Naisten ja miesten puoluesuosikit – näin äänestäminen eriytyy

Vihreät on opiskelijoiden ja naisten puolue, kun tarkastellaan puolueen äänestäjiä. Vastaavasti kokoomus on hyvin toimeentulevien toimihenkilöiden puolue. SDP on palvelualoilla työskentelevien puolue, ja perussuomalaiset on miesten ja teollisuuden duunareiden puolue.

Tämä selviää, kun tarkastellaan EVAn kevään 2023 Arvo- ja asennetutkimuksen taustakysymysten antamaa informaatiota puolueiden kannattajaryhmistä.[1]

Poliittisten kysymysten sukupuolittuminen EVAn Arvo- ja asennetutkimuksissa on kiinnittänyt huomiota jo jonkin aikaa.[2] Esimerkiksi kevään 2023 Arvo- ja asennetutkimuksesta selvisi, että miehet painottavat tulevissa eduskuntavaaleissa äänestysratkaisua tehdessään selvästi naisia enemmän valtiontalouden hoitoa ja naiset taas sosiaali- ja terveysasioita. Samat erot sukupuolten näkemysten välillä ovat piirtyneet jo aiemmin näkyviksi etenkin talouskysymyksissä[3], mutta myös monissa muissa aiheissa.[4]

Perussuomalaiset erottuu teollisuuden duunareiden suosikkipuolueena, kun taas SDP on palvelualojen työntekijöiden puolue.

Miehet painottavat tiukkaa julkista taloutta, eivätkä ole aivan niin huolissaan ympäristökysymyksistä. Turvallisuus on miehille tärkeämpää, kun taas naisille on tärkeämpää huolenpito ihmisistä. Nämä eroavaisuudet eivät tietenkään kuvaa kaikkia miehiä tai kaikkia naisia, mutta näkemysten jakaumissa on selviä painotuseroja.

Vasemmistoliiton äänestäjistä kaksi kolmasosaa on naisia.[5] Vihreät on yhtä vahvasti naisten puolue. Heidän äänestäjistään kaksi kolmesta on naisia. Toisessa ääripäässä ovat perussuomalaisten kannattajat, joista noin 70 prosenttia on miehiä. Myös kokoomus on miesten puolue noin 60 prosentin kannattajien miesosuudellaan.

Välimaastoon jäävät kuudesta suurimmasta eduskuntapuolueesta sukupuolineutraaleiksi piirtyvät SDP ja keskusta. SDP:n kannattajissa on yhtä paljon naisia kuin miehiä. Keskustan äänestäjissä puntit menevät lähes tasan, miehiä on jonkin verran enemmän.[6]

Nuorten ja ikääntyvien puolueita

Puolueiden äänestäjäprofiileissa on sukupuolten lisäksi selviä eroja kannattajien ikäjakaumissa. SDP:n äänestäjien ikäjakauma painottuu yli 45-vuotiaisiin.

Kokoomuksen kannattajat ovat jakautuneet SDP:n kannattajia tasaisemmin kautta koko ikähaitarin; suurin paino on nuorissa työikäisissä eli 26–45-vuotiaissa. Perussuomalaisten kannattajat painottuvat kokoomusta vahvemmin nuoriin työikäisiin. Keskustan äänestäjien suurin massa taas painottuu 45–65-vuotiaisiin. Vihreät ja vasemmistoliitto ovat selvästi nuorten äänestäjien puolueita. Selvä enemmistö puolueiden kannattajista paikantuu alle 45-vuotiaisiin.

