Yhä useampi suomalainen on suopea työperäiselle maahanmuutolle

Ladattavat tiedostot

Tervetuloa töihin -EVA Arvio

Yhä useampi suomalainen on suopea työperäiselle maahanmuutolle. Tervetuloa töihin -EVA Arvion on kirjoittanut ekonomisti Sanna Kurronen.

Lataa

EVA Arvion Tervetuloa töihin kuvioliite

Lataa

Suomalaisten asenteissa maahanmuuttoa kohtaan on tapahtunut harppaus suopeampaan suuntaan. Tämä on iso muutos, sillä perinteisesti asenteet maahanmuuttoa kohtaan ovat olleet Suomessa nihkeät. Erityisesti työperäisen maahanmuuton arvioidaan tuovan Suomeen hyödyllisiä vaikutteita. Tällä on iso merkitys, sillä Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa niin hyvinvointivaltion rahoittamiseksi, väestörakenteen korjaamiseksi kuin koronapandemian jälkeen laajenevan työvoimapulan korjaamiseksikin.

Lähes puolet (48 %) suomalaisista arvioi, että maamme väestön ikääntyminen ja uhkaava vähentyminen edellyttävät ulkomaalaisten Suomeen muuton helpottamista (Kuvio 1). Kolmannes suomalaisista (34 %) ei näe tarvetta maahanmuuton helpottamiselle.

Kuvio 1.

Asenteet ovat muuttuneet hieman myönteisemmiksi maahanmuuttoa kohtaan jo joidenkin vuosien ajan, mutta nyt nähdään selvä asenteiden harppaus suuntaan, joka tukee maahanmuuton helpottamista väestöllisistä syistä.

Pitkän aikavälin katsannossa asenteet ovat nyt huomattavan avoimia verrattuna aiempaan. Asenteissa on tapahtunut liki 30 prosenttiyksikön muutos maahanmuutolle suopeampaan suuntaan vuodesta 1998, jolloin kysymys oli ensimmäistä kertaa mukana EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa.

Nyt saatua tulosta ei kuitenkaan vielä voi kutsua käänteeksi maahanmuuttoasenteissa, sillä ajoittaiset heilahtelut ovat olleet asenteille tyypillisiä 2000-luvun mittaan. Syitä aiemmille muutoksille ovat olleet maahanmuuton nousu yhdeksi politiikan keskeiseksi aiheeksi sekä koko Eurooppaan vuosina 2015–2016 vaikuttanut pakolaiskriisi, joka lisäsi erityisesti maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvien osuutta.

Varauksellisuus hälvenee

Vaikka suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttoon on hitaasti muuttunut positiivisemmaksi, kokonaiskuva on yhä varsin varauksellinen. Reilu kolmannes (35 %) suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen kasvava työvoimapula on ratkaistavissa vain ulkomaalaisen työvoiman avulla (Kuvio 2). Toisella kannalla on 45 prosenttia vastaajista.

Kuvio 2.

Vielä vuonna 1990 asenteet olivat huomattavasti tiukempia, sillä tuolloin 70 prosenttia torjui näkemyksen. Asenteet ovat muuttuneet selvästi aivan viime vuosina. Edelliseen, vuoden 2018 mittauskertaan verrattuna väitteen kanssa samaa mieltä olevien osuus on kasvanut yhdeksän prosenttiyksikköä ja eri mieltä olevien osuus pienentynyt saman verran.

Suomalaiset vaikuttaisivat näkevän maahanmuuton lisäksi myös muita vaihtoehtoja työvoimapulan helpottamiseksi. Työikäisen väestön supistumista voidaan jonkin verran kompensoida nostamalla työllisyysastetta, siis huolehtimalla siitä, että nykyistä useampi työikäinen käy töissä. Myös teknologinen kehitys voi vähentää työvoiman tarvetta.

