Hallituksen verolinjasta puuttuu kunnianhimo – työn verotusta on syytä keventää suunniteltua reippaammin

Hyvää hallitusohjelmassa

·       Mittavia energiainvestointeja pyritään edistämään veromuutoksilla.

·       Perintöveron maksuaikaa pidennetään 10 vuoteen.

·       Yhteisöverokanta luvataan pitää kilpailukykyisellä tasolla.

Huonoa hallitusohjelmassa

·       Solidaarisuusveroa jatketaan edelleen, mikä heikentää muun muassa korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden kannusteita ottaa vastaan lisätyötä.

·       Työn verotuksen kevennykset ovat vaatimattomia.

Hallitusohjelman perusteella Suomi pysyy edelleen poikkeuksellisen kireän ansiotuloverotuksen maana.[1] Hyvin maltilliset noin 400 miljoonan euron ansiotuloverotuksen kevennykset painotetaan pieni- ja keskituloisiin. Kannustinvaikutuksia haetaan muokkaamalla työtulovähennystä, kotitalousvähennystä ja henkilöstöetuja, jotka olivat myös edellisen hallituksen työkalupakissa. Lisäksi hallitus jatkaa hyvätuloisten määräaikaista solidaarisuusveroa, mutta nostaa solidaarisuusverovelvollisuuden alarajaa.

Suomessa palkansaajan marginaaliveroprosentti on lähes 50  jo 3 000 euron veronalaisilla kuukausituloilla, mikä tarkoittaa sitä, että puolet jokaisesta tienatusta lisäeurosta menee veroihin.[2] Hyvin kireä marginaalivero tulojen kasvaessa johtaa siihen, että suomalaisten on kovin vaikeaa kompensoida kustannustason nousua lisätöillä puhumattakaan siitä, että omalla työllään voisi vaurastua. Hyvätuloisten palkansaajien määrä Suomessa on valitettavan pieni, eikä solidaarisuusveron jatkaminen edistä sen kasvua.[3] Veroesteet työn vastaanottamiselle ovat ongelmallisia myös julkistalouden kannalta, sillä ne pienentävät verotettavan ansiotulon määrää. Työn verotusta olisi kevennettävä tuntuvasti myös tuloveroasteikon yläpäästä.

Yhteisöverokannan pitäminen kilpailukykyisellä tasolla voi edellyttää verokannan alentamista.

Vaikka työn verotuksen keventäminen jää hallitusohjelmassa pahasti kesken, kansainvälisten osaajien houkuttelemista pyritään vauhdittamaan kohdennetuin verokannustimin. Hallitus pidentää ulkomailta tuleviin avainhenkilöihin sovellettavan tasaveron soveltamisaikaa neljästä seitsemään vuoteen. Hallitus selvittää myös, voisiko työnantaja maksaa työntekijöiden muuttokuluja ilman, että työntekijälle syntyisi verokustannuksia. Lisäksi hallitus tunnistaa kansainvälisen henkilöverotuksen ja monipaikkaisen työskentelyn asettamat haasteet työn verotukselle, mikä toivottavasti edistää kansainvälisten ratkaisujen löytämistä etätyöskentelytilanteisiin.

Yritysverotus pidetään kilpailukykyisellä tasolla

Siirtymä työn verottamisesta haittojen ja kuluttamisen verottamiseen jää maltilliseksi myös veronkiristysten osalta. Haittaverojen kiristyskohteista hallitusohjelmassa mainitaan tupakka- ja alkoholiverot sekä virvoitusjuomavero. Myös kulutusverotusta kiristetään hieman siirtämällä pääosa 10 prosentin arvonlisäverokannan alaisista tuotteista 14 prosentin verokantaan. Toisaalta polttoaineverotusta kevennetään, eikä kiisteltyä terveysperusteista veroa päätetty säätää.

Perintöveron maksuaikaa pidennetään 10 vuoteen, mikä on hyvä muutos perintöjen koon kasvaessa. Lisäksi hallitus selvittää perintöveron korvaamista perinnöksi saadun omaisuuden luovutusvoiton verotuksella. Lahjaverotuksen osalta hallitusohjelman kirjaus jää epäselväksi. Epävarmuus voi lykätä sukupolvenvaihdosten toteuttamista.

Ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden kannalta on hyvä, että yritysverotus näyttää pysyvän vakaana. Yritysten ja yrittäjien tuloverotusta ei hallitusohjelmassa esitetä muutettavaksi ja yhteisöverokanta luvataan pitää kilpailukykyisellä tasolla. Yhteisöverokannan pitäminen kilpailukykyisellä tasolla voi edellyttää verokannan alentamista. Mahdollisista veronkevennyksistä olisi perusteltua päättää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.[4]

Hallitusohjelmaan sisältyy pari yritysverotuksen kannalta mielenkiintoista selvityskirjausta. Verotuksen ja kansainvälisten IFRS-kirjanpitostandardien yhteensovittamista selvitetään, mikä on globaalin minimiveron toteuttamisen myötä entistäkin tärkeämpi hanke. Ensi vuonna voimaantulevaa kaivosveroa ehdotetaan kiristettäväksi hallituskauden loppupuolella.

Energiainvestointeja pyritään vauhdittamaan täsmämuutoksilla. Aurinkovoimaloiden kiinteistöverotusta tarkistetaan suhteessa tuulivoimaloiden kiinteistöveroon, ja lisäksi merituulivoimaloiden kiinteistöverotusta selvitetään. Hallitus selvittää ja mahdollisuuksien mukaan toteuttaa myös korkomenojen nykyistä laajemman vähennyskelpoisuuden suurten energiahankkeiden osalta. Muutokset voisivat alentaa niin ulkomaisella kuin kotimaisellakin rahoituksella toteutettavien energiainvestointien kustannuksia.

