Maahanmuuton viisi yleistä myyttiä
Ladattavat tiedostot
Näin maahanmuutto pelastaa Suomen. EVA Analyysin Jäähyväiset nuivuudelle ovat kirjoittaneet ekonomisti Sanna Kurronen ja konsultti Jussi Pyykkönen.
1. MYYTTI: Suurin osa maahanmuuttajista on pakolaisia
Onko näin? Ei. Venäjä ja Viro ovat maahanmuuttajien merkittävimmät taustamaat ja pakolaistaustaisia on maahanmuuttajista vain murto-osa.
Maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeeninen joukko. Työn perässä muuttavan EU-kansalaisen ja sotaa pakenevan turvapaikanhakijan niputtaminen samaan maahanmuuttajien joukkoon ei anna hyvää kokonaiskuvaa maahanmuutosta. Toisaalta maahantulon syy ei selviä rekisteriaineistoista. Se tarkoittaa, että tilastojen analysoinnissa työperäisiä maahanmuuttajia ei useissa tapauksissa voi kovin yksinkertaisesti erottaa humanitäärisestä maahanmuutosta.
Pelkästään maahanmuuttajien määrittelyyn liittyy haasteita. Ulkomaalaistaustainen on henkilö, jonka molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisilla voi siis olla myös suomalaistaustaiset vanhemmat, jos he ovat syntyneet ulkomailla.
Vieraskielinen on henkilö, jonka äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Vieraskielisiin eivät siis kuulu ne ulkomaalaistaustaiset, joiden äidinkieli on ruotsi.
Ulkomaan kansalaisia on huomattavasti vähemmän kuin ulkomaalaistaustaisia tai vieraskielisiä, sillä moni maahanmuuttaja hakee aikanaan Suomen kansalaisuuden.
Maahantulon syistä kattavin tieto on vuodelta 2014. Yli puolet maahanmuuttajista tulee Suomeen perhesyistä (Kuvio 10). Tyypillisiä perhesyitä maahanmuutolle ovat rakkauden perässä muuttaminen, perheen muuttaminen työ- tai opiskeluperäisen maahanmuuttajan mukana sekä perheenyhdistämiset. Pakolaisuus on ensisijainen maahantulon syy vain noin joka kymmenennelle ulkomaalaistaustaiselle.
Kuvio 10.
Toisaalta osa perhesyistä tulevista tulee Suomeen pakolaistaustaisten perheenyhdistämisten kautta, eikä Syyrian kriisin aiheuttama pakolaisuus vielä näkynyt vuoden 2014 tutkimuksessa. Jos tarkastellaan ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia taustamaan mukaan, tyypillisistä pakolaisten taustamaista (Irak, Somalia, Afganistan, Iran ja Syyria) tulleita oli vuonna 2020 vain 16 prosenttia maahanmuuttajista. Pakolaistaustaisten osuus maahanmuuttajista Suomessa on siis varsin pieni.
2. MYYTTI: Vain huippuosaajista on Suomelle hyötyä, koska he ovat nettoveronmaksajia
Onko näin? Ei. Maahanmuuton talousvaikutukset ovat moninaiset, eivätkä julkisen talouden hyödyt ole kuin osa.
Julkisen talouden paikkaamisen lisäksi maahanmuutolla on monia muitakin talousvaikutuksia. Maahanmuuttajat muun muassa käyvät kauppaa palvelu- ja hyödykemarkkinoilla, luovat uusia yrityksiä ja tuovat työvoimaa työvoimapula-aloille. Monilla aloilla maahanmuuttajat tekevät jo nyt merkittävän osan töistä (ks. Analyysin ss. 7–8).
Maahanmuuttajat voivat myös edesauttaa suomalaisten osaajien pysymistä Suomessa.
Maahanmuuttajien on lisäksi havaittu vahvistavan kansainvälisen kaupan intensiteettiä erityisesti lähtöalueiden kanssa.