Vihreiden äänestäjäkunnan nuoruus on yhteydessä siihen, että heidän äänestäjistään noin kolmasosa on opiskelijoita. Opiskelijoiden keskuudessa vihreät onkin ykköspuolue. Ei ole sikäli myöskään yllättävää, että lähes puolet vihreistä on akateemisesti koulutettuja. Tästä huolimatta yliopistosta valmistuneiden ykköspuolue on kokoomus, koska se on kannatukseltaan ylipäänsä puolueista suurempi. Myös vasemmistoliiton äänestäjistä noin viidesosa on opiskelijoita, mutta lähes saman verran on myös työntekijöitä ja alempia toimihenkilöitä.[7]

Teollisuuden työntekijät erottuvat

Toimihenkilöiden ykköspuolue on kokoomus, jonka äänestäjistä yli puolet on toimihenkilöitä. Kokoomus on myös yhdessä perussuomalaisten kanssa yrittäjien suosikkipuolue. Perussuomalaisilla on kannattajia yrittäjien ohella erityisesti työttömien, työntekijöiden ja alempien toimihenkilöiden joukossa. Keskusta on maatalousyrittäjien suosikkipuolue, mutta ryhmä on hyvin pieni. Keskustan äänestäjät painottuvatkin kokonaisuudessaan enemmän toimihenkilöihin.

SDP erottuu erityisesti eläkeläisten suosikkipuolueena, mutta sen kannattajia on runsaasti myös alempien toimihenkilöiden ja – ja erityisesti palvelualojen – työntekijöiden keskuudessa.

Teollisuuden ja rakennustoimialan puolella vuorostaan perussuomalaiset on ykköspuolue. Perussuomalaiset erottuukin erityisesti teollisuuden duunareiden suosikkipuolueena, kun taas SDP on nimenomaan palvelualojen työntekijöiden puolue.

Puolueiden kannattajien jakautuminen eri ammattiryhmiin on yhteydessä myös vastaajan kotitalouden tulotasoon. Alemman tulotason kotitaloudet[8] painottuvat SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajakunnissa. Kahden jälkimmäisen kohdalla tämä selittyy etenkin opiskelijoiden suurella osuudella kannattajakunnasta.

Perussuomalaisten kannattajien valtaosa vuorostaan on jakautunut alemman ja keskimmäisen tulotason kotitalouksiin. Kokoomuksen kannattajat vuorostaan painottuvat keskimmäisen tulotason kotitalouksiin, mutta ylemmän tulotason kotitalouksiin kuuluu lähes yhtä suuri osa kokoomuksen kannattajista.

Merkittävin jakolinja puolueiden välille piirtyy kuitenkin sukupuolten välille.

Tarkasteltaessa puolueiden kannattajaryhmiä asuinkunnan koon mukaan havaitaan, että useimpien puolueiden kannattajat keskittyvät yli 80 000 asukkaan kaupunkeihin. Jopa maaseudun asiaa eniten korostavan keskustan kannattajat painottuvat pikemminkin kaupunkeihin kuin pienille paikkakunnille. Tämä on luonnollista, sillä suurin osa suomalaisista asuu kaupunkialueilla.

Merkittävimmän poikkeuksen kuuden suurimman puolueen joukossa tekee perussuomalaiset, jonka kannattajista suurempi osa asuu alle 30 000 asukkaan paikkakunnilla kuin yli 80 000 asukkaan kaupungeissa. Selvimmin kaupunkilaisten puolueita ovat vihreät ja vasemmistoliitto, joista selvästi yli puolet asuu yli 80 000 asukkaan kaupungeissa.

Erot puolueiden kannattajaryhmien taustassa saattavat kieliä siitä, että suomalainen puoluekenttä on murroskohdassa. Ammattiryhmät eivät jaa enää puolueiden äänestäjiä oikeistoon ja vasemmistoon, vaan jakolinjat menevät pikemminkin sen mukaan, työskenteleekö teollisuudessa vai palveluissa.

