Suomen valta-rakenteet ovat kansalaisten mielestä kohdillaan
Suomen politiikka on ollut eräänlaisessa poikkeustilassa alkuvuodesta 2020 alkaen, kun koronapandemia pyyhkäisi koko maailman yli. Yhden kriisin väistyttyä tilalle tuli toinen kansainvälinen kriisi, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainassa 24. helmikuuta 2022.
Kriisien aika on osoittanut, että tiukassa tilanteessa suomalaiset luottavat poliittiseen järjestelmäänsä, mikä ilmenee myös varsin laajana tyytyväisyytenä siihen, miten valta Suomessa on jakautunut ja miten sitä käytetään. Tämänkertaisessa EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa suomalaisten suhtautumisessa yhteiskunnallisen vallan käyttöön havaitaan sekä pitkän aikavälin vakautta ja tyytyväisyyttä että kriisitilanteeseen liittyvää luottamuslisää.
Kriiseillä on ollut myös vaikutuksensa siihen, miten suomalaiset suhtautuvat politiikkaan ja yhteiskunnan toimivuuteen. Suomalaiset ja Suomen päätöksentekojärjestelmä ovat yhdessä osoittaneet resilienssiä eli kriisinkestävyyttä. Kansalaisten luottamus yhteiskunnan keskeisiin instituutioihin on kautta pian 40-vuotisten Arvo- ja asennetutkimusten historian osoittautunut vahvaksi, joskaan ei täysin säröttömäksi. Tasavallan presidenttiin suomalaiset ovat luottaneet kuin vuoreen, mutta luottamus demokratian muihin instituutioihin, kuten hallitukseen ja eduskuntaan – puhumattakaan poliittisista puolueista – on aika ajoin jättänyt paljonkin toivomisen varaa.
Koronapandemia muutti äkisti suomalaisten suhtautumisen poliitikoihin aiempaa myönteisemmäksi. Kyse oli niin sanotusta lippujen ympärille kokoontumisen ilmiöstä (rally ’round the flag), jossa luottamus päätöksentekijöihin vahvistuu kriisin keskellä. Pandemian hellitettyä tämä ilmiö hiipui, mutta nyt ilmiö osoittaa merkkejä paluusta. Tyytyväisyys hallituksen ja eduskunnan vallankäyttöön on kasvanut, ja samaan aikaan perinteisesti voimakas vaade presidentin vallan lisäämisestä osoittaa lientymisen merkkejä (ks. Analyysin ss. 6–7).
EVAn kevään Arvo- ja asennetutkimus toteutettiin Ukrainan sodan toisen ja kolmannen viikon aikana (ks. Analyysissa Näin kysely tehtiin s. 17). Kyse on ajankohdasta, jolloin suomalaisten ulkopolitiikkaan liittyvät näkemykset olivat nopeassa muutoksessa. Tutkimus paljasti, että suomalaiset olivat menettäneet luottamuksensa Venäjään. ja kääntyneet kannattamaan Nato-jäsenyyttä. Hallitus käynnisti kyselyn ollessa käynnissä selontekoprosessin, joka johti Nato-jäsenyyshakemuksen jättämiseen 18. toukokuuta 2022.
Hallituksen ja eduskunnan yksituumaisuus ulkopoliittisessa päätöksenteossa ja keskittyminen Suomen kannalta keskeiseen päätöksentekoon selittävät todennäköisesti suomalaisten näkemysten muutosta myös luottamuksessa poliitikoihin, joiden antamaan tietoon luottaa nyt ennätyksellisen suuri osuus.
Enemmistö suomalaisista (51 %) arvioi nyt, että poliitikkojen kansalaisille antama tieto on luotettavaa (Kuvio 1). Toisella kannalla on reilu neljännes (28 %).
Kuvio 1.
Poliitikkojen tarjoaman tiedon suhteen lippujen ympärille kokoontumisen vaikutus asenteisiin vastaa koronakeväänä 2020 nähtyä. Tuolloin lähes puolet (48 %) luotti poliitikoiden antamaan tietoon. Kriisin akuuteimman vaiheen hellitettyä luottamus poliitikoiden tietoon palasi maan pinnalle, kunnes Ukrainan sota jälleen palautti luotamuksen. Viime syksystä tähän kevääseen luottamus poliitikkojen kansalaisille antamaan tietoon on kohentunut 26 prosenttiyksikköä, mikä on poikkeuksellisen suuri muutos Arvo- ja asennetutkimuksissa.