Maahanmuuttajat voivat myös edesauttaa suomalaisten osaajien pysymistä Suomessa. Oppiva, kansainvälinen ja uutta luova työympäristö on mielekäs myös kantaväestölle. Nykyisellään Suomi ei OECD-maiden vertailussa näyttäydy houkuttelevana maana osaajille työmahdollisuuksissa (ks. Analyysin ss. 13–14).
Lisäksi suomalaiset paluumuuttajat voivat kärsiä osin samoista haasteista kuin maahanmuuttajat, eikä Suomi ole siksi houkutteleva paikka palata. Esimerkiksi työelämän verkostojen puute voi vaikeuttaa myös suomalaisten paluumuuttajien työllistymistä.
3. MYYTTI: Maahanmuuttajat eivät työllisty
Onko näin? Osin totta. Maahanmuuttajien heikon työllisyysasteen taustalla ovat heikot lähtökohdat. He työllistyvät yhtä todennäköisesti kuin muutkin työttömät, joilla ei ole koulutusta tai työhistoriaa.
Maahanmuuttajien työllisyysaste on kantaväestöä matalampi. Tätä selittävät erityisesti työllistymistä vaikeuttavat tekijät (ks. Analyysin Taulukko 2).
On työttömiä, jotka ovat niin sanotusti helposti työllistettäviä. Heillä ei ole taustallaan yhtään työllistymistä heikentävää tekijää. Heillä on työhistoriaa, perusasteen jälkeinen tutkinto, eivätkä he ole olleet kahtena peräkkäisenä vuonna yhteensä vähintään kuutta kuukautta työttöminä. Vieraskielisistä työttömistä vain 20 prosenttia kuuluu tähän ryhmään. Kotimaisia kieliä puhuvista työttömistä helposti työllistettäviä on suurempi joukko: 36 prosenttia.
Vaikeimmin työllistyviin kuuluvat ne työttömät, joille ongelmat ovat kasaantuneet. Heiltä puuttuvat sekä työhistoria että koulutus, ja työttömyys on pitkittynyt. Vieraskielisistä työttömistä 42 prosentilla
on 2–3 työllistymistä heikentävää tekijää. Kotimaisia kieliä puhuvista tähän joukkoon kuuluu 24 prosenttia.
Työpaikkoja syntyy sitä enemmän, mitä enemmän työntekijöitä on tarjolla.
Vieraskielisillä on siis merkittävästi vaikeammat lähtökohdat työllistyä kuin kotimaisia kieliä puhuvilla. Se vaikuttaa työllistymistodennäköisyyksiin. Työttömien työllistymistodennäköisyyksiä voidaan tarkastella seuraamalla, mitä työttömille tapahtui vuoden aikajänteellä (2018–2019).
Vieraskieliset työllistyvät yhtä todennäköisesti kuin kantaväestö, kun lähtökohdat otetaan huomioon. Helposti työllistettävistä vieraskielisistä työllistyy 42 prosenttia, kun kaikista Suomessa asuvista helposti työllistettävistä työllistyy 43 prosenttia (ks. Analyysin Taulukko 3). Jos koulutus tai työhistoria puuttuu, vain 23 prosenttia työllistyy, mutta vieraskielisistä työllistyy peräti 26 prosenttia.
Maahanmuuttajien heikon työllisyysasteen taustalla ovat heikot lähtökohdat. He työllistyvät yhtä heikosti kuin muutkin, joilla ei ole koulutusta tai työhistoriaa.
Työllisyyteen vaikuttaa toisaalta voimakkaasti myös maassa vietetty aika. Mitä pidempään suomalaiseen kulttuurin on tutustuttu, sitä suurempi on todennäköisyys päästä työelämään.
Keskimäärin työllisyysaste nousee maassa vietettyjen vuosien mukaan. Vieraskielisten työllisyysasteen kehittyminen vaihtelee kieliryhmittäin (Kuvio 11). Thainkielisten työllisyysaste nousee 10 maassa vietetyn vuoden jälkeen 66 prosenttiin. Somaliaa ja arabiaa puhuvien työllisyysaste nousee heikoimmin, vain noin 44 prosenttiin. Vironkielisten työllisyysaste on asuinvuosista riippumatta lähellä kotimaisia kieliä puhuvien työllisyysastetta.
