Kuntaveron kiristäminen ei innosta suomalaisia
Ladattavat tiedostot
Puolet suomalaisista (49 %) kokee oman kunnan kunnallisveron tason itselle henkilökohtaisesti tärkeäksi (Kuvio 1). 42 prosenttia ei pidä kysymystä tärkeänä.
Kuvio 1.
Vastaukset jakaantuvat erityisesti iän ja puoluekannan mukaan. Selvä enemmistö yli 56-vuotiaista pitää kysymystä tärkeänä. Kysymys on tärkeä myös perussuomalaisten, RKP:n, kokoomuksen ja keskustan äänestäjille (Ks. Kuvioliite).
Vuonna 2021 kunnallisveron keskimääräinen veroprosentti on 20,02. Se vaihtelee kuitenkin huomattavan paljon kunnittain. Pienin veroäyri on Kauniaisissa (17 %) ja suurin Halsualla (23,5 %).[i]
Paikallishallinnon verotuksella on erityinen merkitys, sillä se on suoraan sidoksissa oman asuinpaikan tarjoamiin julkisiin palveluihin. Kunnan asukkailla on kuntavaaleissa sananvalta siihen, kuinka tyytyväinen on palveluiden laatuun suhteessa niiden hintaan eli veroäyriin. Äänestäjien paine pakottaa poliitikot tarjoamaan veroeuroille parempaa vastinetta. Muuten äänestäjällä on kannusteet äänestää jaloillaan ja muuttaa naapurikuntaan, jossa palvelut tuotetaan tehokkaammin – mahdollisesti edullisemmalla veroäyrillä. Tätä paikallishallintojen välistä kilpailua verotuksen tasolla ja palveluiden laadulla kutsutaan fiskaaliseksi federalismiksi.[ii]
Moni suomalainen vaikuttaisikin olevan tyytymätön siihen, minkälaista vastinetta rahoilleen saa. Vaikka 45 prosenttia suomalaisista arvioi kunnallisveron tason sopivaksi, 35 prosenttia arvioi sen korkeaksi suhteessa palvelutasoon (Kuvio 2).
Kuvio 2.
Vain seitsemän prosenttia arvioi kunnallisveron tason alhaiseksi suhteessa niillä saatujen palveluiden laatuun ja määrään. Väestöryhmistä erottuvat kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten äänestäjät, joiden enemmistö pitää kunnallisveron tasoa korkeana (Ks. Kuvioliite).
Suomalaiset ovat pitkään olleet yleisesti ottaen sitä mieltä, että verotuksen jatkuvan kiristämisen sijaan julkisen talouden toimintaa pitäisi tehostaa. Näin vastasi viime syksyn Arvo- ja asennetutkimuksessa 72 prosenttia. Saman tutkimuksen mukaan vain viidesosa (22 %) maksaisi mielellään nykyistä enemmän veroa.[iii] Vastaavasti kevään Arvo- ja asennetutkimuksessa vain 31 prosenttia kannatti julkisen talouden tasapainottamista veroja kiristämällä, kun 63 vastasi, että julkista taloutta tulee tasapainottaa menoja leikkaamalla.[iv]
Lisää verokilpailua
Arvo- ja asennetutkimusten valossa näyttäisi siis siltä, että suomalaiset eivät ylipäänsä tätä nykyä lämpene ajatukselle verojen kiristämisestä. Havainnolla on merkitystä myös mahdollista maakuntaveroa koskevan keskustelun kannalta. Taloustieteen tutkimuskirjallisuus lähtee siitä, että verotus ja paikallishallintojen kilpailu saa aikaan tiukan budjettirajoitteen, joka hillitsee menopaineita. Se johtuu kansalaisten taipumuksesta suhtautua torjuvasti verojen kiristyksiin.
Ilman veroruuvia ei ole kannusteita tuottaa palveluita tehokkaammin, vaan vallitsee niin sanottu pehmeän budjettirajoitteen ongelma: valtio on velvoitettu auttamaan taloudellisesti aina, kun rahat loppuvat. Tämä on keskeinen ongelma Sanna Marinin hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa, joka luo hyvinvointialueet mutta ei anna niille veroruuvia. Kunnilta uudistus vie toisaalta ison siivun menoja (n. 20 miljardia euroa), ja suunnilleen saman verran verotuloja. Samalla kuntien mahdollisuus kehittää lähipalveluita ja käyttää veroruuvia heikkenee.[v]
Kansalaiset epäilevät sote-uudistuksen vaikuttavan kunnallisveroon kiristävästi. 42 prosenttia arvioi, että kunnallisvero kiristyy uudistuksen seurauksena, 19 prosenttia arvioi sen pysyvän ennallaan ja 12 prosenttia arvioi tason laskevan (Kuvio 3). Sote-uudistuksen vaikutusten arvioinnin vaikeudesta kielii se, että 27 prosenttia ei osaa arvioida vaikutusta. Kiristymistä pelkäävät eniten perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien äänestäjät.
Kuvio 3.
Arvo- ja asennetutkimusten tulosten valossa voidaan päätellä, että poliittisten päättäjien veroratkaisuilla on vaikutusta tulevien vaalien lopputulemiin. Verojen kiristämisellä nimittäin näyttäisi olevan selvä negatiivinen vaikutus hallituspuolueiden uudelleenvalintaan seuraavissa vaaleissa.[vi]
Näin kysely tehtiin
Tulokset perustuvat 2 059 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 24.3.-7.4.2021. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internetpaneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen,koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa: www.eva.fi/arvopankki.
Viitteet ja lähteet
[i] Veronmaksajat (2021). Kuntien verot, https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Kunnat/#c90d70f3 (haettu 1.6.2021).
[ii] Oates, W. (1999). An Essay on Fiscal Federalism, Journal of Economic Literature Vol. XXXVII (September 1999), 1120–1149 ja Tiebout, C. (1956). A Pure Theory of Local Expenditures, Journal of Political Economy, 64(5), 416–424.
[iii] Metelinen, S. (2021). Kirottu velka – Suomalaiset kavahtavat julkista velkaa mutta pelkäävät leikkauksia, EVA Analyysi No 89.
[iv] Kurronen, S. (2021). Suomalaisten enemmistö leikkaisi menoja talouden tasapainottamiseksi, EVA Artikkeli, https://www.eva.fi/blog/2021/04/20/suomalaisten-enemmisto-leikkaisi-menoja-talouden-tasapainottamiseksi/ (haettu 1.6.2021).
[v] Ekström, B.-E., Haavisto, I., Kullas, E. ja Metelinen, S. (2021) Soten sokkihoito – Näin sote-uudistus korjataan toimivaksi, EVA Analyysi No 94.
[vi] Alesina, A., Ciminelli, G., Furceri, D. ja Saponaro, G. (2021). Austerity and Elections, IMF Working Paper WP/21/121.