Suomen työllisyysaste on toipunut edellistä taloustaantumaa (2008) edeltävälle tasolle ja noussut sitä korkeammallekin. Ennen taantumaa työllisyysasteemme oli 71 prosenttia, ja vuonna 2020 se oli 72,1 prosenttia. Vuonna 2020 näkyy koronaepidemian negatiivinen vaikutus työllisyysasteeseen. Viron työllisyysaste on kasvanut 2010-luvulla 12,5 prosenttiyksikköä. Työllisyysaste on palautunut Virossa ripeästi, sillä se laski taantumavuosina 2009–2010 lähes kymmenen prosenttiyksikköä.

Työttömyyttä tilastoidaan myös ”laajan työttömyyden” näkökulmasta. Laajan työttömyyden taso saadaan, kun työnhakijoiden määrään lisätään erilaisissa työvoimapoliittisissa palveluissa olevat. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan laaja työttömyys oli vuonna 2021 noin 420 000 henkilöä. Heistä työttömiä työnhakijoita oli 316 000.

Todennäköisimmin työllistyvä työtön on korkeakoulutettu nuori. Korkeakoulutettu 20–29-vuotias työllistyy lähes 60 prosentin todennäköisyydellä, kun samanikäinen vain peruskoulun käynyt työllistyy 16 prosentin todennäköisyydellä. Mitä iäkkäämpi työtön, sitä alhaisempi on työllistymistodennäköisyys. Tätä selittää kuitenkin se, että ikääntyneissä on enemmän pitkittynyttä työttömyyttä.

Korkein työllisyysaste eli työllisten osuus 18–64-vuotiaista on ruotsinkielisillä seuduilla Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla. Noin puolessa maakunnista (10 kpl) on yli 70 prosentin työllisyysaste. Yli 75 prosentin työllisyysasteeseen yltävät vain Uusimaa, Pohjanmaa ja Ahvenanmaa. Karjalassa työllisyysaste on noin 10 prosenttiyksikköä Uuttamaata pienempi. Pienin työllisyysaste onkin Pohjois-Karjalassa (65 %).

Koulutus pidentää työuraa. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työvuosien odote on 36 vuotta. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevilla työvuosien odote on 21, 5 vuotta. Toisen asteen tutkinnon suorittaminen nostaa työvuosien odotteen yli kolmeenkymmeneen. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa jääneillä on odotettavissa 6,4 työttömyysvuotta. Toisen asteen tutkinnon suorittaminen vähentää työttömyysvuosien odotetta kahdella vuodella ja niin tekee korkea-astekin.

Vieraskieliset työlliset sijoittuvat työelämässä etenkin majoitus- ja ravitsemisalalle (17 % toimialan työllisistä) sekä erilaisiin hallinnon tukipalveluihin (15 % toimialan työllisistä). Rakentamisen toimialan työllisistä vieraskielisiä on yhdeksän prosenttia. Suomen suurimpien toimialojen – sosiaali- ja terveyspalveluiden, teollisuuden ja kaupan – työllisistä vieraskielisiä on viisi prosenttia. Sen sijaan julkisessa hallinnossa, maanpuolustuksen ja pakollisen sosiaalivakuutuksen hallinnonalalla vieraskielisiä on vain yksi prosentti.

Joidenkin vieraskielisten ryhmien työttömyysaste laskee maassa vietettyjen vuosien myötä. Esimerkiksi thainkielisten työttömyysaste on lähes 60 prosenttia maahan muutettaessa, mutta on kymmenennen maassa vietetyn vuoden kohdalla enää 15 prosenttia. Tästä huolimatta vieraskielisten ryhmien työttömyysasteet ovat pääsääntöisesti korkeampia kuin kotimaisia kieliä puhuvien työttömyysaste (9,2 % vuonna 2019).