset juuri näe markkinataloudelle vakavasti otettavia vaihtoehtoja. Vain 16 prosenttia suomalaisista ajattelee, että vapaa markkinatalous on tullut nykymuodossaan tiensä päähän ja siitä
on aika luopua. Enemmistö (53 %) torjuu käsityksen (Kuvio 5).
Kuvio 5.
Tulos ei juuri muutu, kun kysymyksenasettelua käännetään. Puolet (50 %) suomalaisista katsoo, että vaikka kapitalistinen markkinatalous on epävakaa, on se kuitenkin käytännössä ainoa mahdollinen talousjärjestelmä. Eri mieltä kapitalismin korvaamattomuudesta on viidesosa (21 %) suomalaisista (Kuvio 6).
Kuvio 6.
Tuki vapaalle, kapitalistiselle markkinataloudelle on vahvistunut edellisistä mittauksista. Yksi selitys tälle voi juontaa epävakaasta maailmantilanteesta. Länsimaiden vastakkainasettelu autoritäärisesti hallittujen Venäjän ja Kiinan kanssa on korostanut ideologioiden välistä vastakkainasettelua. Länsimaat ovat paitsi demokratioita myös kapitalistisia markkinatalouksia. Väittämäpariin annettujen vastausten jakaumia leimaa kuitenkin varsin suuri mielipiteestään epävarmojen osuus. Peräti kolmasosa (32 %) ei ota kantaa siihen, onko nykymuotoinen vapaa markkinatalous aikansa elänyt, ja lähes yhtä moni (29 %) jää pohtimaan kantaansa siihen, onko kapitalismi puutteistaan huolimatta käytännössä ainoa mahdollinen talousjärjestelmä. Kysymys talousjärjestelmästä on siis monien mielestä vaikea.
Markkinatalous innostaa miehiä
Kaiken kaikkiaan suomalaisten suhtautuminen markkinatalouteen on muuttunut syksystä 2019 myönteisempään suuntaan. Tästä kertoo summamuuttuja, joka on muodostettu viiteen markkinataloutta koskevaan väittämään (Kuviot 1 ja 3–6 edellä) annettujen vastausten asteikkokeskiarvoista. Asteikon (1–5) arvo 3 edustaa neutraalia suhtautumista markkinatalouteen, arvo 1 täysin kielteistä ja arvo 5 täysin myönteistä suhtautumista markkinatalouteen (Kuvio 7).
Kuvio 7.
Summamuuttujan muutokset kertovat yksittäisiä asennemittareita luotettavammin siitä, miten suhtautuminen markkinatalouteen on muuttunut. Tämä johtuu siitä, että yhdistetyn muuttujan liikahdus edellyttää samansuuntaista liikettä vastauksissa useimpiin sen muodostaviin väittämiin.
Nyt asenteissa havaittava siirtymä jatkaa selkeästi vuoden 2019 mittauksessa havaittua suomalaisten matkaa kohti markkinatalousmyönteisempiä asenteita. Harppaus on edellistä siirtymää pienempi, mutta myös mittausten välinen aikaväli on paljon lyhyempi.
Muutoksessa on muutamia huomionarvoisia erityispiirteitä. Näistä ensimmäinen on se, että siirtymästä vastaavat tällä kertaa lähes yksinomaan miehet, joiden asenteet piirtyvät nykyään varsin markkinatalousmyönteisiksi.
Sitä vastoin naisten suhtautuminen markkinatalouteen ei ole muuttunut viime mittauskerrasta käytännössä lainkaan, vaan se on säilynyt lähes neutraalina. Miehet ovat EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa perinteisesti suhtautuneet markkinatalouteen hieman myönteisemmin kuin naiset, mutta nyt sukupuolten välinen ero arvioissa on kasvanut kuitenkin epätavallisen suureksi.
Sukupuolten välinen huomattava mielipide-ero markkinataloudesta on monitahoinen ilmiö, jolle Arvo- ja asennetutkimuksen taustatiedot eivät anna yhtä kattavaa selitystä. Se saattaa liittyä esimerkiksi tulotasoon (joka on miehillä keskimäärin korkeampi) ja työnantajasektoriin (naisista
suurempi osuus työskentelee julkisella sektorilla), mutta myös puoluekannatuksen sukupuolittumiseen. Porvaripuolueista on tullut yhä enemmän miesten puolueita, naiset puolestaan suosivat yhä useammin vasemmistopuolueita ja vihreitä.
Talousasenteiden keskusta on siirtynyt
Toinen summamuuttujatarkastelun paljastama erityispiirre liittyy puolueiden kannattajaryhmien suhtautumismuutoksiin viimeisten kolmentoista vuoden aikana (Kuvio 8). Suomalaisille perinteinen, neutraali ”hyvä renki, mutta huono isäntä” -asennoituminen markkinatalouteen ei edusta enää puolueiden äänestäjäryhmien valtavirtaa. Väestön keskimääräinen suhtautuminen – talousasenteiden keskusta – on siirtynyt piirun verran oikealle. Samalla jako talousoikeistoon ja -vasemmistoon on vahvistunut ja osin myös kärjistynyt.
Kuvio 8.
Suurimman harppauksen ovat ottaneet perussuomalaisten kannattajat, joiden suhtautuminen markkinatalouteen on muuttunut nihkeästä selvän myönteiseksi. Myös keskustaa äänestävien ”kyllä, mutta” -asennoituminen markkinatalouteen on muuttunut paljon markkinahenkisemmäksi. Perinteistä talousoikeistoa edustavat kokoomuksen kannattajat siirtyivät entistä rohkeammin oikealle 2010-luvulla, mutta 2020-luvulla muutos on pysähtynyt.
Talousoikeiston blokkiin kuuluvat myös eduskunnan pienpuolueita äänestävät, joista RKP:n ja Liike Nytin kannattajien suhtautuminen markkinatalouteen on lähellä perussuomalaisten lukemia. Kristillisdemokraattien äänestäjien asenteet ovat puolestaan lähellä väestön keskiarvoa.
Puoluekentän vasemmalla puoliskolla suhtautumismuutokset ovat olleet vähäisempiä. Vaikka Sanna Marinin punavihreän hallituksen talouspolitiikka on ollut leimallisen vasemmistolaista, pääministeripuolue SDP:n äänestäjien suhtautuminen markkinatalouteen ei ole muuttunut. Se on säilynyt ennallaan vakaasti varovaisen markkinaskeptisenä. Vihreiden äänestäjät ovat viimeisten kolmentoistavuoden aikana liukuneet tasaisesti vasemmalle, mutta lopulta melko vähän.
Talousvasemmiston blokissa poikkeuksen tekevät vasemmistoliiton kannattajat. He ovat erityisesti päättymässä olevan hallituskauden aikana siirtyneet reippaasti vasemmalle, kohti markkinatalouteen varsin torjuvasti suhtautuvaa ajattelutapaa. Samalla vasemmistoliitoa äänestävät ovat kulkeutuneet etäälle SDP:n ja vihreiden kannattajien ajattelutavasta. Talousvasemmiston sisäiset suhtautumiserot markkinatalouteen piirtyvät porvaripuolueiden muodostaman talousoikeiston keskinäisiä eroja suuremmiksi.
Lue koko EVA Analyysi Johan on markkinat
Näin kysely tehtiin
Tulokset perustuvat 2 088 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 19.–31.10.2022. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.