Suomalaiset toivovat uudesta presidentistä ensisijaisesti kansakunnan keulakuvaa ja ulkopolitiikan johtajaa
Ladattavat tiedostot
EVAn syksyn 2023 Arvo- ja asennetutkimuksessa selvitettiin, millaista presidenttiä suomalaiset toivovat. Vastaajia pyydettiin arvioimaan 19 mahdollisen roolin tai toimintatavan kohdalla, kuinka toivottavaa on, että seuraava tasavallan presidentti omaksuisi niitä.
Jokainen tasavallan presidentti tuo tehtävänkuvaan oman persoonansa. Suomalaisten presidentin roolille kohdistamat odotukset kielivät siitä, että presidentiltä odotetaan muutakin kuin pelkkää ulkopolitiikan johtamista ja perustuslain edellyttämien tehtävien hoitamista (ks. Kuvio 1, kyselyssä esitetyt roolien täydelliset kuvaukset Taulukossa 1).
Kuvio 1.
Laajalta mahdollisten tehtäväkenttien listalta ei löydy rooleja, joita enemmistö kansasta pitäisi epätoivottavina. Tämä kertoo kansalaisten huomattavasta arvostuksesta ja luottamuksesta presidentti-instituutiota kohtaan, mikä on EVAn Arvo- ja asennetutkimuksissa todennettu useasti.[i] Toiveiden runsaus yhdistettynä presidentti-instituutiota kohtaan koettuun arvostukseen tarkoittaa, että seuraavalla presidentillä on vapauksia tehdä presidenttiydestään itsensä näköinen.
Taulukko 1.
Kolmen roolin osalta kansalaisten odotukset ovat kuitenkin niin yksiselitteiset, ettei tuleva presidentti voi käytännössä olla ottamatta näitä huomioon.
Lähes kaikki (93 %) toivovat, että presidentti omaksuu roolin kansakunnan keulakuvana, joka edistää Suomi-kuvaa ja ylläpitää maamme mainetta ulkomailla. Yhtä moni (93 %) pitää toivottavana, että seuraava presidentti olisi kansainvälistä politiikkaa syvällisesti ymmärtävä ja siihen keskittyvä ulkosuhteiden ammattilainen. Liki yhtä laajasti (89 %) toivotaan arvojohtajaa, joka herättelee julkisuudessa keskustelua tärkeistä asioista ja edistää niitä arvovallallaan.
Nämä kolme roolia muodostavat suomalaisten presidenttikäsityksen perustan. Ne ovat ainoat roolit, joita suomalaisten enemmistö pitää presidentille hyvin toivottavina, eikä käytännössä kukaan pidä niitä ei-toivottavina.
Muidenkin roolien toivottavuus on laajaa, muttei yhtä voimakasta. Osin tämä johtuu siitä, että erityisesti arvokysymysten kohdalla eri väestöryhmät painottavat presidentiltä toivottuja rooleja eri tavoin.
Ulkopolitiikan johtajan on oltava vahva
Suurempaa erimielisyyttä ei kuitenkaan vallitse niistä presidentin rooleista, jotka perustuslain mukaan kuuluvat hänen tehtäviinsä. Yli kolme neljästä (77 %) toivoo, että seuraava presidentti luotsaisi vahvalla otteella maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja olisi ulkopolitiikan kiistaton johtaja.
Kolme neljästä (74 %) toivoo, että seuraava presidentti olisi myös voimakas ylipäällikkö, joka tuntee puolustusvoimien toiminnan ja kykenee sotilaallisiin päätöksiin.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa suomalaiset siis odottavat seuraavalta presidentiltä ammattimaisen otteen lisäksi hyvin selkeää johtajan roolia. Sen mukanaan tuoman vastuun kylkiäisenä suomalaiset olisivat melko laajalti valmiita kasvattamaan myös presidentin valtaoikeuksia. EVAn kevään 2023 Arvo- ja asennetutkimuksessa selvisi, että joka toinen suomalainen olisi valmis vahvistamaan presidentin ulkopoliittista valtaa.[1]
Pontta näkemykselle varmaotteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtajan tarpeesta lisännee vallitseva poikkeuksellisen epävakaa maailmanpoliittinen tilanne, joka tuskin suo uudelle presidentille kovin pitkää harjoitteluaikaa ulkopolitiikan johtamisen käytäntöihin.
