Maahanmuuttaja­naisten heikko työllisyys heijastuu myös toisen polven pärjäämiseen

Maahanmuuttajanaisten alhainen työllisyysaste heikentää heidän integroitumistaan yhteiskuntaan ja rapauttaa julkisen talouden kantokykyä. Heikko työmarkkina-asema siirtyy eteenpäin myös heidän lapsilleen.

Ladattavat tiedostot

Download: Maahanmuuttajanaisten loukku -EVA Arvio
Maahanmuuttajanaisten loukku -EVA Arvio

Heikko työllisyys heijastuu myös toisen polven pärjäämiseen. EVA Arvion Maahanmuuttajanaisten loukku on kirjoittanut ekonomisti Sanna Kurronen.

Lataa

Maahanmuuttajanaisten alhainen työllisyysaste on ongelma, jolla on kauaskantoisia negatiivisia vaikutuksia koko yhteiskunnalle. Se heikentää heidän integroitumistaan yhteiskuntaan ja rapauttaa julkisen talouden kantokykyä. Heikko työmarkkina-asema siirtyy eteenpäin myös heidän lapsilleen.

Suomalainen yhteiskunta perustuu kahden elättäjän malliin. Sekä naiset että miehet käyvät töissä. Perhevapaat kuitenkin painavat 25–39-vuotiaiden naisten työllisyysasteen selvästi miesten työllisyysastetta alemmas (Kuvio 1). Maahanmuuttajanaisilla työllisyysaste jää tässä ikäryhmässä vielä paljon muita naisiakin alhaisemmaksi, noin 50 prosenttiin.

Kuvio 1.

Työllisyys turvaa yksilön toimeentulon niin työikäisenä kuin kertyvän työeläkkeen kautta eläkkeelläkin. Lisäksi koko hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaminen nojaa korkeaan työllisyysasteeseen. Siksi maahanmuuttajanaisten alhainen työllisyysaste on ongelma sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.

Maahanmuuttajanaisten työllisyysaste on Suomessa alhainen verrattuna sekä maahanmuuttajamiehiin että maahanmuuttajanaisiin muissa Pohjoismaissa (Kuvio 2). Ilmiö koskee maahanmuuttajia lähes kaikista lähtömaista. Maahanmuuttajanaisten työllisyystilannetta ei voi sivuuttaa erikoistapauksena, sillä jo joka seitsemäs lapsi Suomessa syntyy ulkomailla syntyneelle äidille.

Kuvio 2.

Kotihoidontuki passivoi

Syitä maahanmuuttajanaisten erityisen heikolle työllisyydelle Suomessa verrattuna muihin Pohjoismaihin näyttäisi olevan kaksi: passivoiva työttömyysturva ja kotihoidontuki.

Erityisen ongelmallinen maahanmuuttajanaisten kohdalla on kotihoidontuki, joka mahdollistaa lapsen hoitamisen kotona kolmevuotiaaksi asti. Muissa Pohjoismaissa yhtä pitkää hoitovapaata ei ole.

Maahanmuuttajat käyttävät kotihoidontukea kantaväestöä useammin ja pidempään. Erityisen yleistä kotihoidontuen käyttö on pakolaistaustaisilla, ja myös hoitojaksot ovat heillä selvästi kantaväestöä pidempiä. Äitiys näyttää laskevan maahanmuuttajanaisten työllisyysastetta Suomessa taustamaasta riippumatta. Kantaväestöllä tilanne on päinvastainen: äitien työllisyysaste on lapsettomia korkeampi (Kuvio 3). Tämä saattaa johtua siitä, että nykyään vähemmän koulutetut naiset jäävät korkeasti koulutettuja useammin lapsettomiksi. Alhainen koulutus on myös yhteydessä alhaisempaan työllisyysasteeseen.

Kuvio 3.

Kotihoidontuki näyttää osin selittävän Suomen erityisen heikkoa maahanmuuttajanaisten työllisyysastetta. Sen poistaminen johtaisi todennäköisesti työllisyyden kohenemiseen ja sitä kautta vähentäisi pienituloisuutta ja nostaisi eläkkeitä maahanmuuttajanaisilla. Samalla maahanmuuttajaäitien työllisyys tutkimuskirjallisuuden perusteella tukisi myös heidän lastensa, erityisesti tyttärien, opintoja ja työllisyyttä.

Eikä kyse ole yksin työllisyydestä.

Kotiin jäävä äiti ei välttämättä hahmota kaikkia valintansa tulevia vaikutuksia. Esimerkiksi
suomalaisella aineistolla tehty tutkimus osoittaa, että pakolaistaustaisen äidin työllisyys parantaa tytärten koulumenestystä. Äidin työmarkkinaaseman vaikutus lasten menestykseen koulutuksessa ja työmarkkinoilla on tunnettu ilmiö. Yhteys on erityisen vahva maahanmuuttajilla ja juuri äidiltä tyttärelle.

