Näin maahanmuutto pelastaa Suomen

Jussi Pyykkönen
Konsultti
Twitter
Suomalaisten hyvinvoinnin parantaminen edellyttää lisää työllisiä. Koska työikäinen väestö supistuu, välttämätön tapa lisätä työllisten määrää on osaamisperusteisen maahanmuuton lisääminen. Ehdotamme 10 kohdan ohjelmaa, jolla Suomeen saadaan 100 000 uutta työllistä vuoteen 2030 mennessä.

Ladattavat tiedostot

Download: Jäähyväiset nuivuudelle -EVA Analyysi
Jäähyväiset nuivuudelle -EVA Analyysi

Näin maahanmuutto pelastaa Suomen. EVA Analyysin Jäähyväiset nuivuudelle ovat kirjoittaneet ekonomisti Sanna Kurronen ja konsultti Jussi Pyykkönen.

Lataa

Kun ihminen on valmis jättämään kotinsa ja muuttamaan toiseen maahan, hän haluaa parantaa  omaa ja mahdollisesti perheensä hyvinvointia. Yksikään ihminen ei muuta Suomeen, jotta voisi ratkoa uuden kotimaansa kestävyysvajetta ja taloudellista huoltosuhdetta.

Maailmantalouden näkökulmasta pyrkimys korkeaan hyvinvointiin on omiaan lisäämään tuottavuutta. Amerikkalaisen taloustieteilijän Michael Clemensin mukaan kansainvälisen muuttoliikkeen vapauttamisessa piilevät valtavat potentiaaliset vaikutukset maailmantalouteen. Hänen mukaansa jo viiden prosentin nykyistä suuremman maahanmuuton salliminen köyhistä maista rikkaisiin maihin antaisi suuremman hyvinvointilisän, kuin mitä on mahdollista saavuttaa pääoman ja tavaroiden liikkumisen vapautuksella yhteensä. Kun alhaisen tulotason maasta muuttaa Suomeen, ihmisen tuottavuus moninkertaistuu ja maailman kokonaistuotanto kasvaa.

Osaamisperusteisen maahanmuuton kasvattaminen ei ole yksinkertaista, sillä osaajista käydään maailmanlaajuista kilpailua. Ikääntyvän väestön aiheuttamat haasteet vaivaavat monia muitakin länsimaita, ja myös muualla osataan laskea osaajien tuomat hyödyt yhteiskuntaan.

Suomalainen keskustelu työperäisestä maahanmuutosta on epärealistista. Suomesta luodaan kuvaa paikkana, jonne kaikki haluavat tulla. Todellisuudessa monikaan ei halua tulla juuri Suomeen, vaan osaajien houkuttelemiseksi on tehtävä paljon nykyistä enemmän. Ei ole selvää, että Suomi selviää muuttovoittajana osaajien maailmanlaajuisessa muuttoliikkeessä.

Tarvitaan työnhakuviisumi, joka mahdollistaa työnhaun Suomessa ihmisille, joilla on hyvät edellytykset
työllistyä.

Esitämme, että käynnistämme kymmenen kohdan ohjelman, jolla Suomeen saadaan 100 000 uutta työllistä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on lisätä osaamisperusteista maahanmuuttoa, nostaa Suomessa olevien maahanmuuttajien työllisyyttä ja varmistaa, että maahanmuuttajien Suomessa syntyneet lapset ovat rinta rinnan kantaväestön kanssa koulutustasolla ja työmarkkinoilla pärjäämisellä mitattuna.

1. Työnhakuviisumi osaajille

Tarvitaan työnhakuviisumi, joka mahdollistaa työnhaun Suomessa ihmisille, joilla on hyvät edellytykset työllistyä. EU:n ulkopuoliset osaajat voisivat hakea viisumia Suomen edustustosta. Mikäli koulutustason, osaamisen tai työhistorian vaatimus täyttyy, saa luvan tulla Suomeen määräajaksi (esim. 6 tai 12 kk) etsimään ja tekemään töitä tai käynnistämään yritystoimintaa.

Viisuminhaltijalla olisi oikeus oleskella Suomessa laillisesti ja tehdä työtä. Hänellä ei olisi oikeutta suomalaiseen sosiaaliturvaan. Mikäli työnhakija työllistyy, hänelle myönnetään oleskelulupa työn perusteella. Mikäli ei työllisty, oleskelulupaa ei synny.

