Talouskasvu tulvii pian yli äyräiden – arvoisa hallitus, padotkaa elvytystulva!
Talouden mittarit näyttävät vahvistuvan, vaikka epidemian yltyminen ja siitä seuranneet kovenevat rajoitustoimet ovat vaikeuttaneet talouden toimintaa niin Suomessa kuin monissa Suomen tärkeissä kauppakumppanimaissa alkuvuonna. Pandemian keskellä on opittu elämään. Talouskasvu kiihtyy, kun rokotukset auttavat avaamaan loputkin. Siksi hallituksen tiekarttojen joukkoon on nyt syytä lisätä tiekartta elvytyksen alasajoon.
Valtiontalouden tarkastusviraston koostama suhdannetilanteen lämpökartta näyttää talouden toipumisen voimistuneen selvästi alkuvuonna. Erityisesti luottamusindeksit, jotka tyypillisesti ennakoivat talouskehitystä, ovat nousseet selvästi vuodentakaisista pohjistaan. Kuluttajien luottamus on vahvimmillaan lähes kolmeen vuoteen ja oman rahatilanteensa kuluttajat arvioivat paremmaksi kuin koskaan mittaushistorian aikana.
Hallitus on vihdoin saanut riittävillä rajoitustoimilla koronatartunnat alas ja rokotukset etenevät kiihtyvällä tahdilla. Paluu hyvin lähelle normaalioloja näyttää tapahtuvan jo lähikuukausina. Mutta kehitys ei pysähdy siihen. Todennäköisesti talouskasvu on jo tänä vuonna selvästi keskivertoa nopeampaa niin Suomessa kuin maailmalla. Kotimaisen kulutuksen lisäksi myös viennin voi odottaa kasvavan selvästi, kun Suomen tärkeissä kauppakumppanimaissa kasvu voimistuu.
Julkisen sektorin ei kannata syytää velkarahaa talouteen silloin, kun talous kasvaa myös omillaan.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi USA:n talouden kasvavan tänä vuonna 6,4 prosenttia ja Kiinan 8,4 prosenttia. Myös Ruotsin ja Saksan kasvuvauhti on IMF:n ennusteessa yli kolmen prosentin. Vaikka kasvu vuonna 2022 näistä luvuista hidastuukin, se pysyy ennusteissa selvästi pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella. Myös Suomen talouden odotetaan kasvavan selvästi totuttua nopeammin. IMF:n odotus 2,3 prosentin kasvusta tänä vuonna on kuitenkin melko varovainen. Etla ennustaa Suomeen tälle vuodelle kolmen prosentin kasvuvauhtia. Kasvu voi olla lähivuosina ennusteita nopeampaa, jos Suomen vienti pääsee ennakoitua paremmin mukaan maailmantalouden vetoon.
Eripuraiselle vasemmistovetoiselle hallitukselle tämä tietää kovia aikoja. Pitäisi päästä sopuun menoista siten, että jaettavaa pottia ei voi kasvattaa yli normaalin menokehyksen. Itse asiassa menoja pitää supistaa, jotta päästään takaisin sovittuun menokehykseen. Kyse ei ole sopeutuksesta, vaan elvytyksen alasajosta. Julkisen sektorin ei kannata syytää velkarahaa talouteen silloin, kun talous kasvaa myös omillaan.
Jotta talouden rakenteet olisivat kasvua varten kunnossa, järkevintä olisi nyt päättää ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikennyksistä. Eläkeoikeuden poisto ja työttömyysturvan keston porrastaminen sekä työhistorian pituuden että työttömyyden keston mukaan lisäisivät työllisten määrää, kun nousukausi pääsee vauhtiin. Nyt päätettävien uudistusten toimeenpano venyy joka tapauksessa ensi vuoteen ja käytännössä kiristykset vaikuttavat vasta 2023. Silloin työllisyystilanne on jo kohentunut selvästi. On todennäköistä että Suomessa palataan pian koronakriisiä edeltäneeseen tilanteeseen, jossa työvoimapula oli merkittävä kasvun este. Jo nyt osaavan työvoiman saatavuusongelmat vaivaavat viidennestä yrityksistä.
Jos talous jostain syystä lähtisi heikkenemään, eikä tilanne työmarkkinoilla kohenisi, työttömyysturvaa heikentävää uudistusta olisi helppo lykätä.
Hallituksen täytyy varautua nopean kasvun aikaan. Elvytyksen aika on ohi.