Suomalaiset arvostavat lakko-oikeutta, mutta toivovat selkeämpiä rajoja sen käytölle
Ladattavat tiedostot
Suomessa on ollut tapana lakkoilla keskeisiä verrokkimaita, Saksaa ja Ruotsia, enemmän.[1] Vuosi 2022 oli poikkeuksellisen ankara lakkovuosi. Vuoden aikana nähtiin laajoja lakkoja muun muassa metsäteollisuudessa sekä kuntasektorilla. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna menetettiin työtaisteluiden seurauksena työpäiviä yhteensä 962 000 ja työtaisteluihin osallistui yhteensä työntekijöitä 117 600.[2]
Valtaosa lakoista oli Tilastokeskuksen mukaan työehtosopimuksiin liittyviä kiistoja. Työehtosopimuksen päätyttyä toteutetut työehtoihin kohdistuvat lakot ovat pääsääntöisesti laillisia. Valtaosa suomalaisista hyväksyykin lailliset lakot, mutta kuva muuttuu, kun tarkastellaan laittomia lakkoja.
Osana kevään 2023 EVAn Arvo- ja asennetutkimusta selvitettiin, miten suomalaiset suhtautuvat lakkoihin ja niiden rajoittamiseen. Suomalaisten enemmistö (55 %) pitää kohtuullisena, että laittomasta lakosta määrättäviä lakkosakkoja korotettaisiin tuntuvasti nykyisestään (Kuvio 1). Neljäsosa (25 %) pitää tällaista esitystä kohtuuttomana.
Kuvio 1.
Käytännössä näkemykset ovat säilyneet ennallaan verrattuna viime vuoteen. Valmius rajoittaa laittomia lakkoja erottuu toimenpiteenä, jonka kohdalla kansalaisten keskuudessa on laajempaa valmiutta puuttua lakkoiluun.
Sen sijaan valmius poliittisten lakkojen rajoittamiseen ei piirry kovin suureksi.[3] Suomalaisista 37 prosenttia pitää kohtuullisena, että poliittisten mielenilmausten järjestäminen työaikana ei olisi sallittua. 43 prosenttia pitää poliittisten mielenilmausten kieltämistä työaikana kohtuuttomana.
Kovin kohtuullisena ei pidetä yleisesti ottaen myöskään laittomaan lakkoon ryhtyneen työntekijän henkilökohtaista vahingonkorvausvelvollisuutta. Kohtuullisena ajatusta pitää 36 prosenttia ja kohtuuttomana 42 prosenttia.
Vuosi 2022 oli poikkeuksellisen ankara lakkovuosi.
Sen sijaan henkeä ja terveyttä turvaavan suojelutyövelvoitteen määräämistä myös laillisessa lakossa oleville pitää kohtuullisena selvä enemmistö (59 %), ja kohtuuttomana sitä pitää vain reilu viidesosa (22 %).
Lakkoilullakin on siis rajansa, ja suomalaisten mielessä se menee työtaistelutoimenpiteissä, jotka saattavat uhata ihmisten henkeä ja terveyttä. Eduskunta hyväksyi viime vuonna potilasturvallisuuslain, jonka nojalla hoitaja voidaan määrätä suojelutyöhön.[iv]
Vuodentakaisessa Arvo- ja asennetutkimuksessa jopa kaksi kolmasosaa (67 %) piti suojelutyövelvoitteen määräämistä kohtuullisena. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että aihe oli juuri silloin ajankohtainen ja potilasturvallisuuslakia ei ollut vielä säädetty.
Muutoin näkemykset lakko-oikeuden rajoittamisesta ovat pitkälti säilyneet vuodentakaisella tasollaan, eivätkä esimerkiksi viime vuosina koetut tukilakot ole vaikuttaneet asenteisiin.
Kolmasosa (34 %) pitää kohtuullisena, että tukilakkojen järjestäminen työaikana ei olisi sallittua. Kohtuuttomana ajatusta pitää 40 prosenttia.
