Suomessa menetetään lakkojen takia eniten työpäiviä Pohjoismaista – laittomat lakot ongelma
Suomelle omaleimainen piirre ovat laittomat lakot, joihin Petteri Orpon hallitus pyrkii puuttumaan vahvistamalla lakkosakkoja. Lisäksi hallitus aikoo rajata poliittisia lakkoja kuten monessa maassa on tehty oikeuskäytännöllä ja osin myös lainsäädännöllä.
Suomessa menetettiin Tilastokeskuksen mukaan työtaistelujen takia yhteensä 1 987 689 työpäivää vuosina 2012–2022 (Kuvio 1). Lukema on selvästi suurempi kuin muissa Pohjoismaassa kyseisellä ajanjaksolla.[1]
Kuvio 1.
Suomelle omaleimainen piirre ovat laittomat lakot, joihin Petteri Orpon hallitus pyrkii puuttumaan vahvistamalla lakkosakkoja. Lisäksi hallitus aikoo rajata poliittisia lakkoja kuten monessa maassa oikeuskäytäntö tai lainsäädäntö rajaavat.
Kuvio 2 osoittaa, että Elinkeinoelämän keskusliiton lakkotilastoinnin mukaan yksityisellä sektorilla on viimeisten kymmenen vuoden aikana ollut lukumääräisesti enemmän laittomia kuin laillisia lakkoja.[2] Tilastossa arvio lakkojen laillisuudesta perustuu työnantajien ilmoitukseen.
Kuvio 2.
Lähtökohtana työoikeudessa on, että lakot ovat sallittuja, elleivät ne ole erikseen kiellettyjä. Voimassa olevaan työehtosopimukseen tai sen ehtoihin kohdistuvat lakot ovat laittomia. Suuri osa lakoista ei kuitenkaan ikinä päädy työtuomioistuimen käsiteltäväksi, joten tuomioistuimen näkemys lakon laillisuudesta tai laittomuudesta jää uupumaan. Selvää sen sijaan on, että Suomessa lakkoillaan paljon, olivat lakot sitten laillisia tai laittomia. Keskeiseen kilpailijamaahamme Ruotsiin nähden Suomella on iso ongelma.
Suomalaiset pitävät laitonta lakkoilua ongelmana.
Ruotsissa sekä laillisia että laittomia lakkoja on vähän. Syitä tähän on useita. Keskeinen syy on ainakin Ruotsin vientivetoinen työmarkkinamalli, jota työsovittelutoimisto Medlinginstitutet edistää. Työehtosopimusneuvotteluissa palkkanormin määrittelevät keskeiset vientialat. Medlingsinstitutet ei saa esittää vientialojen määrittämää palkkanormia korkeampia palkankorotuksia sovittelussa.[3] Laittomien lakkojen suhteen taas ei tule epäselvyyksiä, kun Ruotsin työtuomioistuin voi jo ennen lakon alkamista tulkita, onko lakko laiton vai laillinen. Tämä rajoittaa laittomiin lakkoihin ryhtymistä.
Myös suomalaiset pitävät laitonta lakkoilua ongelmana. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa suomalaisten enemmistö arvioi kohtuulliseksi, että laittomista lakoista määrättäviä lakkosakkoja korotettaisiin tuntuvasti nykytasostaan.[4]
Julkinen sektori selittää superlakkovuoden luvut
Työtaisteluiden lukumäärät ja kestot vaihtelevat vuosittain kaikissa maissa. Siksi on perusteltua tarkastella pitkällä ajanjaksolla, kuinka paljon työpäiviä kokonaisuudessaan on menetetty (ks. Kuvio 1 edellä). Suomen ongelman kiteyttää superlakkovuosi 2022, jolloin menetettiin yhteensä peräti 962 605 työpäivää.
Suomessa työtaistelutilastoa ylläpitää Tilastokeskus. Työtaisteluiksi luetaan siinä lakkojen lisäksi myös muut työntekijän työtaistelumuodot (jarrutus, saarto, ylityökielto) ja työnantajan mahdolliset työsulut. Työsulut ovat kuitenkin Suomessa harvinaisia, eikä esimerkiksi kahtena viime vuonna menetetty työsulkujen takia yhtään työpäivää.
Tilastokeskus saa yksityisen sektorin työtilastoluvut Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) jäsenyrityksiltään keräämästä lakkotilastosta ja sitä täydennetään valtiolta ja kunnilta saaduilla tiedoilla julkisen sektorin työtaisteluista sekä muulla seurannalla. Viime vuoden suuria lakkolukuja selittävät ennen kaikkea julkisen sektorin lakot. EK:n tilastoimien työtaisteluiden takia menetettiin 187 859 työpäivää.
Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluiden alalla menetettiin vuonna 2022 yhteensä 263 040 työpäivää. Tässä näkyy ennen kaikkea terveydenhoitoalan lakko. Lakot aiheuttavat siis menetyksiä paitsi yksityiselle sektorille, myös julkiselle sektorille eli veronmaksajille.
Suomessa suhtaudutaan sallivasti poliittisiin lakkoihin
Poliittisten lakkojen takia työpäiviä menetetään Suomessa harvoin, esimerkiksi viime vuonna poliittisista lakoista ei kertynyt yhtään menetettyjä työpäiviä. Poikkeuksiakin on. Tällainen oli esimerkiksi lakkovuosi 2015, jolloin työntekijät järjestivät laajoja mielenilmauksia hallituksen toimia vastaan.[5]
Useimmissa maissa ainoastaan kestoltaan ja laajuudeltaan rajoitetut mielenilmaukset on sallittu.
Poliittisissa lakoissa – kuten useissa laittomissa lakoissa ja tukilakoissakin – ongelmana on, että työnantaja ei voi omalla toiminnallaan vaikuttaa lakon kohteena olevaan asiaan. Vuonna 2018 julkaistun oikeustieteen professori Seppo Koskisen kirjoittaman EVA Analyysin mukaan Suomi on eurooppalaisten maiden joukossa poikkeus siinä, että meillä on poikkeuksellisen salliva suhtautuminen poliittisiin lakkoihin. Useimmissa maissa oikeuskäytännössä on tulkittu hyväksytyiksi ainoastaan kestoltaan ja laajuudeltaan rajoitetut mielenilmaukset (Kuvio 3). Joissakin maissa poliittiset lakot on tyystin kielletty.[6]
.
Kuvio 3. Työoikeudellinen suhtautuminen poliittisiin työtaisteluihin keskeisissä EU-maissa. Kuvio EVA Analyysista Protestin rajat (2018).
Petteri Orpon hallituksen esittämät uudistukset laittomien lakkojen vähentämiseksi ja poliittisten lakkojen pelisääntöjen määrittelemiseksi voidaan kansainvälisesti vertaillen pitää melko maltillisina. Niiden tavoitteena ei ole rajoittaa työtaisteluoikeutta sinänsä, vaan hakea sen käytölle rajoja, jotka ovat täsmällisempiä ja lähempänä pohjoismaisia ja länsieurooppalaisia käytäntöjä. Suomen huomattavasta lakkoherkkyydestä koituu haittaa koko Suomen taloudelle ja viime kädessä kaikille kansalaisille: työpäiviä jää tekemättä, palkkaa jää saamatta ja jotkut uutta työtä luovat investoinnit saattavat jäädä tekemättä, koska investointeja Suomeen harkitsevalle lakkoherkkyys on kallis riski.
Viitteet ja lähteet
[1] Islannin osalta vertailukelpoisia tietoja ei ole saatavilla vuoden 2004 jälkeen. Ks. Ilostat: https://ilostat.ilo.org/data/
[2] Elinkeinoelämän keskusliitto (2023). Työtaistelutilasto 2022, https://ek.fi/wp-content/uploads/2023/09/EK_Tyotaistelutilasto_2022_final.pdf
[3] Malm Lindberg, H. (2016). Suomen tauti – Keskitetty palkkamalli, ammattiliittojen kilpailu ja heikko lainkuuliaisuus ovat lietsoneet laittomia lakkoja, EVA Analyysi No 52, https://www.eva.fi/blog/2016/11/02/keskitetty-palkkamalli-on-lietsonut-laittomia-lakkoja-mita-suomi-voi-oppia-ruotsilta/
[4] Metelinen, S. (2023). Suomalaiset arvostavat lakko-oikeutta, mutta toivovat selkeämpiä rajoja sen käytölle, EVA Artikkeli, https://www.eva.fi/blog/2023/06/07/suomalaiset-arvostavat-lakko-oikeutta-mutta-toivovat-selkeampia-rajoja-sen-kaytolle/
[5] Elinkeinoelämän keskusliitto (2016). Työtaistelutilasto 2015, https://ek.fi/wp-content/uploads/EK-Tyotaistelutilasto-2015-vedos-8.8.2016.pdf
[6] Koskinen, S. (2018). Protestin rajat – Poliittiset lakot tarvitsevat tarkemman tulkinnan, EVA Analyysi No 60, https://www.eva.fi/blog/2018/01/23/tyooikeuden-professori-seppo-koskinen-poliittiset-lakot-kuuluvat-vapaa-ajalle/