Vajoava valtiojohto – Luottamus hallitukseen heikkenee, mutta se ei selity yksin leikkauksilla

Ladattavat tiedostot

Vajoava valtiojohto

Luottamus hallitukseen heikkenee, mutta se ei selity yksin leikkauksilla

Lataa

Kuvioliite

Lataa

Tärkeimmät havainnot:

• Suomalaisten luottamuslistauksen kärjessä ovat nyt puolustusvoimat, poliisi ja oikeuslaitos.
• Petteri Orpon hallitukseen luottaa 29 prosenttia suomalaisista, ja enemmistön (54 %) luottamus hallitukseen on vähäistä. Luottamuksen heikentymistä selittävät kansalaisten heikot tulevaisuudennäkymät ja epäilykset hallituksen tavoitteiden onnistumisesta.
• Suomalaisista 62 prosenttia on sitä mieltä, että julkisen talouden tasapainotustoimia pitää jatkaa tämän eduskuntavaalikauden aikana.
• Puolet (50 %) sanoo, että julkista taloutta tulee tasapainottaa lisää menoja leikkaamalla, ja 38 prosenttia käyttäisi tasapainotukseen veronkiristyksiä.

EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen luottamusmittari kertoo suurista muutoksista suomalaisten luottamuksessa yhteiskunnan eri toimijoihin vuodesta 2021. Tuolloin enemmistö luotti maan hallitukseen ja maan luotetuin instituutio oli tasavallan presidentti.

Nyt enemmistö arvioi luottamuksensa nykyiseen Petteri Orpon hallitukseen vähäiseksi, eikä tänä vuonna virkakautensa aloittanut tasavallan presidentti Alexander Stubb yllä edeltäjänsä, Sauli Niinistön, poikkeuksellisen suuriin luottamuslukemiin.

Yhteiskunnassa vaikuttavista toimijoista luottamus puolustusvoimiin on kasvanut eniten edelliseen mittauskertaan nähden. Suomalaisista 86 prosenttia luottaa puolustusvoimiin, mikä tekee siitä maan luotetuimman instituution. Toiseksi luotetuin instituutio on poliisi (82 %) ja sitten oikeuslaitos (71 %). Kolmen kärjen muodostavat siis yövartijavaltion instituutiot.

Korkeaa luottamusta nauttivat myös yliopistotutkijat (65 %) ja puolustusliitto Nato (61 %). Nato on nyt ensimmäistä kertaa mukana Arvo- ja asennetutkimuksen luottamuslistalla ja se nousee heti sijalle viisi.

Luottamus on vähentynyt hallituksen ohella hyvinvointivaltion keskeisiin instituutioihin, kuten terveydenhuolto-, sosiaaliturva- ja koulutusjärjestelmään. Luottamuksen rapautuminen valtion perustoimintoihin on huolestuttava ilmiö, jolla saattaa jatkuessaan ollaan merkittäviä poliittisia vaikutuksia.

Leikkauksille kannatusta, tulevaisuus huolettaa

Hallituksen päättämistä säästötoimenpiteistä huolimatta kansalaiset eivät osoita suurempia väsymisen merkkejä talouden sopeuttamista kohtaan. Selvä enemmistö (62 %) on sitä mieltä, että julkisen talouden tasapainotustoimia pitää jatkaa tämän eduskuntavaalikauden aikana. Uudet menoleikkaukset (50 %) nauttivat tasapainottamisen keinona veronkorotuksia (38 %) suurempaa suosiota (Kuvio 2).

Hallituksella on edelleen vahva selkänoja säästötoimille, mutta samalla sen olisi kyettävä osoittamaan, että sillä on keinoja luoda edellytyksiä talouskasvulle ja pitää huolta valtion perustehtävistä.

Tuki julkisen talouden tasapainotustoimille kasvaa koulutuksen ja sosioekonomisen aseman mukana. Miehet ovat naisia valmiimpia säästötoimiin. Tämä ero on yhteydessä puoluekannatuksenm sukupuolittumiseen, ja suurimmat näkemyserot havaitaankin eri puolueiden kannattajaryhmien välillä. Kokoomuksen (94 %) ja perussuomalaisten (88 %) kannattajista lähes kaikki kannattavat tasapainotuksen jatkamista. Sitä tukevat myös pienempien hallituspuolueiden, kristillisdemokraattien (72 %) ja RKP:n (67 %), kannattajien selvät enemmistöt.

Oppositiopuolueista keskustan kannattajien suuri enemmistö (72 %) ja vihreiden kannattajienkin enemmistö (54 %) asettuu julkisen talouden tasapainotustoimien jatkamisen kannalle. Epäileväisempiä sen sijaan ovat SDP:n (35 % samaa mieltä, 40 % eri mieltä) ja vasemmistoliiton (24 % samaa mieltä, 40 % eri mieltä) kannattajat.

Huomionarvoista on, että epäröivällä linjalla olevista vasemmistopuolueiden kannattajistakaan enemmistö ei suoranaisesti asetu vastustamaan tasapainotustoimien jatkamista. Poliittinen erimielisyys paikantuukin ennen kaikkea siihen, pitääkö tasapainotusta tehdä menoleikkauksin vai veronkiristyksin.

Veronkiristysten kannatus paikantuu ennen kaikkea vasemmistoliiton (70 %), vihreiden (66 %) ja SDP:n (55 %) kannattajiin, mutta lähes puolet (47 %) myös keskustan kannattajista käyttäisi veronkiristyksiä julkisen talouden tasapainottamiseen. Kokoomuksen (24 %) ja perussuomalaisten (17 %) kannattajien tuki veronkiristyksille jää vähäiseksi ja enemmistöt (kok 64 % ja ps 66 %) molempien puolueiden kannattajista torjuvatkin ne. Yrittäjien selvä enemmistö (65 %) torjuu niin ikään veronkiristykset keinona tasapainottaa julkista taloutta.

Kokonaiskuvassa suomalaiset suosivat edelleen mieluummin menojen leikkauksia kuin veronkiristyksiä, sillä puolet (50 %) katsoo, että julkista taloutta tulee tasapainottaa lisää menoja leikkaamalla (ks. Kuvio 2 edellä). Vajaa kolmasosa (31 %) on eri mieltä eli torjuu uudet menoleikkaukset.