Porvarit rajoittaisivat lakko-oikeutta
Kuva suomalaisten näkemyksistä muuttuu, kun tarkastellaan, mitä odotuksia eri puolueiden äänestäjät kohdistavat parhaillaan Säätytalolla käytäviin hallitusneuvotteluihin. Kesäkuun alussa 2023 hallituksen muodostamisesta neuvottelevat hallituksenmuodostajapuolue kokoomuksen johdolla perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit.
Suomalaisten näkemykset jakaantuvat jyrkästi porvari- ja vasemmistopuolueiden kesken siten, että hallituksen muodostamisesta neuvottelevien puolueiden kannattajat ovat keskimääräistä valmiimpia lakko-oikeuden rajoittamiseen. Toisaalta myös oppositioon näillä näkymin jäävän keskustan kannattajat kallistuvat näkemyksissään lakko-oikeuden rajoittamisen kannalle (ks. erillinen Kuvioliite).
Hallitusneuvotteluihin osallistuvien puolueiden kannattajista kaksi kolmasosaa (67 %) pitää kohtuullisena laittomasta lakosta määrättävien lakkosakkojen tuntuvaa korottamista nykytasostaan (Kuvio 2).
Kuvio 2.
Eri puolueiden kannattajista voimakkaimmat käsitykset laittomasta lakosta määrättävien lakkosakkojen korotustarpeesta omaavat keskustan (88 % pitää kohtuullisena) ja kokoomuksen kannattajat (83 %). Myös RKP:n (64 %) ja perussuomalaisten (54 %) kannattajien enemmistö ja puolet kristillisdemokraattien (51 %) kannattajista pitää kohtuullisena laittomien lakkojen sakkojen korotuksia (ks. Kuvioliite). Punavihreiden puolueiden (SDP, vasemmistoliitto ja vihreät) kannattajien vähemmistö pitää ehdotusta kohtuullisena, mutta selkeästi sen torjuvat vain vasemmistoliittoa äänestävät (67 % eri mieltä).
Sama jakauma havaitaan kaikkien lakko-oikeutta koskevien rajoitusehdotusten kohdalla. Yleisesti ottaen suurimmat valmiudet lakko-oikeuden rajoittamiseen on kokoomuksen, keskustan ja RKP:n kannattajilla perussuomalaisten kannattajien valmiuden jäädessä puolitiehen, mutta silti vasemmistopuolueiden kannattajia suuremmaksi.
Toisin kuin suomalaiset keskimäärin, tulevasta hallituksesta neuvottelevien puolueiden kannattajien enemmistö (54 %) pitää kohtuullisena poliittisten mielenilmausten järjestämisen kieltämistä työaikana. Puolet tulevien todennäköisten hallituspuolueiden kannattajista pitää kohtuullisena myös laittomaan lakkoon ryhtyneen työntekijän henkilökohtaista vahingonkorvausvelvollisuutta (50 %) ja työaikana järjestettävien tukilakkojen kieltämistä (51 %).
Tulevaan hallitukseen todennäköisesti osallistuvien puolueiden kannattajien kohdalla lakko-oikeuden rajoittamista kohtuuttomana pitävien osuus jää järjestään vähemmistöön. Sen sijaan oppositioon todennäköisesti jäävien puolueiden (SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja Liike Nyt) enemmistö kallistuu pitämään kohtuuttomina ehdotuksia poliittisten mielenilmausten kieltämisestä työaikana (58 %), laittomaan lakkoon ryhtyvien henkilökohtaisesta vahingonkorvausvelvollisuudesta (55 %) ja tukilakkojen kieltämisestä työaikana (54 %).[5]
Poliittisten ryhmien ohella myös eri väestöryhmien välillä on varsin suuria näkemyseroja suhteessa lakko-oikeuden rajoittamiseen. Lakko-oikeuden rajoittamista kohtuullisena pitävien osuus kasvaa voimakkaasti sosioekonomisen statuksen, mutta useimpien rajoitusehdotusten kohdalla myös iän ja koulutustason myötä (ks. Kuvioliite). Johtavassa asemassa olevat ja yrittäjät erottuvat ryhminä, joissa valtaosa pitää lakko-oikeuden rajoittamista kohtuullisena. Poikkeus pääsääntöön on suhtautuminen laittomaan lakkoon ryhtyneen työntekijän henkilökohtaisesta vahingonkorvausvelvollisuudesta. Kokoomuksen kannattajien (58 %) lisäksi vain enemmistö yrittäjistä (55 %) pitää ehdotusta kohtuullisena.