Esimerkiksi Japanissa työikäinen väestö on supistunut jo pitkään, eikä laskua ole lähdetty paikkaamaan maahanmuutolla. Naisten työvoimaan osallistumisessa on kuitenkin Japanissa ollut selvästi. Suomea enemmän nousuvaraa ja parhaassa työiässä olevien (25–54-vuotiaiden) naisten työllisyysaste onkin Japanissa noussut 2000-luvulla peräti 15 prosenttiyksikköä 78 prosenttiin. Sen lisäksi työn tuottavuus on Japanissa noussut 2000–2018 peräti 20 prosenttia automaation ansiosta. Suomessa työn tuottavuus nousi vastaavana aikana vain 13 prosenttia. Suomessa naisten työllisyysaste on valmiiksi korkea (80 prosenttia 25–54-vuotiailla), joten vastaavaa kasvun varaa työvoimaan osallistumisessa ei ole. Siksi maahanmuuton lisääminen on Suomelle tarpeellisempaa kuin esimerkiksi Japanille.

Töihin saa tulla

Maahanmuutossa nähdään myös muita hyötyjä kuin pelkkä työvoimapulan paikkaaminen. Selvä enemmistö (57 %) suomalaisista arvioi, että ulkomaalaisten lisääntyvä työskentely Suomessa toisi maahamme hyödyllisiä kansainvälisiä vaikutteita ja vain reilu viidennes (22 %) ei näe hyötyjä (Kuvio 3).

Kuvio 3.

Tutkimusten mukaan arvio lisääntyvän kansanvälisyyden hyödyistä onkin uskottava. On esimerkiksi havaittu, että ulkomaalaiset työntekijät lisäävät yritysten kauppaa maahanmuuttajan taustamaan kanssa.

Asenteissa havaitaan selvä ero, kun kysytään ulkomaalaisten lisääntyvän työskentelyn sijaan ylipäänsä lisääntyvän maahanmuuton vaikutuksista. Alle puolet (46 %) arvioi, että ulkomaalaisten lisääntyvä muutto Suomeen tuo maahamme hyödyllisiä kansainvälisiä vaikutteita. Lähes kolmannes (32 %) on toista mieltä (Kuvio 4).

Kuvio 4.

Suomalaisten enemmistö vaikuttaisi siis suhtautuvan myönteisesti, kun maahanmuuton perusteena on työskentelemään tuleminen, mutta hieman varautuneemmin maahanmuuttoon ylipäänsä.

Kansalaiset tekevätkin selvän eron työperäisen maahanmuuton ja turvapaikanhaun välille. Peräti 85 prosenttia suomalaisista sanoo, että turvapaikanhakijat ja työperäinen maahanmuutto ovat kaksi täysin eri asiaa, jotka tulisi pitää tarkoin erillään (Kuvio 5). Eri mieltä on vain harva (8 %).

Kuvio 5.

Tämä havainto saattaa heijastua siihen, että käsitys maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista on kaksijakoinen. Neljä kymmenestä suomalaisesta (41 %) on sitä mieltä, että maahanmuutosta on Suomen taloudelle enemmän haittaa kuin hyötyä ja toista mieltä on hieman harvempi (35 %, Kuvio 6).

Kuvio 6.

Näkemyksiin saattaa vaikuttaa käsitys maahanmuuttajien heikosta työllistymisestä, vaikka työ- ja opiskeluperäisillä maahanmuuttajilla työllisyysaste on kantaväestöä korkeampi ja alhainen työllisyysaste koskee lähinnä pakolaistaustaisia maahanmuuttajia sekä osin perhesyistä muuttaneita.

Rasismin arvioidaan lisääntyneen

Samalla kun suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttoon on pikkuhiljaa muuttunut aiempaa myönteisemmäksi, myös rasismia nähdään hieman aiempaa enemmän. Nyt noin joka toinen (48 %) tulkitsee suomalaisten varauksellisen suhtautumisen ulkomaalaisiin rasismin sijaan viisaaksi varovaisuudeksi, mutta varsin moni (39 %) näkee suomalaisten suhtautumistavassa rasistisia piirteitä (Kuvio 7). Näin ajattelevien osuus on kasvanut selvästi vuodesta 2019.

