1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alkupuolella verojärjestelmää uudistettiin useaan otteeseen. Työn verojen osuus kaikista verotuloista aleni kahdessa vaiheessa, ensin 1990-luvun alun suuren laman jälkeen ja toistamiseen 2010-luvulla finanssi- ja eurokriisissä. Kulutusverojen osuus korostui viime vuosikymmenen alkupuoliskolla, kun muun muassa arvonlisäveroa korotettiin. Omaisuus-, pääoma- ja yhteisöverojen osuus on hienokseltaan kasvanut. Lähde: Tilastokeskus.

Tulonsaajat maksoivat Verohallinnolle tuloveroja 35,1 miljardia euroa vuonna 2021. 25 000–55 000 ansainneet keskituloiset maksoivat tuloveroista 40 prosenttia (13,9 miljardia euroa). Keskituloisia tulonsaajia oli yhteensä 1 910 000 eli 45 prosenttia kaikista tulonsaajista. Suurituloiset, yli 100 000 euroa vuodessa tienanneet, maksoivat kaikista tuloveroista 24 prosenttia (8,4 miljardia euroa). Heitä oli 122 500 eli kolme prosenttia kaikista tulonsaajista. Vuosina 2018–2021 keskituloa paremmin ansaitsevien osuus maksetuista veroista on selvästi kasvanut. Lähde: Verohallinto.

Arvonlisä- ja valmisteverot siirtyvät kuluttajan maksettaviksi tuotteiden hinnoissa. Esimerkkituotteissa suurin verojen osuus on väkevässä alkoholissa. Koskenkorvapullon verollisesta hinnasta peräti 64 prosenttia on valmisteveroa ja 19 prosenttia arvonlisäveroa. Yleinen 24 prosentin arvonlisävero näkyy tuotteiden verollisissa hinnoissa noin 19 prosentin osuutena. Polttoaineiden hinnoissa on veron määrä 44–57 prosenttia. Arvonlisävero lasketaan valmisteverotetusta tuottajahinnasta. Jos siis valmisteverotusta nostetaan, nousee myös arvonlisäveron tuotto. Lähde: Veronmaksajain Keskusliitto.

Vuosina 2015–2022 yrityssektorin veronalainen tulos* parani keskimäärin seitsemän prosenttia vuodessa ja yhteisöveron tuotto lähes kaksinkertaistui 8,4 mrd. euroon. Kannattavuutta paransivat yhteisöveroprosentin alentaminen, maltilliset palkankorotukset ja työnantajamaksujen aleneminen. Vuonna 2022 yritykset ja yhteisöt tilittivät kiinteistöveroa yli 0,9 mrd. euroa. Vuosina 2015–2022 yritysten ja yhteisöjen omistamaan maapohjaan sovellettava vero kiristyi 0,12 prosenttiyksikköä ja voimalaitoskunnissa 0,35 prosenttiyksikköä. * Kansantalouden tilinpidossa toimintaylijäämä (netto). Lähde: Tilastokeskus.

Hyvätuloisen palkansaajan rajaveroaste on Suomessa eurooppalaista huippua. Vuonna 2021 palkansaaja maksoi saamastaan 1 000 euron palkankorotuksesta veroja ja sosiaalivakuutusmaksuja 592 euroa, kun vuositulot ylittävät 90 000 euroa. Vuositulojen ollessa 35 000–89 000 euroa 1000 euron palkanlisästä jäi käteen puolet. Lähde: OECD

Vuosina 1965–1990 julkisyhteisöjen tulojen suhde bruttokansantuotteeseen puolitoistakertaistui 52,2 prosenttiin. Hyvinvointivaltion kultakaudella julkisten menojen kasvua rahoitettiin kiristämällä tuloverotusta ja nostamalla sosiaalivakuutusmaksuja. Myös julkisyhteisöjen maksu-, myynti- ja omaisuustulot kasvoivat huomattavasti bkt:ta enemmän. Vuodesta 1990-lukien tulorahoitus on kuitenkin harvoin riittänyt kattamaan julkisten menojen kasvua, joten toistuvat vajeet on jouduttu kattamaan lainanotolla. Vuosina 1990–2022 julkisen velan suhde bkt:hen kasvoi viisinkertaiseksi 73 prosenttiin. Lähteet: Tilastokeskus ja OECD.