2. Houkutellaan enemmän opiskelijoita

Kokeneiden osaajien lisäksi on järkevää houkutella Suomeen potentiaalisia huippuosaajia, jotka valmistuvat yliopistoista. Suomella on hyviä yliopistoja ja korkeakouluja, joissa suomalaissyntyisten opiskelijoiden vähentymiseen on syytä pikkuhiljaa alkaa varautua, kun ikäluokat pienenevät. Ellei katoa korvata ulkomaalaisilla opiskelijoilla, yliopisto- ja korkeakouluverkoston supistaminen on edessä viimeistään 2030-luvulla. Toistaiseksi ulkomaalaiset opiskelijat ovat jääneet Suomeen kohtalaisen hyvin (ks. Analyysin s. 9), mutta opiskelijoiden määrä on ollut vähäinen. Ainakin suurimmat yliopistot ovat jo viime vuosina lisänneet opiskelijamarkkinointia potentiaalisten opiskelijoiden lähtömaissa sekä keskittyneet parantamaan ulkomaisten opiskelijoiden palveluita erityisesti liittyen opintojen aloitukseen sekä työllistymiseen.

3. Keskitytään houkuttelemaan osaajia Suomen lähialueilta ja Euroopan unionista

Euroopan unionin sisäisen liikkuvuuden vauhdittaminen kohentaisi tuottavuutta ja lähentäisi kauppasuhteita, joten se on myös komission toiveissa. EU:n sisällä korkea työttömyysaste vaivaa monia maita, joten työvoimaa voisi löytyä myös EU:n sisältä. On järkevää keskittyä ihmisiin, joille Suomeen muutto on selkeä parannus hyvinvointiin ja muuttaminen Suomeen on realistista.

Suomeen muutetaan siksi, että oma ja perheen hyvinvointi kasvaa. Suomeen muuttamisen alttius on sitä todennäköisempi, mitä lähempänä Suomi sijaitsee maantieteellisesti ja mitä enemmän kyseisestä maasta on jo Suomeen muutettu. Käytännössä nämä rajaukset tarkoittavat sitä, että Suomen tulisi yhä enemmän kääntää katsetta Baltian maiden asukkaiden ja venäläisten houkutteluun. Toisaalta korkeakoulutetuille maantieteellinen etäisyys ei ole yhtä merkittävä tekijä kuin matalammin koulutetuille, joten myös muualta Euroopasta kannattaa houkutella korkeakoulutettuja alhaisemman tulostason maista.

Järjestelmä voi karkottaa tai houkutella muuttajia. Myös Suomessa on käytössä esimerkiksi veroporkkana, joka takaa suurituloisille maahanmuuttajille muuta väestöä alhaisemman tuloveroasteen ensimmäisiksi vuosiksi. Veroporkkanoiden toimivuudesta on tutkimusnäyttöä sekä maiden välillä että maiden sisällä. Lupaprosessien nopeuttaminen, ammattipätevyyksien helpompi hyväksyminen, verotuksen keventäminen, perheenjäsenten työllistymisen edistäminen sekä kansainväliset päiväkodit ja koulut tekisivät Suomesta nykyistä houkuttelevamman paikan myös ulkomaisille erityisosaajille.

Työllistymisensä tärkeimmäksi esteeksi maahanmuuttajat arvioivat juuri kielitaidon puutteen.

4. Lopetetaan suomen ja ruotsin kielen vaatiminen

… sieltä, missä kotimaisten kielten taito ei ole aivan välttämätöntä. Jo tällä hetkellä merkittävä osa maahanmuuttajista työskentelee tehtävissä, joissa pärjää englannin kielellä. Myös julkisen sektorin on syytä tarkastella, voiko vaatimuksista suomen ja ruotsin kielen osaamisessa tinkiä, ja onko esimerkiksi konsulttiselvityksiä mahdollista teettää yhä useammin englanniksi. Työllistymisensä tärkeimmäksi esteeksi maahanmuuttajat arvioivat juuri kielitaidon puutteen.

Kuilua olisi syytä kuroa kiinni kahdesta suunnasta: sekä parantamalla kielikoulutuksen laatua ja saatavuutta että tarkastelemalla kriittisesti, onko vaatimus suomen tai ruotsin kielen taidosta aina perusteltu. Kielikoulutusta on lisättävä tai parannettava, sillä alle viidennes maahanmuuttajista hallitsee kielikurssin jälkeen riittävän suomen kielen taidon ammatilliseen koulutukseen, joten nykyisellään kielen opetus ei ole riittävää.

5. Toteutetaan kotouttamista työelämässä – ei kursseilla

Kotoutumistoimien vaikuttavuus paranisi, kun kieltä ja ammattitaitoa opittaisiin kurssien sijasta työn ohessa.