Syvällistä ulkopoliittista osaamista vaatii myös vastaaminen kolmen neljäsosan (76 %) toiveeseen siitä, että presidentti ottaisi roolia rauhanrakentajana ja pyrkisi aktiivisesti sovittelemaan kansainvälisiä kriisejä. Aiemmista presidenteistä rauhanvälittäjän roolissa kunnostautui erityisesti hiljattain edesmennyt presidentti Martti Ahtisaari, joka presidenttikaudellaan pyrki myös avaamaan maailmalla ovia globaaliin talouteen kurkottaneille suomalaisille yrityksille.
Suomalaiset pitävät yritysten avittamista maailmalla edelleen tärkeänä presidentin tehtävänä. Yli kaksi kolmasosaa (68 %) toivoo, että seuraava presidentti olisi yrityksiä taloussuhteiden rakentamisessa ulkomailla avittava vienninedistäjä. Presidentin aktiivisuudelle taloussuhteissa olisikin mitä ilmeisemmin tilausta blokkiutuvassa maailmassa, jossa erityyppiset kaupan esteet ovat lisääntyneet ja talous valjastetaan yhä useammin ulko- ja turvallisuuspolitiikan välikappaleeksi.
Arvojohtajalta edellytetään tarkkuutta
Muodollisen valtansa ohella presidentti käyttää Suomessa huomattavaa mielipidevaltaa. Edellä nähtiin, että hyvin suuri enemmistö suomalaisista toivoo, että seuraava presidentti herättelisi arvojohtajana keskustelua tärkeistä asioista ja edistäisi niitä arvovallallaan.
Arvojohtajana seuraavan presidentin toivotaan omaksuvan vuorovaikutteisen tyylin. Kahdeksan kymmenestä (79 %) pitää toivottavana, että presidentti olisi kansalaismielipiteen tulkki, joka kuuntelee kansalaisia ja vastaa heille. Toive kansalaisten mielipiteistä kiinnostuneesta ja vuoropuheluun valmiista presidentistä jaetaan laajasti kaikissa väestöryhmissä.
Arvojohtajan rooli edellyttää kuitenkin presidentiltä tarkkuutta, sillä arvokysymyksissä ilmenee jännitteitä erityisesti puolueiden äänestäjäryhmien välillä.
Seitsemän kymmenestä (71 %) toivoo, että seuraava presidentti ottaisi roolin suomalaisuuden varjelijana, joka asettaa aina Suomen ja suomalaisten edun etusijalle.
Tämän roolin voi kuitenkin tulkita ilmentävän nationalistista ajattelua ja siten se herättää kansalaisissa myös osin ristiriitaisia tunteita. Perussuomalaisten äänestäjistä lähes kaikki (97 %), mutta enemmistöt myös kristillisdemokraattien (81 %), Liike Nytin (80 %), kokoomuksen (80 %), RKP:n (73 %) keskustan (72 %) ja SDP:n (60 %) äänestäjistä toivoo presidentiltä roolia suomalaisuuden varjelijana. Vihreiden (30 %) ja vasemmistoliiton (36 %) äänestäjät sen sijaan eivät yhdy muiden äänestäjäryhmien enemmistöjen toiveeseen Suomen ja suomalaisten edun asettamisesta aina etusijalle (ks. Kuvioliite).
Poliittiset äänestäjäryhmät vaikuttavatkin jakautuvan niihin, jotka painottavat enemmän kansallisia etuja ja niihin, jotka odottavat presidentiltä globaalia vastuunkantoa ihmisoikeuksissa ja ympäristöasioissa.[2]
Kaksi kolmasosaa (65 %), toivoo tulevasta presidentistä ihmisoikeuksien esitaistelijaa, joka edistää aktiivisesti ihmisoikeuksia Suomessa ja ulkomailla. Tätä roolia presidentille toivovat hyvin voimakkaasti vasemmistoliiton (96 %), vihreiden (94 %) ja RKP:n (87 %) kannattajat, mutta eivät niinkään perussuomalaisten (37 %) äänestäjät.
