Suomalaisten Nato-myönteisyyden takana piilee suuri turvallisuusvaje
Suomalaisten tuki maamme Nato-jäsenyydelle on vankkaa. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa 60 prosenttia kannattaa ja vain 19 vastustaa Suomen liittymistä Natoon, ja myös tiedotusvälineiden teettämissä kyselyissä tulokset ovat olleet hyvin pitkälle samansuuntaisia. Syy halulle liittyä Natoon on Suomen turvallisuusympäristössä tapahtunut ratkaiseva muutos Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
EVAn kevään 2022 Arvo- ja asennetutkimuksessa kysyttiin myös kansalaisten mielipiteitä Nato-jäsenyyden hyödyistä ja riskeistä laajalla kysymyssarjalla, joka sisälsi turvallisuuteen, ulkopolitiikkaan ja talouteen liittyviä näkökohtia. Tulokset (Kuvio 1) selittävät osaltaan kansalaismielipiteen suurta ja nopeaa käännöstä Nato-jäsenyyden kannalle, mutta kertovat myös suomalaisten Nato-käsityksistä pelkkiä kannatuslukuja tarkemmin.
Kuvio 1.
Tuloskuvaajassa painottuu hyvin voimakkaasti turvallisuus, jota Nato-jäsenyyden arvioidaan lisäävän laaja-alaisesti sekä Suomen sotilaallisen turvallisuuden näkökulmasta että suomalaisten oman henkilökohtaisen turvallisuudentunteen kannalta. Osa suomalaisista pitää mahdollisena, että uhka Suomeen kohdistuvasta sotilaallisesta voimankäytöstä kasvaisi, mutta yhtä moni arvioi Suomea kohtaan suunnatun sotilaallisen aggression uhan vähentyvän Nato-jäsenyyden myötä.
Maantieteelleen Suomi ei voi mitään, mutta suomalaiset arvioivat Nato-jäsenyyden vaikuttavan huomattavasti Suomen paikkaan geopoliittisella kartalla. Yhteydet Venäjään viilenevät, suhteet Yhdysvaltoihin tiivistyvät ja Suomen kansainvälinen asema selkeytyy saumattomaksi osaksi länttä. Liittoutumisen myötä Suomen arvioidaan myös olevan tulevaisuudessa aiempaa useammin osapuolena kansainvälisissä kriiseissä.
Kotoisiin asioihin Nato-jäsenyyden arvioidaan vaikuttavan vähemmän. Suomalaiset arvioivat Nato-jäsenyyden kasvattavan puolustusmenoja, mutta tuottavan Suomelle hyötyjä toisaalla. Suomen houkuttelevuuden investointien kohteena arvellaan kohenevan, eikä Nato-jäsenyyden arvioida vaikuttavan kauppasuhteisiimme heikentävästi. Maanpuolustustahtoon tai tarpeeseen säilyttää yleinen asevelvollisuus Nato-jäsenyyden ei uskota vaikuttavan.
Nato täyttäisi turvallisuusvajeen
Koska vastaava kysymyssarja esitettiin myös EVAn vuoden 2007 Arvo- ja asennetutkimuksessa, päästiin tutkimuksessa selvittämään pelkkiä jäsenyyden kannatuslukemia syvällisemmin sitä, millä tavalla koko Euroopan turvallisuustilanteen muuttuminen Ukrainan sodan myötä on vaikuttanut suomalaisten suhtautumiseen Natoon.
Suhtautumisen muutos Nato-jäsenyyden vaikutuksiin ei selkeydessään jätä tulkinnanvaraa. Päällimmäisenä suomalaiset näkevät Nato-jäsenyyden tarjoavan Suomelle turvaa. Kolme neljästä (74 %) uskoo, että Nato-jäsenyys lisäisi Suomen sotilaallista turvallisuutta ja hyvin harva (7 %) uskoo sen heikkenevän Nato-jäsenyyden myötä (Kuvio 2).
Kuvio 2.
Käsitykset Naton kyvystä tuottaa Suomelle sotilaallista turvaa ovat muuttuneet dramaattisesti viidentoista vuoden takaisista. Vuonna 2007 vain reilu kolmasosa (36 %) uskoi jäsenyyden voivan kohentaa Suomen sotilaallista turvallisuutta ja viidesosa (21 %) näki, että Nato-jäsenyys heikentäisi sitä. Kasvua Nato-jäsenyyden myönteisiin turvallisuusvaikutuksiin uskovien osuudessa on kertynyt 38 prosenttiyksikköä.