Luottamuksessa politiikkojen antamaan tietoon on kuitenkin pieniä säröjä riippuen sosioekonomisesta asemasta, koulutuksesta ja puoluekannatuksesta (ks. erillinen Kuvioliite). Korkeasti koulutettujen luottamus poliitikkojen antamaan tietoon on keskimääräistä suurempaa. Toisaalta johtavassa asemassa olevien (39 %), yrittäjien (34 %), eläkeläisten (42 %) ja työttömien (36 %) luottamus poliitikkojen antamaan tietoon on muita heikompaa.
Perussuomalaisten kannattajat erottuvat ryhmänä, jossa luottamus poliitikkojen antamaan tietoon jää erityisen vähäiseksi (18 %) ja lähes kaksi kolmesta (64 %) osoittaa epäluottamusta. Heikkoa luottamus on myös Liike Nytin (32 % luottaa) ja kristillisdemokraattien (26 %) äänestäjien keskuudessa. Perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien äänestäjien sekä yrittäjien muita heikompi luottamus poliitikoihin mutta myös muihin yhteiskunnan instituutioihin on ilmiö, joka on alkanut näkyä Arvo- ja asennetutkimuksissa korostetusti pandemiasta lähtien. Nämä ryhmät ovat alkaneet kulkea luottamuksessa osin eri suuntaan muun kansakunnan kanssa ja pandemialla näyttäisi olleen siihen vaikutuksensa (ks. Analyysi Pandemia on väistynyt s. 16).
Tulokset viime vuodelta sekä vertailutieto vuoden 1984 mittauksesta muistuttavat siitä, että suomalaisten perusasennoituminen poliitikkoihin ei ole luottavaista. Luottamuksessa politiikkojen antamaan tietoon ajankohtaisissa kriiseissä havaitut hyppäykset kertovat kuitenkin siitä, että tarvittaessa poliitikot kykenevät osoittamaan päätöksentekokykynsä ja ansaitsemaan kansalaisten tuen.
Suomalaisten kyvystä luottaa päätöksentekijöihinsä kielii myös viime kevään Nato-prosessi. Kansalaiset muuttivat nopeasti näkemyksensä Nato-jäsenyydestä Venäjän uhan konkretisoiduttua, ja poliitikot puolestaan seurasivat kansalaismielipidettä lunastaen heihin asetetut odotukset (ks. Analyysi Poliitikot keskittyvät olennaiseen).
Venäjän hyökkäystä Ukrainaan seuranneesta lippujen ympärille kokoontumisen ilmiöstä todistaa myös se, usko demokratian toimivuuteen maassamme on vahvistunut. Nyt 40 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että demokratia toimii Suomessa niin hyvin, että puheet kansalaisten huonoista vaikutusmahdollisuuksista ovat vailla pohjaa. Hieman useampi (43 %) kuitenkin epäilee demokratian toimivuutta.
Vaikka luottamus suomalaisen demokratian toimivuuteen näyttää edelleen vajavaiselta, voidaan tulosta pitää hyvänä, kun sitä tarkastellaan näkemysten historiallisessa kontekstissa. Edellisinä vuosikymmeninä myönteisen arvion demokratian toimivuudesta antoi järjestään neljäsosa tai vielä sitäkin pienempi osuus suomalaisista. Iso äkillinen luottamussysäys suomalaiseen demokratiaan havaittiin keväällä 2020, mikä osoittautui osin koronakriisiin synnyttämäksi luottamuslisäksi. Aivan hetkelliseksi tämä luottamuslisä ei kuitenkaan jäänyt, sillä positiiviset arviot demokratian toimivuudesta eivät missään vaiheessa palanneet pandemiaa edeltävälle tasolle. Vielä syksyllä 2021 kolmasosa (32 %) arvioi demokratian toimivan hyvin.
Viimeaikaiset suuret kriisit ovat siis kohentaneet luottamusta oman poliittisen järjestelmämme toimivuuteen. Näille kriiseille yhteistä on ollut se, että ne ovat tulleet maamme rajojen ulkopuolelta ja koetelleet suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ja tarjonneet myös mahdollisuuden verrata yhteiskuntamme instituutioiden toimivuutta suhteessa muihin maihin.