Osinkoverotukseen ei ehdoteta kiristyksiä. Pörssiyhtiöosingot ovat jatkossa yhä useammassa tilanteessa verovapaita, kun osakesäästötilin sijoituskattoa nostetaan 50 000 eurosta 100 000 euroon.[5] Hallintarekisteröidyille osakkeille jaettavien osinkojen TRACE-verotusmenettelyn kehitystarpeita selvitetään muutaman voimassaolovuoden jälkeen.[6] Myös komissio ehdottaa lähdeveromenettelyjen muutoksia, joten kotimainen selvitys toteutettaneen pikapuoliin.[7]

Erityisesti kiinteistöihin sijoittavien sijoitusrahastojen verokohtelu on ollut murroksessa yli vuosikymmenen, ja siihen kohdistuu edelleen muutostarvetta EU-oikeuden täsmentymisen ja veropohjien laajennustarpeiden vuoksi. Kiinteistönomistajia kiinnostaa varmasti myös kiinteistöverotuksen uudistus, jonka edellinen hallitus jätti toteuttamatta asumiskustannusten nousun ja taloudellisen epävarmuuden vuoksi.[8] Hallitusohjelman mukaan kiinteistöverouudistus toteutetaan pitkillä siirtymäajoilla siten, että kiinteistöveron muutokset ovat kohtuullisia kiinteistön omistajille. Hallitus selvittää myös, voiko omistusasuja vuokrata kotinsa lyhytaikaisesti ilman vaikutusta asunnon myyntivoiton verotukseen, ja voitaisiinko asuntokaupan varainsiirtovero poistaa tai laskea julkisen talouden kannalta neutraalilla tavalla.

Kansainvälistä verotusta koskevissa kirjauksissa näkyy muutos edellisen hallituksen veropolitiikkaan. Hallitusohjelman perusteella uusi hallitus ei tue siirtymistä määräenemmistöpäätöksentekoon veroasioissa EU:ssa. Vaikka edellisessä hallituksessa ristiriitojakin aiheuttanutta työtä veronkierron ja harmaan talouden torjumiseksi jatketaan, uusi hallitus ei aio edistää veronkierron vastaisessa työssä sellaisia hankkeita, jotka aiheuttavat suhteetonta hallinnollista taakkaa, ja jotka ulottuvat laajemmalle kuin veronkierron vastaisen tavoitteen saavuttamisen kannalta on tarpeen.

Hallitusohjelma sisältää useita viilauksia kahden edellisen hallituksen toteuttamiin veromuutoksiin. Uudistusten yhteydessä tulee selvittää edellisten muutosten toteutuneet vaikutukset, jotta lopputulokseksi saadaan ennakoitavaa ja kestävää verolainsäädäntöä.

Viitteet ja lähteet

[1] Ottaen huomioon lapsiin liittyvät etuudet ja verovähennykset, keskimääräinen naimisissa olevan kaksilapsisen työntekijän nettoveroaste Suomessa oli 26,4 prosenttia vuonna 2022, mikä on toiseksi korkein OECD-maissa. OECD laskee työntekijän nettoveroasteen kaavalla (ansiotuloverot + työntekijän sosiaaliturvamaksut – perheeseen liittyvät tuet) / bruttopalkka. OECD Taxing Wages (2023). Indexation of Labour Taxation and Benefits in OECD Countries, OECD Publishing, Paris.
[2] Veronmaksajat (2022). Palkansaajan veroprosentit 2023, https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/tuloverot/palkansaajan-veroprosentit/.
[3] Kujanpää, E. (2023). Kevennetään työn verotusta kaikilta – tuloerot eivät ole Suomessa ongelma, https://www.eva.fi/blog/2023/02/22/kevennetaan-tyon-verotusta-kaikilta-tuloerot-eivat-ole-suomessa-ongelma/.
[4] Kujanpää, E. (2023). Yritysverotuksen keventämisestä on päätettävä nyt, https://www.eva.fi/blog/2023/05/31/yritysverotuksen-keventamisesta-on-paatettava-nyt/.
[5] Osakesäästötilille maksettujen osinkojen verotus lykkäytyy siihen hetkeen, kun tilin omistaja nostaa varoja tililtä. Varoja nostettaessa tilille kertynyt tuotto on kokonaan veronalaista tuloa.
[6] Hallituksen esitystä HE 282/2018 vp hyväksyessään eduskunta edellytti, että hallitus tarkastelee vielä muutosten vaikutuksia ja arvioi niiden pohjalta mahdollisia muutostarpeita ennen soveltamisajan alkua. Valtiovarainministeriön 16.11.2020 päiväämässä taustamuistiossa muutostarpeita ei tunnistettu. Lakimuutos tuli voimaan vuonna 2021.
[7] Euroopan komissio (2023). Better withholding tax procedures to boost cross-border investment and help fight tax abuse, https://taxation-customs.ec.europa.eu/taxation-1/corporate-taxation/faster-initiative_en.
[8] Valtiovarainministeriö (2022). Kiinteistöverotuksen arvostamisuudistus siirtyy, https://vm.fi/-/kiinteistoverouudistuksen-valmistelua-jatketaan-seuraavalla-hallituskaudella.