Kansalaismielipiteen suuri muutos kertoo, että suomalaiset ovat tulleet yllätetyiksi. Luulimme olevamme turvassa, eikä Nato-jäsenyyden tuottamien turvallisuushyötyjen aiemmin katsottu olevan liittoutumisesta koituvien rasitteiden ja riskien arvoisia. Nyt Ukrainan sota on kuitenkin paljastanut selkeän turvallisuusvajeen Suomessa. Siksi ei ole yllättävää, että kaikkein eniten ovat muuttuneet käsitykset siitä, miten Nato-jäsenyys vaikuttaisi suomalaisten turvallisuudentunteeseen. Kaksi kolmesta (66 %) arvioi Nato-jäsenyyden lisäävän ja vain kuusi prosenttia sen vähentävän suomalaisten turvallisuudentunnetta. Joka toinen (50 %) ilmoittaa, että
Kaikkein eniten ovat muuttuneet käsitykset siitä, miten Nato-jäsenyys vaikuttaisi suomalaisten turvallisuudentunteeseen.
Nato-jäsenyys lisäisi omaa turvallisuudentunnetta ja vain kymmenesosan (12 %) kohdalla liittoutuminen lisäisi epävarmuuden tunnetta. Sekä lukemia että niiden muutoksia (ks. Kuvio 2) voidaan pitää suurina, kun otetaan huomioon, ettei Suomeen tällä hetkellä kohdistu suoraa turvallisuusuhkaa.
Nato-jäsenyyden turvallisuudentunnetta lisäävää vaikutusta selittää varsin laajalti jaettu käsitys siitä, että olisimme paremmin varustautuneita torjumaan turvallisuusuhat niiden ilmetessä. Noin kolme neljästä (73 %) katsoo, että Nato-jäsenyys lisäisi Suomen kykyä torjua Venäjän sotilaallisen voimankäytön uhka. Kaksi kolmesta (67 %) katsoo, että Suomen tiedonsaanti turvallisuusuhista kohenisi, ja lähes yhtä moni (63 %) arvioi näin käyvän myös luottamuksellisten tiedustelutietojen saannin kohdalla (ks. Kuvio 1 edellä)
Näin kysely tehtiin
Tulokset perustuvat 2 074 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 4.3.–15.3.2022. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.
Tämä on EVAn Arvo- ja asennetutkimus
EVAn Arvo- ja asennetutkimus on Suomen johtava yhteiskunnallista mielipideilmastoa säännöllisesti ja laaja-alaisesti seuraava kyselytutkimus, joka toteutetaan kaksi kertaa vuodessa. EVAn tutkimuksia on tehty vuodesta 1984 alkaen 38 vuoden ajan ja niiden aiheet kattavat politiikan, talouden, ulkosuhteiden, ympäristön ja hyvinvoinnin keskeiset teemat. Arvo- ja asennetutkimusten kyselykonteksti ja toteuttamistapa on pyritty pitämään mahdollisimman samalaisena vuodesta toiseen tulosten vertailukelpoisuuden varmistamiseksi ja yli ajan tapahtuvien asennemuutosten seuraamiseksi. Jokainen tutkimus sisältää useita kysymyksiä kustakin teemasta. Toistuvien kysymysten kysymyksenasettelut on säilytetty mahdollisimman yhdenmukaisina vuodesta toiseen. Useiden aiheiden kohdalla suomalaisten asenteiden ja arvojen kehitystä voidaan seurata systemaattisesti yli vuosikymmenten. Tutkimusten tiedonkeruussa siirryttiin vuonna 2012 internetpaneelin hyödyntämiseen aiemmin postitse tehdyn kirjallisen kyselyn sijaan. Siirtymävaiheessa tiedonkeruu suoritettiin kummallakin menetelmällä tulosten vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen aineistoja säilytetään Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa (FSD, Tampereen yliopisto), joka luovuttaa aineistoja edelleen tieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöön. EVAn aineistot ovat kuuluneet jo pitkään FSD:n kysytyimpiin aineistoihin. Niitä on hyödynnetty ja hyödynnetään parhaillaan lukuisissa akateemisissa tutkimushankkeissa eri korkeakouluissa Suomessa ja ulkomailla.