Väestöryhmittäinen erittely kuitenkin paljastaa säröjä käsityksissä demokratian toimivuudesta. Perussuomalaisten äänestäjistä ainoastaan 12 prosenttia arvioi suomalaisen demokratian toimivaksi, kun kolme neljäsosaa (75 %) heistä arvioi sen toimimattomaksi (ks. Kuvioliite). Tämän lisäksi erottuvat työttömät (17 % arvioi demokratian toimivaksi), johtavassa asemassa olevat (25 %) ja pelkän peruskoulun varassa olevat (25 %).
Tyytyväisyyttä valtarakenteisiin
Viime syksystä kevääseen mennessä positiiviset arviot demokratian toimivuudesta ovat siis kohentuneet peräti kahdeksan prosenttiyksikköä, mitä voi pitää suhteellisen suurena muutoksena. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen pitkät aikasarjat demokratiaan liittyvistä kysymyksistä ja yhteiskunnallisesta luottamuksesta paljastavat, että kansalaisten havaitsemat ongelmat demokratiassa paikantuvat ennen kaikkea puoluepolitiikkaan ja kulloisenkin hallituksen toimintaan.
Siinä missä tasavallan presidentti on kuulunut maamme luotetuimpiin instituutioihin yhdessä poliisin ja puolustusvoimien kanssa, eduskunta ja hallitus ovat sijoittuneet luottamusmittauksen keskikastiin yhdessä median kanssa ja poliittiset puolueet listan hännille yhdessä iltapäivälehtien ja sosiaalisen median kanssa. Niin ikään selvä enemmistö suomalaisista on vuoden 1984 ensimmäisestä Arvo- ja asennetutkimuksesta lähtien ollut sitä mieltä, että puolueet ovat ajautuneet yhä kauemmaksi tavallisen ihmisen ongelmista.
Kokonaisuutena kuitenkin suomalaiset ovat tyytyväisiä yhteiskunnan valtarakenteisiin, ja myös suhtautuminen eduskunnan, hallituksen ja poliittisten puolueiden käyttämään valtaan näyttäisi kehittyvän myönteisempään suuntaan. Samalla selkeä toive tasavallan presidentin valta-aseman vahvistamisesta saattaa olla väistymässä. Tämä käy ilmi kevään 2022 Arvo- ja asennetutkimuksen kysymyssarjasta, jossa selvitettiin, millä yhteiskunnallisilla tahoilla on suomalaisten mielestä liian paljon, sopivasti tai liian vähän valtaa (Kuvio 6).
Kuvio 6.
Tuloskokonaisuus osoittaa, että useimmilla yhteiskunnassamme toimivilla tahoilla on suomalaisten mielestä sopivasti valtaa. Enemmistö kokee, että liikaa valtaa yhteiskunnassa on sosiaalisella medialla, kansainvälisillä teknologiajäteillä, suuryrityksillä. Nämä kolme kytkeytyvät yhteen sikäli, että osa suurimmista kansainvälisistä teknologiajäteistä ja suuriyrityksistä on sosiaalisen median yhtiöitä tai toimivat osin sosiaalisen median kentällä. Sama epäluulo kansainvälisiä suuryrityksiä kohtaan on havaittu Arvo- ja asennetutkimuksen luottamusmittauksessa. Suhtautuminen ”markkinavoimiin” taas on Suomessa perinteisesti ollut kriittistä, mutta yleisesti ottaen suhtautuminen markkinatalouteen on viime vuosikymmenen aikana kehittynyt myönteiseksi.
Niin ikään suomalaisten arviot median, Euroopan unionin, työmarkkinajärjestöjen, pankkien, luonnonsuojelujärjestöjen ja kirkon käyttämästä vallasta ovat linjassa sen kanssa, missä määrin suomalaiset luottavat näihin instituutioihin.
Huomionarvoista on, että yhteiskunnan vallankäytön ytimessä olevilla poliittisilla puolueilla, virkamiehistöllä, hallituksella, kuntien päätöksentekijöillä, eduskunnalla, oikeuslaitoksella ja poliisilla arvioidaan olevan sopivasti valtaa. Enemmän valtaa toivottaisiin lähinnä kansalaisille itselleen.
Vahvan presidentin kaipuu hiipuu
Kuva suomalaisten suhtautumisesta instituutioiden valtaan tarkentuu, kun tarkastellaan, miten käsitykset ovat muuttuneet ajassa.
