Työn perässä Suomeen muuttavaa voi odottaa tervetuliaislahjana ikävä veroyllätys
Jos työnantaja hankkii ulkomailta saapuvalle työntekijälle tukea esimerkiksi rekisteröintiasioihin, asunnonetsintään, puolison työnhakuun ja lasten koulunaloitukseen, työntekijää odottaa Suomeen saapuessaan mojova veroyllätys: työnantajan ostamien asettautumispalveluiden kustannus katsotaan työntekijälle veronalaiseksi palkaksi. Tämä verokustannus voi olla jopa nettokuukausipalkkaa suurempi.
Suomeen muuttavan työntekijän pitää siis maksaa Suomeen verot työnantajan hankkimien palveluiden hinnasta tavallisten palkasta perittävien ansiotuloverojen lisäksi. Verokustannus koskee yritysten palkkaamien työntekijöiden lisäksi yliopistoihin, tutkimuslaitoksiin ja muihin Suomessa sijaitseviin yhteisöihin saapuvia osaajia.
On nurinkurista, että ulkomailta tuleva työntekijä pannaan verolle sellaisista palveluista, jotka Suomesta pois muuttavalle työntekijälle eivät aiheuta veroseuraamuksia.
Verokustannuksen vuoksi ulkomailta tulevat työntekijät eivät välttämättä halua työnantajan hankkivan asettautumispalveluita, sillä työntekijä ei itse voi vaikuttaa palveluiden hintaan ja siten veron määrään.
Työnantaja toivoo, että työntekijä pääsee Suomeen saapuessaan töihin, eikä jonottamaan eri viranomaisten asiakaspalvelupisteille. Jos työntekijä ei ylimääräisten verojen pelossa huoli palveluita, työnantajan jännitettäväksi jää, osaako työntekijä itse hoitaa rekisteröinnit, hankkia verokortin ja avata pankkitilin niin, että työnantaja pystyy maksamaan palkan ajallaan.
On nurinkurista, että ulkomailta tuleva työntekijä pannaan verolle sellaisistakin palveluista, jotka Suomesta pois muuttavalle työntekijälle eivät aiheuta veroseuraamuksia. Veroesteiden poistaminen työperäisen maahanmuuton tieltä on tulevan hallituksen asia. Asettautumispalveluista aiheutuva verokustannus ei ole verottajan syytä, vaan asian korjaaminen edellyttää lakimuutosta.[1]
EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan suomalaiset ovat kääntyneet kannattamaan ulkomaalaisten Suomeen muuton helpottamista. Hyvin suuri enemmistö suomalaisista katsoo, että osaavien ja koulutettujen ulkomaalaisten muutto Suomeen pitäisi tehdä nykyistä paljon helpommaksi[2]. Suomelle on pelkkää plussaa, jos yksityiset yritykset ottavat hoitaakseen ulkomaisten työntekijöiden ja heidän perheidensä kotiutumisen ja mahdollisimman nopean töihin pääsyn.
Etlan laskelmien mukaan nykyisellä muuton ikä- ja sukupuolirakenteella tarvitaan 44 000 hengen nettomaahanmuutto, jotta syntyvien ja työikäisten ikäluokkien koko saadaan vakaantumaan pysyvästi[3].
Hyvistä työntekijöistä käydään kansainvälistä kilpailua, jossa suomalaiset työnantajat eivät ole lähtökohtaisesti vahvoilla. Ei ole helppo päätös lähteä pohjoiseen ja pimeään kielimuurin taakse, eikä varsinkaan tuoda tänne perhettään. Koska suomalaista työvoimaa ei monilla aloilla ole riittävästi saatavilla, suomalaiset työnantajat tekevät parhaansa auttaakseen ulkomaisia työntekijöitä ja heidän perheitään muuttamaan Suomeen. Verolainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, ettei työnantajien tarjoama apu aiheuttaisi työntekijälle ylimääräisiä veroja.
Ikävien veroyllätysten tarjoamisen sijaan Suomi voisi kannustaa kaikkia Suomessa olevia ja Suomeen tulevia työntekoon työn verotusta keventämällä.
Viitteet ja lähteet
[1] Osa työnantajan maksamista kustannusten korvauksista on tuloverolaissa erikseen säädetty verovapaiksi. Tällaisia ovat muun muassa tuloverolain 76 §:ssä mainitut ulkomaantyöskentelyyn liittyvät korvaukset. Nämä koskevat kuitenkin ainoastaan Suomesta ulkomaille lähteviä työntekijöitä. Ulkomailta Suomeen saapuville työntekijöille hankittavia asettautumispalveluita ei ole säädetty laissa verovapaiksi. Korkein hallinto-oikeus totesi ratkaisussa KHO 2020:155, että työntekijälle syntyy veronalainen etu työnantajan kustantaessa Suomeen asettumiseen liittyvän palvelupaketin.
[2]Haavisto, Ilkka: Maahanmuuton leirit, https://www.eva.fi/blog/2023/04/26/eripuraiset-suomalaiset-lampenevat-tyoperaiselle-maahanmuutolle/.
[3] Alho Juha, Kangasharju Aki, Lassila Jukka, Valkonen Tarmo: Maahanmuutto ja työvoiman riittävyys – taloudellisten vaikutusten arviointia. https://www.etla.fi/julkaisut/raportit/maahanmuutto-ja-tyovoiman-riittavyys-taloudellisten-vaikutusten-arviointia/.