Lakko-oikeus on suomalaisille perusoikeus
Huolimatta etenkin hallitukseen matkalla olevien hallituspuolueiden kannattajien kohtuullisesta halusta rajoittaa lakko-oikeutta, enemmistö suomalaisista suhtautuu siihen kokonaisuutena edelleen rajoittamattomana perusoikeutena.[6]
Suomalaisista 62 prosenttia pitää lakko-oikeutta perusoikeutena, jota ei saa rajoittaa missään oloissa (Kuvio 3). Toista mieltä on reilu neljäsosa (27 %).
Kuvio 3.
Lakko-oikeuden asema on suomalaisten mielissä hieman vahvistunut lakkovuoden 2022 aikana, mutta pidemmällä tarkasteluvälillä asenteet ovat pysyneet likimain samalla tasolla läpi 2000-luvun. Enemmistön näkemysten kallistumista lakko-oikeuden rajoittamattomuuden kannalle selittää se, että vasemmistopuolueiden kannattajien näkemys asiaan on hyvin ehdoton siinä missä porvaripuolueiden kannattajien näkemykset hajaantuvat.
Vasemmistoliiton (97 %), SDP:n (82 %) ja vihreiden (78 %) valtaosa pitää lakko-oikeutta rajoittamattomana, mutta niin pitää enemmistö myös perussuomalaisten (62 %), RKP:n (59 %) Liike Nytin (71 %) kannattajista. Kristillisdemokraattien (48 %), keskustan (37 %) ja kokoomuksen (37 %) kannattajien vähemmistö pitää lakko-oikeutta rajoittamattomana, mutta silti vain keskustan kannattajien enemmistö (53 %) on väitteen kanssa eri mieltä eli ei pidä lakko-oikeutta rajoittamattomana perusoikeutena.
Näkemysten jakaantuminen kuvaa aiheen monitahoisuutta. Kuten edellä (Kuvio 1) havaitaan, iso osa suomalaisista on valmiita tietyissä tapauksissa rajoittamaan lakko-oikeutta poikkeustapauksissa; kyse on siis pitkälti rajanvedosta sen suhteen, mikä on laillinen lakko. Näkemyksiä on tulkittava siten, että suomalaisten enemmistö torjuu rajoitukset laillisiin lakkoihin, mutta poikkeuksia tähän pääsääntöön voidaan tehdä silloin, kun lakko ei ole varsinainen työtaistelutoimenpide.
Pelkästään suuren haitan aiheuttaminen ei riitä suurimmalle osalle suomalaisia perusteeksi kieltää lakkoja. 29 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että suurta haittaa ulkopuolisille aiheuttavat lakot pitäisi voida kieltää kokonaan (Kuvio 4). Puolet (51 %) torjuu suurta haittaa aiheuttavien lakkojen kieltämisen. Keskustan kannattajat erottuvat ryhmänä, jonka enemmistö (62 %) olisi valmiita kieltämään suurta haittaa aiheuttavat lakot.
Kuvio 4.
Suomalaiset eivät ole erityisen huolissaan mahdollisista lakkoilun kansantaloudelle aiheuttamista menetyksistä. Vajaa kolmasosa (31 %) on sitä mieltä, että suomalaisilla työpaikoilla lakkoillaan liian paljon, mikä vahingoittaa maamme asemaa kansainvälisillä markkinoilla ja investointien kohteena (Kuvio 5). Eri mieltä on niukka enemmistö (52 %).