Kuusi kymmenestä (62 %) pitää toivottavana ympäristötietoista, ilmastonmuutosta ja luontokatoa väsymättä asialistallaan pitävää presidenttiä ja yhtä moni (62 %) toivoo seuraavasta presidentistä vähemmistöjen suojelijaa, joka puuttuu tiukasti yhteiskunnassa esiintyvään syrjintään. Mielipiteet näiden roolien toivottavuudesta seuraavan presidentin osalta jakautuvat pitkälti samalla tavalla kuin ihmisoikeuksia korostavan roolin kohdalla (ks. Kuvioliite).
Perinteet vastaan uudistukset
Kansallismielisten ja punavihreiden äänestäjien näkemyseroista huolimatta tulokset ovat kaiken kaikkiaan rohkaisevia seuraavan tasavallan presidentin kannalta. Hänellä on halutessaan mahdollisuus käydä rakentavaa arvokeskustelua ja saada kannanotoilleen selkänojaa suomalaisen arvokeskustelun maltillisesta valtavirrasta. Kaikkeen presidentin ei myöskään tarvitse ottaa kantaa.
Vastausten valossa on kuitenkin selvää, että kansalaisten enemmistö nojaa presidentti-instituutioon konservatiivisten arvojen ylläpitäjänä.
Suomalaisista 59 prosenttia pitää toivottavana, että seuraava presidentti olisi perinteiden vaalija, joka kunnioittaa isänmaallisia, kristillisiä ja muita perinteisiä arvoja, mutta neljäsosa (24 %) pitää tällaista roolia epätoivottavana seuraavalle presidentille.
Perinteisiä arvoja kunnioittavaa presidenttiä toivovat erityisesti kristillisdemokraattien (91 %) ja perussuomalaisten (90 %) äänestäjät, mutta myös Liike Nytin (78 %), keskustan (75 %) ja kokoomuksen (67 %) ja kannattajat. SDP:n ja RKP:n äänestäjien mielipiteet perinteen vaalija -presidentistä jakaantuvat ja selvä enemmistö vasemmistoliiton (72 %) ja vihreiden (64 %) kannattajista ei toivo seuraavasta presidentistä perinteiden vaalijaa (ks. Kuvioliite).
Presidentti-instituutiota koskevista jännitteistä – ja kenties myös uudistuspaineista – kertoo kuitenkin se, että joka toinen (49 %) toivoo seuraavasta presidentistä uuden ajan johtajaa, joka uudistaa presidentti-instituutiota ja uskaltaa kyseenalaistaa vanhoja perinteitä. Neljäsosa (25 %) ei toivo instituutiotaan ravistelevaa presidenttiä.
Selvä enemmistö vihreiden (74 %), vasemmistoliiton (73 %), SDP:n (65 %) ja RKP:n (59 %) kannattajista toivoo seuraavasta presidentistä instituutionsa uudistajaa, ja uudistaminen kiinnostaa vähäistä enemmän myös kokoomuksen (47 %) ja Liike Nytin (49 %) äänestäjiä. Keskustaa äänestävien kanta jää avoimeksi, ja selkeän epätoivottavana perinteitä kyseenalaistavaa presidenttiä pitää enemmistö kristillisdemokraattien (57 %) ja perussuomalaisten (54 %) äänestäjistä.
Presidentin toivotaan puuttuvan kriiseihin
Presidentin rooleja koskevien toiveiden ohella tuloskokonaisuus kielii siitä, että suomalaiset toivovat presidentille pikemmin hieman enemmän kuin vähemmän valtaa.
Samaa viestiä kertovat myös EVAn aiemmat tutkimukset. Esimerkiksi kevään 2022 Arvo- ja asennetutkimuksessa vain kaksi prosenttia arvioi tasavallan presidentin vallan Suomessa liian suureksi.[3]
Presidentin valtaoikeudet ovat nykyään varsin tarkoin rajatut,[4] ja myös suomalaiset toivovat, että seuraava presidentti pysyttelisi pitkälti niiden puitteissa. Kaikkein vähiten toivottu rooli seuraavalle presidentille olisi kulisseissa kuiskalevan vaikuttajan rooli.