Valtaosa (70 %) suomalaisista arvioi, että tasavallan presidentillä on sopivasti yhteiskunnallista valtaa. Silti yli neljännes (28 %) toivoisi presidentille lisää valtaa. Näkemyksissä on kuitenkin tapahtunut merkittävä muutos viiden vuoden takaiseen nähden, jolloin vielä 43 prosenttia arvioi, että tasavallan presidentillä on liian vähän valtaa. Muutosta selittänee tasavallan presidentin tehtäväkentän korostuminen viimeaikaisissa tapahtumissa, mikä on tarjonnut Sauli Niinistölle mahdollisuuden lunastaa instituutiolleen asetettuja odotuksia. Vastausten aikasarja kertoo silti hienoisesta vahvan johtajan kaipuusta. Presidentille lisää valtaa toivovien osuus on asettunut ilmeisen pysyvästi aiempaa korkeammalle tasolle presidentin valtaoikeuksia karsineen vuoden 2000 perustuslakiuudistuksen jälkeen.
Liian paljon valtaa presidentillä on vain kahden prosentin mielestä. Liian vähän valtaa presidentillä on ennen kaikkea perussuomalaisten (52 %) ja kristillisdemokraattien (59 %) äänestäjien mielestä (ks. Kuvioliite).
Kaiken kaikkiaan poliittisilla instituutioilla nähdään olevan sopivasta valtaa. 81 prosenttia arvioi, että hallituksella on sopivasti valtaa. Eduskunnalla kokee olevan sopivasti valtaa 85 prosenttia, poliittisilla puolueilla 69 prosenttia ja kuntien päätöksentekijöillä 79 prosenttia. Pidemmän aikasarjan tarkastelu paljastaa merkittäviä muutoksia suhtautumisessa parlamentaarisen demokratian instituutioihin. Eduskunnan ja kuntien päätöksentekijöiden valta-asemaa koskevat pitkät aikasarjat kielivät siitä, että vallan jakaantuminen eri instituutioiden kesken on tasapainottunut. Aiempaan verrattuna yhä harvempi kokee eduskunnalla olevan liikaa tai liian vähän valtaa, ja sama pätee kuntien päätöksentekijöihin. Suhtautumisessa hallituksen valtaan on enemmän vaihtelua, mikä johtunee suhtautumisesta kulloiseenkin hallitukseen. Lamaa ennen ja sen aikana vuosina 1990 ja 1992 suhtautuminen hallituksiin oli yleisesti ottaen kriittistä, joten silloisilla hallituksilla katsottiin olevan liiaksi valtaa. Yleinen suunta on ollut kuitenkin kohti suurempaa tyytyväisyyttä.
Lue koko EVA Analyysi Valta tasapainossa
Näin kysely tehtiin
Tulokset perustuvat 2 074 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 4.3.–15.3.2022. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.
Tämä on EVAn Arvo- ja asennetutkimus
EVAn Arvo- ja asennetutkimus on Suomen johtava yhteiskunnallista mielipideilmastoa säännöllisesti ja laaja-alaisesti seuraava kyselytutkimus, joka toteutetaan kaksi kertaa vuodessa. EVAn tutkimuksia on tehty vuodesta 1984 alkaen 38 vuoden ajan ja niiden aiheet kattavat politiikan, talouden, ulkosuhteiden, ympäristön ja hyvinvoinnin keskeiset teemat. Arvo- ja asennetutkimusten kyselykonteksti ja toteuttamistapa on pyritty pitämään mahdollisimman samalaisena vuodesta toiseen tulosten vertailukelpoisuuden varmistamiseksi ja yli ajan tapahtuvien asennemuutosten seuraamiseksi. Jokainen tutkimus sisältää useita kysymyksiä kustakin teemasta. Toistuvien kysymysten kysymyksenasettelut on säilytetty mahdollisimman yhdenmukaisina vuodesta toiseen. Useiden aiheiden kohdalla suomalaisten asenteiden ja arvojen kehitystä voidaan seurata systemaattisesti yli vuosikymmenten. Tutkimusten tiedonkeruussa siirryttiin vuonna 2012 internetpaneelin hyödyntämiseen aiemmin postitse tehdyn kirjallisen kyselyn sijaan. Siirtymävaiheessa tiedonkeruu suoritettiin kummallakin menetelmällä tulosten vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen aineistoja säilytetään Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa (FSD, Tampereen yliopisto), joka luovuttaa aineistoja edelleen tieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöön. EVAn aineistot ovat kuuluneet jo pitkään FSD:n kysytyimpiin aineistoihin. Niitä on hyödynnetty ja hyödynnetään parhaillaan lukuisissa akateemisissa tutkimushankkeissa eri korkeakouluissa Suomessa ja ulkomailla.