Kuvio 11.
4. MYYTTI: Maahanmuuttajat vievät suomalaisten työpaikat, ja kantaväestön palkat alenevat
Onko näin? Ei, hyvinvoinnin perässä muuttaminen hyödyttää kaikkia.
Suurelle osalle suomalaisista maahanmuuton vaikutukset ovat myönteisiä. Työmarkkinoiden toiminta paranee, kun työvoiman saatavuusongelmista päästään eroon. Työvoiman parempi saatavuus houkuttelee yrityksiä tekemään enemmän investointeja ja siten luomaan työpaikkoja. Työpaikkoja siis syntyy sitä enemmän, mitä enemmän työntekijöitä on tarjolla. Mitä enemmän on ihmisiä, sitä enemmän on kysyntää tuotteille ja palveluille, ja siten myös kysyntää työvoimalle.
Kantaväestö saattaa siitä huolimatta pelätä palkka- tai työllisyyskehityksensä heikentymistä työn tarjonnan lisääntyessä. Tutkimuskirjallisuuden perusteella maahanmuuton lyhyen aikavälin vaikutukset palkkatasoon ovat hyvin pieniä, jos niitä löydetään ollenkaan. Ylemmissä palkkaluokissa maahanmuuton vaikutus palkkoihin saattaa olla jopa vähäisessä määrin positiivinen. Matalapalkka-aloilla mahdollinen negatiivinen vaikutus palkkatasoon on joka tapauksessa ohimenevä, ja pidemmällä aikavälillä palkat jatkavat kasvuaan, sillä myös työnvoiman kysyntä kasvaa työvoiman tarjonnan lisääntyessä. Maahanmuutto myös todennäköisesti kohentaa tuottavuutta.
Usein suurin hyötyjä on kuitenkin muuttaja itse, sillä muuttamisen tavoitteena on yleensä tavoitella lisäystä omaan hyvinvointiin. Siksi Suomen kannattaa varmistaa, että osaajien hyvinvointi kohenee erityisen paljon juuri Suomessa.
5. MYYTTI: Huippuosaajat eivät halua Suomeen, tänne tulee vain heikosti koulutettuja
Onko näin? Toinen puoli on totta. Suomi ei näyttäydy houkuttelevana paikkana huippuosaajille, mutta silti maahanmuuttajista 40 prosenttia on korkeasti koulutettuja.
OECD:n houkuttelevuusindeksin mukaan Suomi on houkutteleva maa ulkomaisille opiskelijoille ja yrittäjille, muttei niinkään huippuosaajille. Huippuosaajien, eli maisterin tai sitä korkeamman tutkinnon omaavien kohdalla Suomi ei ole 35 maan joukosta houkuttelevimpia maita millään indeksin osa-alueella (Ks.. Taulukko 4).
Muut Pohjoismaat pärjäävät selvästi Suomea paremmin, ja Ruotsi jää Suomen taakse vain tulotasoa ja verotusta mittaavalla osa-alueella. Ruotsin kokonaissijoitus maavertailussa on toinen heti Australian jälkeen, kun Suomi jää sijalle 18.
Vaikka Suomi ei näytä erityisen houkuttelevalta korkeasti koulutetuille, neljä kymmenestä työiässä olevasta ulkomaalaistaustaisesta Suomessa on korkeakoulutettuja (Kuvio 12), ja osuus on vain hieman suomalaistaustaisia (44 %) alhaisempi. Suurin ero koulutustasossa maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä tuleekin korkeintaan peruskoulun varassa olevien suurempana osuutena ulkomaalaistaustaisissa.
Kuvio 12.
Lue koko EVA Analyysi Jäähyväiset nuivuudelle