Merkittävin jakolinja puolueiden välille piirtyy kuitenkin sukupuolten välille. Vuonna 2022 havaitut suuret asennemuutokset saattavat kuitenkin kieliä sukupuolten välisten näkemyserojen lieventymisen mahdollisuudesta. Venäjän aloitettua laajan hyökkäyksen Ukrainassa suomalaisten enemmistö kääntyi Nato-jäsenyyden kannalle. Ensin kääntyivät miehet, sitten naiset.[9] Loppuvuodesta Arvo- ja asennetutkimuksessa havaittiin toinenkin merkittävä naisten asennesiirtymä, kun naisten enemmistö oli siirtynyt kannattamaan ydinvoimaa.[10]

Yhteiskunnallisessa ympäristössä tapahtuvat merkittävät muutokset, uusien konkreettisten uhkien ilmaantuminen ja tiedon lisääntyminen niiden vaikutuksista saattavat parhaimmillaan lisätä yhteisymmärrystä vaikeista kysymyksistä. Suomen poliittisen järjestelmän toimintakyvyn kannalta olisi hyödyllistä, jos poliittiset johtajat pyrkisivät näyttämään esimerkkiä tutkittuun tietoon pohjaavassa argumentoinnissa. Tämä saattaisi auttaa ehkäisemään näkemysten poteroitumista liiaksi eri äänestäjäryhmien taustatekijöiden mukaan.

Viitteet ja lähteet

[1] Arvo- ja asennetutkimus ei ensisijaisesti ole puoluetutkimus. Sen tarkoitus on kartoittaa suomalaisten näkemyksiä arvo- ja asennekysymyksistä ja selvittää niissä ajan yli tapahtuvia muutoksia sekä näkemyseroja eri väestöryhmien välillä. Yli 2 000 hengen ositettu satunnaisotanta antaa kuitenkin varsin kattavan kuvan myös siitä, minkälaisia eroja eri puolueiden äänestäjäryhmien välillä on.

[2] Metelinen, S. (2023). Valta vaihtuu – Suomalaiset valitsevat eduskuntavaaleissa kahden vaihtoehdon väliltä, EVA Analyysi No 119.

[3] Metelinen, S. (2022a). Vyötä kireämmälle – Suomalaiset haluavat julkisen velkaantumisen kuriin leikkaamalla menoja, EVA Analyysi No 115.

[4] Metelinen, S. (2022b). Energiajäristys – Suomalaiset ovat virittäytyneet energian säästötalkoisiin mutta haluavat lisää ydinvoimaa, EVA Analyysi No 116.

[5] Reilu viidesosa on miehiä ja loput ovat muunsukupuolisia. Vastaajamäärän pienuudesta johtuen muunsukupuolisten puoluekannatuksesta ei voi kuitenkaan tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

[6] Tässä on käsitelty vain kuusi suurinta puoluetta. RKP:n, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin vastaajamäärät ovat pieniä, joten näiden äänestäjäryhmien väestöryhmittäinen tarkastelu ei anna varsinkaan pienten väestöryhmien kohdalla riittävän luotettavaa kuvaa.

[7] Aineiston ammattiryhmäluokittelu kuvaa vastaajien omaa arviota kuulumisesta tiettyyn ammattiryhmään. Vastausvaihtoehtoja ovat: johtavassa asemassa, ylempi toimihenkilö, alempi toimihenkilö, työntekijä, yrittäjä tai yksityinen ammatinharjoittaja, maatalousyrittäjä, opiskelija, eläkeläinen tai työtön.

[8] Arvo- ja asennetutkimuksen taustakysymyksissä kysytään vastaajan kotitalouden yhteenlaskettuja bruttotuloja riippumatta talouden koosta. Tätä tarkastelua varten kotitaloudet on jaettu kolmeen eri ryhmään: alemman tulotason kotitaloudet (bruttotulot alle 40 000 euroa vuodessa), keskimmäisen tulotason kotitaloudet (bruttotulot 40 000–80 000 euroa) ja ylemmän tulotason kotitalouden (bruttotulot yli 80 000 euroa).

[9] Larros, H. ja Metelinen, S. (2022). Joka kodin turva – Suomalaiset liittyvät Natoon yhtenäisinä, EVA Arvio No 41.

[10] Metelinen (2022b).

EVA julkaisee uusia Arvo- ja asennetutkimuksen tuloksia suomalaisten hallitusohjelmatoiveista keskiviikona 22.3.