Siirtymä työn verottamisesta kulutuksen ja haittojen verottamiseen on toistaiseksi pelkkä myytti

Ladattavat tiedostot

Verojen kirja -EVA Fakta

Verojen kirja 2023 kertoo, miten nimelliset veroprosentit ja todelliset
veroasteet ovat kehittyneet vuosikymmenten kuluessa. Aikasarjat on koonnut tutkija Hannu Kaseva.

Lataa

Työn verojen osuus bruttokansantuotteesta on kääntynyt viime vuosina nousuun, kun taas kulutus- ja haittaverojen suhde bruttokansantuotteeseen on laskenut (Kuvio 1), käy ilmi EVAn uudesta Verojen kirjasta.[1] Suomessa on siten siirrytty hienoisesti kulutuksen verottamisesta työn verottamisen suuntaan. Myös suhdanneherkkien yritys-, pääomatulo- ja omaisuusverojen osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut viime vuosina. Viimeisten kymmenen vuoden aikana eri verolajien suhteet bkt:hen ovat pysyneet suhteellisen vakaina, joten pidemmän aikavälinkään tarkastelu ei anna aihetta olettaa verotuksen rakennemuutoksen olevan tapahtumassa.

Kuvio 1.

Perusteita verotuksen rakennemuutokselle olisi. Valtiovarainministeriön mukaan työn ja yritystoiminnan tuloverotusta voidaan pitää talouskasvun kannalta haitallisempana kuin laajapohjaisen kulutuksen verotusta ja kiinteistöverotusta.[2] Myös OECD on suositellut työn verotuksen keventämistä ja kulutusverotuksen kiristämistä.

Hallituspuolueista kokoomus ja kristillisdemokraatit tukivat vaaliohjelmissaan siirtymää työn verottamisesta kulutuksen tai haittojen verottamiseen. Siirtymä saisi tukea myös kansalaisilta.[3]

Petteri Orpon hallituksen ohjelman perusteella verotuksen rakennemuutosta ei tapahdu vielä tälläkään hallituskaudella. Työn verotuksen kevennykset ovat vaatimattomia: 405 miljoonan euron veronkevennys ja solidaarisuusveron alarajan nosto eivät merkittävästi kevennä noin 30 miljardin euron suuruista ansiotuloveropottia. Kokonaisuutena kulutus- ja haittaverotus ei myöskään juuri muutu, sillä hallitus kohdistaa veroihin sekä kiristyksiä että kevennyksiä. Arvonlisäverotusta kiristetään hieman siirtämällä suurin osa 10 prosentin arvonlisäverokannan alaisista tuotteista 14 prosentin verokantaan ja myös alkoholi-, tupakka- ja virvoitusjuomaveroja kiristetään lukuun ottamatta oluen verotusta, jota kevennetään. Polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa kevennetään.

Viime viikkoina on vaadittu suomalaisten – varsinkin hyvätuloisten suomalaisten – osallistumista talkoisiin julkisen talouden tasapainottamiseksi. Vertaus on paitsi kulunut, myös ontuva. Hyvätuloisen palkansaajan rajaveroaste on nimittäin Suomessa eurooppalaista huippua (Kuvio 2). Vuonna 2021 palkansaaja maksoi saamastaan 1 000 euron palkankorotuksesta veroja ja sosiaalivakuutusmaksuja 592 euroa, kun vuositulot ylittivät 90 000 euroa. Vuositulojen ollessa 35 000–89 000 euroa 1 000 euron palkanlisästä jäi käteen puolet.

Hallitus aikoo kohdistaa verokannustimia Suomeen houkuteltaviin ulkomaisiin asiantuntijoihin, mutta hyvätuloisimpien kotimaisten palkansaajien verotus ei ole kevenemässä. Kireä marginaalivero voi muodostua esteeksi lisätyön vastaanottamiselle ja kannustaa pikemminkin vähentämään työtunteja. Työn verotuksen suuntaa tulee kääntää jo tällä vaalikaudella.

Kuvio 2.

Talouskasvua tavoittelevan hallituksen kannattaisi siirtää verotuksen painopistettä kulutus- ja haittaveroihin sekä keventää työn verotusta tuntuvasti.

Viitteet ja lähteet

[1] EVA (2023). Verojen kirja, EVA Fakta.
[2] Valtiovarainministeriö (2023). Verokartoitus, Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:15.           [3] EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen 2023 mukaan vajaa puolet suomalaisista (45 %) tukee verotuksen painopisteen siirtämistä työn verottamisesta kuluttamisen verottamiseen. Eri mieltä on vain joka viidennes (19 %). Ks. Kujanpää, E. (2023). Puolet pitää verotusta Suomessa liian ankarana – verokapina elää oikeistopuolueissa, EVA Artikkeli, https://www.eva.fi/blog/2023/05/16/puolet-pitaa-verotusta-suomessa-liian-ankarana-verokapina-elaa-oikeistopuolueissa/