Erityisesti pakolaistaustaisten työllistymistä auttaa kotoutumisen painopisteen siirtäminen työssä ppimiseen. Kotoutujalla olisi sekä mahdollisuus oppia ammattisanastoa työssä että opiskella esimerkiksi päivän viikossa. Näin kielitaito ja työkokemus karttuisivat saman tien. Työnantajalle kustannukset korvattaisiin palkkatuen avulla.

6. Maahanmuuttajataustaisten lasten koulutukseen enemmän rahaa

Käytännössä tämä tarkoittaa lisäresursseja kouluihin alueilla, joissa on paljon alhaisen sosioekonomisen aseman perheitä. Ongelma ei siis niinkään ole maahanmuuttotaustassa, sillä osa maahanmuuttajataustaisista ryhmistä pärjää kantaväestöä paremmin, vaan heikomman sosioekonomisen taustan omaavien lasten pärjäämisessä yleensä (Ks. Analyysin s. 10).

Suomalaisessa yhteiskunnassa perheen on vaikea tulla toimeen yhden elättäjän varassa ilman yhteiskunnan taloudellista tukea.

7. Vahvistetaan pakolaistaustaisten työkykyä

Pitkä vastaanottokeskuksissa vietetty aika sekä turvapaikkahakemuksen käsittelyn viivästyminen heikentävät pakolaistaustaisten maahanmuuttajien työllisyystulemia ja uhkaavat mielenterveyttä. Työkyvyn parantamiseksi turvapaikkahakemusten käsittelyä on nopeutettava ja mielenterveyspalveluja on lisättävä. Lähi-idästä ja Pohjois- Afrikasta tulevat maahanmuuttajat arvioivat työkykynsä selvästi muita maahanmuuttajia sekä kantaväestöä heikommaksi ja kokevat erityisesti psyykkistä kuormittuneisuutta muita taustamaaryhmiä useammin.

8. Naisten työllisyyden hyötyjen korostaminen

Moni maahanmuuttaja tulee mies-elättäjämallin maasta. Suomalaisessa yhteiskunnassa perheen on kuitenkin vaikea tulla toimeen yhden elättäjän varassa ilman yhteiskunnan taloudellista tukea. Maahanmuuttajanaisia tulee ohjata entistä määrätietoisemmin kohti työelämää. Työllistymisveroaste on erittäin korkea erityisesti työttömyydestä pienipalkkaiseen työhön siirtyvälle.

Kahden huoltajan, yhden työssäkäyvän taloudessa työllistymisveroaste on noin 65 prosenttia. Pienipalkkaisen maahanmuuttajanaisen työllistyessä jokaisesta tienatusta eurosta jää siis vain 35 senttiä itselle.

Heikot taloudelliset kannustimet työllistyä korostavat tarvetta motivoida maahanmuuttajanaisia muilla keinoin työllistymään. Positiiviset vaikutukset omaan integroitumiseen, lasten menestykseen koulussa ja työmarkkinoilla sekä tieto oman eläkkeen kohenemisesta ovat tärkeitä työllistymisen kokonaishyötyjä korostavia tietoja.

9. Yhteiskunnallisesta osallistumisesta pitää tehdä maahanmuuttajille helpompaa

Myös monipuolinen järjestötoiminta edesauttaa integroitumista. Lähidemokratiaan osallistumisen (esim. kunnallispolitiikassa tai koulujen johtokunnissa) pitäisi olla nykyistä paremmin mahdollista myös englanniksi.

Vuoden 2021 kunnallisvaaleissa vieraskielisistä äänioikeuttaan käytti vain 23 prosenttia, kun koko väestössä äänestysaktiivisuus oli lähes 54 prosenttia. Suomalaisen järjestelmän heikko tuntemus voi myös johtaa tilanteisiin, jossa yhteiskunnan turvaverkkoa ei osata käyttää.

10. Kotihoidon tuen poistaminen

Kotihoidon tuen poiston vaikutukset kohdistuvat myös kantaväestöön, mutta sen poisto on tärkeä uudistus etenkin maahanmuuttajien kannalta, koska se nostaa etenkin heidän työllisyyttään. Kotihoidontukea on kutsuttu Ruotsissa naisansaksi ja syystä, sillä juuri äitiys näyttää laskevan maahanmuuttajanaisten työllisyyttä. Kotihoidontuella oleva maahanmuuttaja ei myöskään välttämättä saa lainkaan kotoutumispalveluita, esimerkiksi
kielikursseja.

Lue lisää aiheesta EVA Analyysista Jäähyväiset nuivuudelle