Vain neljäsosa (26 %) näkee presidentille sopivaksi rooliksi junailijan, joka antaa kulissien takana neuvoja ja ohjeita kulloinkin vallassa oleville hallituksille. Miltei puolet (46 %) pitää tällaista roolia seuraavalle presidentille epäsopivana.
Sen sijaan suomalaisten enemmistö (64 %) toivoo, että seuraava presidentti olisi parlamentarismin puolustaja, joka ei pyri puuttumaan asioihin, jotka eivät kuulu presidentille. Vain kymmenesosa (11 %) toivoisi seuraavasta presidentistä parlamentarismin haastajaa.
Tästä pääsäännöstä voidaan suomalaisten mielestä kuitenkin poiketa silloin, kun asiat alkavat mennä pieleen.
Suomalaisten valmius suoda presidentille lisää liikkumatilaa etenkin kriisioloissa on varsin suurta. Peräti kolme neljästä (73 %) toivoo, että seuraava presidentti voisi olla politiikan vakauttaja, joka puuttuu kotimaan päivänpolitiikkaan sen kriisiytyessä, ja vain 14 prosenttia pitää tätä ei-toivottavana.
Neljä kymmenestä (42 %) arvioi, että seuraavalle presidentille sopisi rooli talouspolitiikan vahtina, joka puuttuu tarvittaessa harjoitettuun talouspolitiikkaan. Kolmasosa (33 %) katsoo, ettei presidentin pidä puuttua talouspolitiikkaan.
Presidentti voi toki tehdä interventioita päivän- tai talouspolitiikkaan myös valtaoikeuksiensa puitteissa pitämällä puheita ja pistämällä arvovaltansa peliin, mutta kaksi kolmesta (64 %) toivoo myös, että seuraava presidentti ottaisi tarvittaessa roolia kriisijohtajana, joka ei poikkeusoloissa arkailisi ottaa valtaa yli muodollisten valtaoikeuksiensa. Vain viidesosa (20 %) pitäisi tällaista roolia epätoivottavana.
Tulosta voidaan parlamentarismin kannalta pitää ristiriitaisena. Se kuitenkin kertoo suomalaisten pitävän viisaana järjestelmää, jossa valtiomahdit voivat tarvittaessa tasapainottaa toisiaan. Presidentti-instituutio nauttii kansalaisten vankkaa luottamusta, joka on EVAn Arvo- ja asennetutkimuksissa toistuvasti osoittautunut hyvin paljon suuremmaksi kuin kulloisenkin hallituksen, eduskunnan, saati poliittisten puolueiden nauttima luottamus.[5]
Näin kysely tehtiin
Tulokset perustuvat 2 045 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 15.–27.9.2023. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.
Viitteet ja lähteet
[1] Metelinen, S. (2021). Kansakunnan kivijalka – Pandemiassakin suomalainen luottaa presidenttiin,poliisiin ja puolustusvoimiin, EVA Analyysi No 95, https://www.eva.fi/blog/2021/06/08/pandemiassakin-suomalainen-luottaa-presidenttiin-poliisiin-ja-puolustusvoimiin/
[2] Metelinen, S. (2023). Suomalaiset haluavat tasavallan presidentin johtavan jatkossakin ulkopolitiikkaa, EVA Artikkeli 18.7.2023, https://www.eva.fi/blog/2023/07/18/suomalaiset-haluavat-tasavallan-presidentin-johtavan-jatkossakin-ulkopolitiikkaa/
[3] Ulkopolitiikalta toivottuja painotuksia selvitettiin myös kevään eduskuntavaalien alla tehdyssä EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa, ks. Haavisto, I. (2023). Pohjolan linnake – Suomalaiset tähyävät pohjoiseen yhteistyöhön Natossa, EVA Analyysi No 123, https://www.eva.fi/blog/2023/10/04/suomalaiset-tahyavat-pohjoiseen-yhteistyohon-natossa/
[4] Metelinen, S. (2022). Valta tasapainossa – Suomen valtarakenteet ovat kansalaisten mielestä kohdillaan, EVA Analyysi No 111, https://www.eva.fi/blog/2022/07/19/suomen-valta-rakenteet-ovat-kansalaisten-mielesta-kohdillaan/
[5] https://www.presidentti.fi/presidentin-toimi/tehtavat/
[6] Ks. Metelinen (2021).