Kuvio 7.

Aiempaa useampi arvioi myös, että muukalaisvihasta ja rasistisesta puheesta on tullut Suomessa lähes jokapäiväistä. Samaa mieltä väitteen kanssa on yli puolet suomalaisista (57 %) ja eri mieltä vain reilu neljännes (28 %, Kuvio 8).

Kuvio 8.

Keskustelu asenneilmapiiristä maahanmuuton ja etnisen moninaisuuden ympärillä näyttäisi vauhdittuvan. Samalla kun muukalaisvihaa ja rasismia nähdään entistä enemmän, viime vuosien tapaan selvä enemmistö (62 %) suomalaisista on sitä mieltä, että Suomessa käytävä keskustelu maahanmuutosta ei ole riittävän suorapuheista ja ongelmia avoimesti esille tuovaa (Kuvio 9). Eri mieltä asiasta on vain joka viides (21 %).

Kuvio 9.

Avoimempaa keskustelua peräänkuuluttavien suurehko osuus kertoo siitä, että valmiutta suoraan keskusteluun löytyy myös maahanmuuttoon myönteisesti suhtautuvista väestöryhmistä (vastausten kaikki väestöryhmittäiset erittelyt, ks. Kuvioliite).

Suomalaiset näkevät maahanmuuttopolitiikassa kuitenkin tiukentamisen varaa. Puolet (49 %) suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen ja koko EU:n pitäisi tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaansa ja selvästi harvempi (29 %) lähtisi sallivampaan suuntaan (Kuvio 10).

Kuvio 10.

Maahanmuuttopolitiikan tiukentamista vaativien osuus on kuitenkin laskenut nopeasti sitten vuosien 2015–2016 siirtolaiskriisin, sillä vuonna 2016 tiukentamista toivoi kolme neljästä (74 %) suomalaisesta.

Reippaat askeleet kohti väljempää maahanmuuttopolitiikkaa saattaisivat kuitenkin olla kansalaisille epämieluisia. Vain neljännes (24 %) suomalaisista arvioi, että maamme maahanmuuttopolitiikka on liian tiukkaa ja torjuvaa. Enemmistö (59 %) on väitteen kanssa eri mieltä (Kuvio 11).

Kuvio 11.

Kohti ratkaisua

Suomalaisten asennoituminen maahanmuuttoa kohtaan on muuttunut pikkuhiljaa myönteisemmäksi ja enemmistö suomalaisista näkee jo työperäisessä maahanmuutossa hyötyjä. Maahanmuutto nähdään myös osaratkaisuna väestön ikääntymiseen. Kokonaisuudessaan suhtautuminen maahanmuuttoon on silti edelleen varauksellista.

Todennäköisesti asenteet kuitenkin muuttuvat sitä mukaa maahanmuutolle myönteisemmiksi, kun suomalaiset kohtaavat entistä enemmän maahanmuuttajia arjessaan.

Suomen työikäinen väestö supistuu. Tämä aiheuttaa valtavan haasteen niin hyvinvointivaltion rahoitukselle kuin eläkejärjestelmän kestävyydellekin, sillä työssäkäyvät toimivat molempien rahoittajina. Myös talouskasvu vaikeutuu, kun työikäisten joukko vähenee, mikä vaikeuttaa muun muassa julkisen velkasuhteen taittamista. Talouskasvu syntyy joko lisääntyvistä työtunneista (esim. työllisten määrä, työpäivän pituus, työuran pituus) tai paremmasta tuottavuudesta, eli suuremmasta aikaansaannoksesta työtunnin aikana.

Edistämällä työperäistä maahanmuuttoa voidaan helpottaa Suomen työvoimapulaa sekä supistuvan väestön aiheuttamia haasteita taloudessa suomalaisille hyväksyttävällä tavalla.

Lue koko EVA Arvio Tervetuloa töihin

Kuvio 4 verkkojulkaisusta korjattu 29.6. kello 9.40.