Kokoomuksen äänestäjät (62 %) ja yrittäjät (55 %) erottuvat ryhminä, joiden enemmistöt korostavat lakkoilun haittoja.
Kuvio 5.
Suomalaiset eivät kuitenkaan liioin anna varauksetonta hyväksyntäänsä sille, miten ammattiyhdistysliike käyttää lakko-oikeuttaan. Alle puolet (47 %) suomalaisista on sitä mieltä, että ammattiyhdistysliike käyttää Suomessa lakko-oikeutta nykyisin harkitsevasti ja vastuullisesti (Kuvio 6). Toisella kannalla on kolmasosa (32 %) ja viidesosa (21 %) jää vaille kantaa.
Kuvio 6.
Suhtautuminen ammattiyhdistysliikkeen toiminnan harkitsevuuteen ja vastuullisuuteen piirtää selvästi esiin suomalaisen yhteiskunnan poliittiset jakolinjat, jotka heijastuvat myös sosioekonomisiin yhteiskuntaluokkiin. Johtavassa asemassa olevien ja yrittäjien näkemykset ovat lähestulkoon peilikuva työntekijöiden näkemyksistä (ks. Kuvioliite). Samat näkemyserot jakavat suomaaliset poliittisesti selvästi kahteen ryhmään, joista toiseen kuuluvat perinteisten porvaripuolueiden (kokoomuksen ja keskustan) kannattajat ja toiseen punavihreitä puolueita (SDP, vasemmistoliitto ja vihreät) äänestävät. Muiden puolueiden kannattajat jäävät toistaiseksi porvarileirin ja vasemmiston puristuksiin pohtimaan paikkaansa työmarkkinapolitiikan kartalla.
Näin kysely tehtiin
Tulokset perustuvat 2 043 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 31.1.–13.2.2023. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.
Viitteet ja lähteet
[1] Haavisto, I. ja Metelinen, S. (2019). Rajansa lakoillakin – Rajaton työtaisteluoikeus jakaa suomalaisten mielipiteitä, EVA Arvio No 18.
[2] Tilastokeskus (2023). Vuonna 2022 työtaisteluissa menetettyjen työpäivien määrä tavanomaista suurempi, https://www.stat.fi/julkaisu/cl8lq0h7gru4p0dut8w0yb1wn
[3] Laillisia lakkoja ovat työehtosopimukseen kohdistuvat lakot, jotka toteutetaan silloin, kun työehtosopimus ei ole voimassa. Poliittiset lakot ovat Suomessa sallittuja. Suurin osa työtuomioistuimen käsittelemistä poliittisista lakoista on kuitenkin todettu laittomiksi niiden kohdistuessa ainakin osin työehtosopimukseen. Ks. Koskinen, S. (2018). Protestin rajat – Poliittiset lakot tarvitsevat tarkemman tulkinnan, EVA Analyysi No 60.
[4] Yle (2022). Eduskunta hyväksyi kiistellyn potilasturvallisuuslain äänin 109–38 – katso, miten kansanedustajasi äänesti, https://yle.fi/a/3-12629575
[5] Enemmistö oppositioon todennäköisesti jäävistä puolueista pitää ehdotuksia kohtuuttomina huolimatta siitä, että niiden joukossa ovat myös keskustan kannattajat, joiden keskuudessa näkemykset kallistuvat toiseen suuntaan (ks. Kuvioliite).
[6] Suomea velvoittavat kansainväliset sopimukset suojaavat lakko-oikeuden olemassaoloa tietyssä laajuudessa. Lakko-oikeuden on katsottu liittyvän myös Suomen perustuslaissa turvattuun ammatilliseen yhdistymisvapauteen. Lainsäätäjä voi kuitenkin rajoittaa lakko-oikeutta perustellusta syystä. Ks. Tuori, K. (2013). Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus (PL 13), teoksessa Hallberg, P., Karapuu, H., Ojanen, T., Scheinin M., Tuori K. ja Viljanen V.-P. (2011). Perusoikeudet, Werner Söderström lakitieto.