EU tekee Suomestakin kauppamahdin

Euroopan unionin kautta Suomikin voi toimia kauppapolitiikan areenoilla suurvaltana. Sisämarkkinoiden syventäminen ja aidon kilpailun varmistaminen ovat Suomen etujen mukaisia, kirjoittaa EVAn ekonomisti Sanna Kurronen.

Ladattavat tiedostot

Download: Me olemme Euroopan unioni -EVA Fakta
Me olemme Euroopan unioni -EVA Fakta

EVA Fakta -julkaisu kertoo kuvioina ja taulukkoina olennaiset tiedot unionista ja sen jäsenmaista. Julkaisun tiedot
on koonnut Edvin Pohto.

Lataa

EU on kokoaan suurempi kauppamahti, sillä ulkomaankaupan merkitys on EU:n taloudessa suurempi kuin Kiinassa ja USA:ssa (Kuvio 1). EU on maailman toiseksi suurin talousalue Yhdysvaltojen jälkeen. Vaikka Kiina näyttää porskuttavan pian ohi EU:n ja aina maailman suurimmaksi taloudeksi asti ehkä 2030-luvulla, EU pysyy edelleen merkittävänä talousjärkäleenä.

EU on kokonsa ansiosta merkittävä laatuvaatimusten ja sääntelyn asettaja globaalilla tasolla.[i] Sitä valtaa on syytä maailmanmarkkinoilla myös käyttää.

Vaikka esimerkiksi hiilitullien toteuttamiseen liittyy monia haasteita, EU voi tällaisilla ympäristövaatimuksilla toimia kokoaan suurempana päästöjen vähentäjänä. Hiilitullien avulla EU toisi lisämaksun EU:n ulkopuolella tuotetuille tavaroille, joiden päästöt ovat suuret. Näihin ympäristövaatimuksiin tai muihin standardeihin voi aktiivisuudellaan vaikuttaa myös Suomen kaltainen pieni jäsenmaa.

Kuvio 1. Tavaroiden ja palveluiden bruttovienti ja -tuonti suhteessa bkt:hen 2019 (prosenttia)

EU:n sisämarkkinat ovat suuruutensa ansiosta tavoiteltu kauppapaikka. Sisämarkkinat on paljon enemmän kuin pelkkä vapaakauppa-alue. Sisämarkkinoiden tarkoituksena on poistaa tullien ja määrällisten kaupan esteiden lisäksi myös monia muita esteitä tavaroiden, palveluiden, pääomien sekä ihmisten vapaan liikkuvuuden tieltä.

Sisämarkkinoilla pienten maiden kyykyttäminen ei onnistu.

Vapaakaupassakin suuret toimijat voivat kyykyttää pieniä maita ja pieniä yrityksiä erilaisilla ja vaihtuvilla tuotestandardeilla, dokumentaatiovaatimuksilla tai sertifioinneilla. Yhteisellä sisämarkkina-alueella pienten maiden kyykyttäminen ei samalla tavalla onnistu, koska päätökset tehdään yhdessä ja demokraattisesti. Siksi aidosti kilpailulliset sisämarkkinat ovat Suomen etu ja niitä Suomen kannattaa EU:ssa puolustaa.

EU ei ole vielä läheskään täydellinen sisämarkkina-alue. Asuntolainaa Suomessa sijaitsevaan asuntoon voi olla käytännössä mahdotonta saada saksalaisesta pankista. Myöskään työvoiman liikkuvuus EU:n sisällä ei ole kovin suurta, mikä näkyy suurina eroina palkoissa ja työttömyysasteissa EU-maiden välillä. Tavaroiden kaupassa sisämarkkinat toimivat kuitenkin jo varsin hyvin, ja Suomen tavaraviennistä lähes 60 prosenttia suuntautuu muihin Euroopan unionin maihin (Kuvio 2).

Suomen tavaraviennin ja -tuonnin aluejakauma 2019 (prosenttia)

EU:n ulkopuolelle suuntautuvan kaupan osalta toimivien kauppasuhteiden turvaamisen lisäksi Suomi voi edistää kestävää taloutta myös EU:n rajojen ulkopuolella.

Lähteet ja viitteet

[i] Ks. esim. Bradford, A. (2020). The Brussels Effect: How the European Union Rules the World, Oxford University Press.