Toinen polvi kärsii
Tutkimustieto toisen polven maahanmuuttajista, eli maahanmuuttajien Suomessa syntyneistä lapsista, on vielä vähäistä. Hälyttäviä merkkejä on kuitenkin nähtävissä. Muun muassa koulutuksen tilasta ja tuloksista kertovan PISA-tutkimuksen mukaan Suomessa ero maahanmuuttajien Suomessa syntyneiden lasten ja kantasuomalaisten välillä matematiikan osaamisessa on OECD-maiden suurin.

Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan valmiudet koulun aloitukseen ovat paremmat
maahanmuuttajien lapsilla, mikäli heitä on hoidettu ennen kouluikää kodin ulkopuolella. Samaa vaikutusta ei havaittu kantaväestön lapsilla. Maahanmuuttajien takamatka alkaa siis hyvin varhain koulupolulla, etenkin jos lasta on hoidettu kotona.

Heikompi menestys peruskoulussa johtaa odotetusti myös heikompiin tuloksiin toiselle asteelle hakeutumisessa. OECD:n mukaan kantasuomalaisista 96 prosenttia pääsee peruskoulun jälkeen 16–17-vuotiaana kiinni toisen asteen opintoihin, Suomessa syntyneistä maahanmuuttajien lapsista vain 87 prosenttia. Edelleen selvästi heikompi tilanne on ulkomailla syntyneillä nuorilla, joista vain 67 prosenttia pääsee suoraan peruskoulusta toisen asteen opintoihin.

Sama kehitys jatkuu työelämässä. Eurooppalaisella aineistolla tehty OECD:n raportti paljastaa, että EU:n ulkopuolelta tulleiden maahanmuuttajien lasten työllisyys on selvästi kantaväestöä alhaisempi. Ero on peräti kahdeksan prosenttiyksikköä, mikäli vanhempien ja lasten koulutustaso on matala. Korkeammin koulutetuilla kantaväestön etumatka on pienempi.

Äidin työmarkkina-asema vaikuttaa voimakkaasti erityisesti EU:n ulkopuolelta tulleiden maahanmuuttajien Euroopassa syntyneiden tyttärien työllisyyteen. Työssäkäyvä äiti nostaa tyttären työllisyysastetta peräti 16 prosenttiyksikköä verrattuna kokoaikaisen kotiäidin tyttäreen. Pojilla vastaava vaikutus on neljä prosenttiyksikköä. Jo harjoittelupaikan löytämistä edistävät erityisesti äidin verkostot.

Kotouttamisella on väliä

Kotihoidontuen poiston lisäksi myös muita keinoja maahanmuuttajanaisten työllisyyden kohentamiseksi on syytä käyttää. Esimerkiksi jo pelkän kotouttamissuunnitelman on osoitettu kohentavan maahanmuuttajalasten opintomenestystä. Samoin kotouttamisessa voitaisiin ohjata myös naisia nykyistä vahvemmin työelämään.

Myös työvoimapalveluiden lisääminen tukisi todennäköisesti maahanmuuttajien työllisyyttä. Muun muassa koulutuksen lisääminen voisi helpottaa heikoimmassa asemassa olevien, esimerkiksi kielitaidottomien ja kouluttamattomien maahanmuuttajien työllistymistä. Palkkatuen avulla taas koulutetummat maahanmuuttajat voisivat saada ensimmäisen työpaikkansa verkostojen luomiseksi.

Yksityisen sektorin palkkatuki onkin tutkimuksissa todettu toimivaksi työllisyystoimeksi maahanmuuttajien kohdalla.

Yksityisen sektorin palkkatuki onkin tutkimuksissa todettu toimivaksi työllisyystoimeksi maahanmuuttajien kohdalla. Suomalainen työllisyyspolitiikka on kuitenkin pohjoismaisessa vertailussa varsin passiivista. Kun Ruotsissa ja Tanskassa 70 prosenttia työvoimapolitiikan piirissä olevista osallistuu koulutukseen, on työllistettynä palkkatuella tai tuetussa työssä, on osuus Suomessa vain 35 prosenttia.

Suomalainen yhteiskunta perustuu siihen, että kaikki työkykyiset aikuiset käyvät töissä. Työssäkäynti sekä mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisen että tarjoaa työssäkäyville riittävän taloudellisen toimeentulon niin työikäisenä kuin eläkkeelläkin.

Maahanmuuttajat eivät voi olla poikkeus. Maahanmuuttajien työllisyyden nostaminen on erityisen tärkeää, sillä työssäkäynti lisää osallisuutta, parantaa integroitumista yhteiskuntaan ja kohentaa myös heidän lastensa tulevaa sosioekonomista asemaa.

Lue koko Maahanmuuttajanaisten loukku -EVA Arvio tästä