Työvoima hupenee Suomessa hälyttävän nopeasti – pelkkä maahanmuuttokaan ei riitä paikkaamaan pulaa
Ladattavat tiedostot
Suomen työllisyysaste on toipunut taantumaa edeltävälle tasolle, mutta työllisten määrä ei juuri kasva. Mistä tämä johtuu? Kuka Suomessa tekee työt? Kuinka paljon koulutus vaikuttaa työllistymiseen?
EVA Fakta -julkaisu kertoo kuvioina ja numeroina olennaiset tiedot suomalaisen työvoiman rakenteesta ja sen muutoksista. Julkaisun tiedot ovat koonneet Jussi ja Topias Pyykkönen.
Vaikeus löytää osaavaa työvoimaa vaivaa jo 80 prosenttia yrityksistä.[i] Työvoiman saatavuusongelmat uhkaavat kasvua ja investointeja. Vähemmistö suomalaisista tekee töitä, ja heidän joukkoaan on kasvatettava, jotta myös tuleville polville on jäljellä hyvinvointiyhteiskunta. Mutta tekijöitä ei ole helppo löytää ikääntyvän väestön maassa.
Laajasti tarkasteltuna Suomessa on 400 000 työtöntä, mutta tekijöitä ei löydy edes vähemmän koulutusta vaativiin tehtäviin. Työvoimapulaa on muun muassa ravintola-alalla, rakennuksilla ja kiinteistöpalvelualalla.
Hoivakodit vähentävät hoidettavia, kun henkilökuntaa ei löydy.[ii] Ikäihmiset saavat pärjätä kotonaan, eikä sinnekään riitä käsiä auttamaan. Teknologiateollisuus tarvitsee 130 000 osaajaa seuraavan 10 vuoden aikana. Jos heitä ei saada Suomeen, niin toiminnot siirretään muualle.[iii]
Tilanne on surkea, mutta heikkenee edelleen.
Tilanne on surkea, mutta heikkenee edelleen. Työikäinen väestö on supistunut jo yli vuosikymmenen runsaalla 10 000 henkilöllä vuosittain, eikä maahanmuutto riitä enää paikkaamaan pudotusta.[iv] Ilman nykyistä ripeämpää maahanmuuttoa sama trendi jatkuu seuraavat vuosikymmenet (Kuvio 1).
Kuvio 1.
Edellisen vuosikymmenen aikana työllisten määrän kasvu on painottunut maahanmuuttajiin. Vuosina 2000–2018 vieraskielisten työllisten määrä kasvoi 142 000 henkilöllä, kun samaan aikaan kotimaisia kieliä puhuvien työllisten määrä kasvoi vain 3 000 henkilöllä (Kuvio 2).
Kuvio 2.
Työuria pitää pidentää
Maahanmuuttajia tarvitaan kaiken tasoisiin tehtäviin. Huippuosaajia houkutellaan karsimalla ja helpottamalla maahantuloon liittyvää byrokratiaa ja laskemalla verotusta. Ulkomailta tulevien työntekijöiden kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan nopeutetaan siirtämällä kotoutumista nykyistä työelämäkeskeisemmäksi. Myös maahanmuuttajanaisia ohjataan ja autetaan määrätietoisesti kohti työelämää.[i]
Pelkkä maahanmuutto ei kuitenkaan riitä. Suomalaisten työuria täytyy pidentää niin alusta, keskeltä kuin lopustakin. Opiskelupaikkoja lisäämällä vähennetään nuorten turhia välivuosia ja opintoaikoja voidaan nopeuttaa esimerkiksi lukukausimaksuin.
Kotihoidontuki on syytä poistaa.
Kotihoidontuki on syytä poistaa kokonaan ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa heikentää, jotta työnteko olisi nykyistä useammin houkuttelevaa. Varhaisen eläköitymisen reittejä on tukittava ja eläkeikä nostettava nykytahdilla 65:stä sijaan suoraan 67 vuoteen. Myös työkuntoiset eläkeläiset on saatava töihin esimerkiksi helpottamalla keikkatöiden saavutettavuutta.[ii]
Liian harva Suomessa tekee työt. Jos entistä useampi ei siihen taivu, hyvinvointiyhteiskunnan palvelutasoa on karsittava.
Lähteet ja viitteet
[1] Elinkeinoelämän keskusliitto (2021). 80 prosenttia yrityksistä raportoi työvoimapulasta – myös akuutit rekrytointitarpeet lisääntyneet, https://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/80-prosenttia-yrityksista-raportoi-tyovoimapulasta-myos-akuutit-rekrytointitarpeet-lisaantyneet/ (haettu 24.9.2021).
[2] Mediuutiset (2021). Hoitajapula pahenee Suomessa nyt nopeasti – ”Tarvitsemme kymmenien tuhansien hoitajien työperäistä maahanmuuttoa”, https://www.mediuutiset.fi/uutiset/hoitajapula-pahenee-suomessa-nyt-nopeasti-tarvitsemme-kymmenien-tuhansien-hoitajien-tyoperaista-maahanmuuttoa-/a5036abc-7251-4127-8761-0a53d5a3ec2c (haettu 24.9.2021).
[3] Yle (2021). Teknologiateollisuus pelkää Suomen näivettyvän osaajapulaan – Nokia: Jos emme saa työvoimaa, työt tehdään sitten muualla, https://yle.fi/uutiset/3-12108445 (haettu 24.9.2021).
[4] Pyykkönen, J. ja Pyykkönen, T. (2021). Työvoiman kirja, EVA Fakta.
[5] Kurronen, S. (2021). Maahanmuuttajanaisten loukku – Heikko työllisyys heijastuu myös toisen polven pärjäämiseen, EVA Arvio No 30.
[6] Pyykkönen, J. ja Pyykkönen, T. (2021). Uusi sukupolvisopimus – Eläkeuudistus, joka pelastaa julkisen talouden, EVA Analyysi No 97.
Ladattavat tiedostot
Suomen työllisyysaste on toipunut taantumaa edeltävälle tasolle, mutta työllisten määrä ei juuri kasva. Mistä tämä johtuu? Kuka Suomessa tekee työt? Kuinka paljon koulutus vaikuttaa työllistymiseen?
EVA Fakta -julkaisu kertoo kuvioina ja numeroina olennaiset tiedot suomalaisen työvoiman rakenteesta ja sen muutoksista. Julkaisun tiedot ovat koonneet Jussi ja Topias Pyykkönen.