Koronarokotekriittisyys jää Suomessa marginaali-ilmiöksi
Suomalaisten maailmanlaajuisesti verraten vähäinen rokotekriittisyys on tarjonnut hyvän pohjan kansalaisten ripeästi etenevälle koronarokottamiselle. Ensimmäisten käynnistysvaikeuksien jälkeen rokotukset Suomessa ovat edistyneet vauhdikkaasti. Äitienpäivän jälkeisellä viikolla ensimmäisen annoksen koronarokotusta oli saanut jo yli 2 000 000 suomalaista. Rokotuskattavuus yli 70-vuotiailla oli lähes 90 prosenttia.
Suomalaisista 87 prosenttia on joko jo saanut rokotteen tai aikoo varmuudella tai todennäköisesti ottaa sen (Kuvio 1). Yhdeksän prosenttia kertoi EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa saaneensa jo rokotteen. Kyselyn aineistot kerättiin maalis–huhtikuun vaiheessa (ks. Arvion s. 5). Varmuudella rokotteen aikoo ottaa 55 prosenttia väestöstä ja todennäköisesti sen ottaa 23 prosenttia. Varmuudella rokotteen sanoo jättävän ottamatta vain kolme prosenttia ja todennäköisesti siitä aikoo kieltäytyä kahdeksan prosenttia.
Kuvio 1.
Ikäryhmistä myönteisimmin rokotteen ottamiseen suhtautuvat yli 65-vuotiaat, joista 98 prosenttia on joko jo saanut rokotteen tai vähintään todennäköisesti aikoo ottaa sen (kaikki väestöryhmittäiset erittelyt ks. Kuvioliite). Rokotushalukkuus on erityisen voimakasta myös akateemisesti koulutettujen (94 % on ottanut tai ottaa vähintään todennäköisesti rokotteen) ja ylempien toimihenkilöiden (93 %) keskuudessa. Puolueiden äänestäjäryhmistä erottuvat perussuomalaisten kannattajat, joista vain 67 prosenttia on ottanut tai aikoo varmasti tai todennäköisesti ottaa rokotteen.
Eurooppalaisittain vertaillen suomalaisten halukkuus ottaa rokotus on muiden Pohjoismaiden tasoa. YouGovin kyselyiden mukaan rokotusaikeet ovat olleet Länsi-Euroopan maista vahvimpia Isossa-Britanniassa ja heikoimpia Ranskassa. Valmius rokotuksen ottamiseen on kasvan t kaikkialla Euroopassa viime vuoteen nähden sitä mukaa, kun tietoa rokotusten turvallisuudesta on ollut paremmin saatavilla.
Rokottaminen on tuttua
Suomalaisten laaja valmius rokotteen ottamiseen näyttäisi selittyvän sillä, että suomalaiset luottavat
rokotteiden hyötyyn ja turvallisuuteen. Neljä viidestä (80 %) suomalaisesta pitää rokotteiden hyötyjä aina haittoja suurempina, vaikka rokotteella todettaisiin sivuvaikutuksia (Kuvio 2). Vain 12 prosenttia on toista mieltä.
Kuvio 2.
Reilu kolme neljästä (77 %) vuorostaan luottaa siihen, että koronarokotteiden teho ja turvallisuus on varmistettu, ja toista mieltä on viidennes (21 %).
Luottamus rokotteisiin kasvaa iän myötä. Eläkeikäisten myönteisempää asennoitumista rokotteisiin voi osaltaan selittää koronaviruksen aiheuttama iän mukana kasvava riski. Toisaalta selitystä voi hakea myös menneisyydestä: yli 65-vuotiaat ovat eläneet aikana, jolloin vaaralliset tarttuvat taudit onnistuttiin taltuttamaan rokotteilla. Esimerkiksi poliorokote on tullut kansalliseen rokoteohjelmaan vuonna 1957.
Yleisesti ottaen suomalaisten luottamusta koronarokotteisiin selittänee se, että Suomessa jo lasten rokotuskattavuus on laaja. Vain noin prosentti alle kolmevuotiaista lapsista jää Suomessa rokottamatta.
Suomalaisten rokotushistorian valossa ei ole yllättävää, että yli kolme neljästä (78 %) suomalaisista pitää koronarokotteen ottamista velvollisuutena muita kohtaan. Puolet (51 %) suomalaisista suorastaan tekisi koronarokotteen ottamisesta pakollista.
Myönteisistä rokotenäkemyksistä huolimatta suomalaiset näkevät rokotteissa myös riskejä. Yli puolet (58 %) katsoo, että rokotteet eivät ole koskaan täysin turvallisia. Kolmannes (34 %) kuitenkin torjuu väitteen. Sivuvaikutuksista on huolissaan 43 prosenttia kansalaisista, mutta enemmistöä (55 %) ne eivät murehdituta.
Jonkin verran epäilyksiä herättää myös koronarokotteiden nopea kehittäminen. Siinä, missä yleensä rokotteiden kehitys- ja testausprosessi kestää vuosikausia, Pfizer-BionTechin, Modernan ja AstraZenecan rokotteet tuotiin jakeluun vuodessa. Siihen nähden ei ole yllättävää, että 39 prosenttia suomalaisista arvioi koronarokotteet liian nopeasti kehitetyiksi. Toista mieltä on puolet (49 %).
Eikö rokote kelpaa?
Lopulta koronarokottamisen vastustus jää vähäiseksi. Vain 14 prosenttia sanoo, että ei usko tarvitsevansa koronarokotetta. Toisella kannalla on suuri enemmistö (80 %). Vastaukset ovat samansuuntaisia kysyttäessä yleistä suhtautumista rokotteiden ottamiseen. Reilu joka kymmenes (13 %) sanoo, ettei yleensä ota mitään rokotuksia, mutta useimmat (86 %) torjuvat väittämän.
Kieltäytyminen rokotteista ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita rokotekriittisyyttä. Rokottamattomuuteen voivat vaikuttaa käytännön syyt: pitkät matkat rokotuspaikalle tai huonosti sopivat rokotus- ja aukioloajat. Rokotteen ottamatta jättämistä voi selittää myös esimerkiksi niin sanottu status quo -harha eli ajatus siitä, ettei koronarokotus ole tarpeen, koska ilmankin on selvitty tähän saakka. Myös vähäisiksi arvioidut riskit vaikuttanevat rokotushaluihin.
Siitä huolimatta poliittisella asennoitumisella näyttäisi olevan jonkin verran vaikutusta rokotushalukkuuteen. Vastaajien näkemyksissä on kysymysten (ks. Kuvio 2 edellä) kohdalla eroja myös puoluekannan mukaan. Perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien äänestäjät näkevät rokottamisessa selvästi muita enemmän riskejä.
Perussuomalaisten (32 %) ja kristillisdemokraattien äänestäjistä (33 %) kolmannes esimerkiksi ei usko tarvitsevansa koronarokotetta. Sosiaalidemokraattien kannattajista vain kolme prosenttia torjuu rokotteen tarpeellisuuden. Perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien äänestäjien muita skeptisempi suhtautuminen rokottamiseen saattaa olla yhteydessä yleiseen luottamukseen yhteiskunnan instituutioita kohtaan. Arvo- ja asennetutkimuksissa on aiemmin havaittu, että erityisesti perussuomalaisten luottamus instituutioihin on muiden puolueiden äänestäjiä heikompaa.
Näin kysely tehtiin
Tulokset perustuvat 2 059 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 24.3.-7.4.2021. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internetpaneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen,koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa: www.eva.fi/arvopankki.
Lue koko EVA Arvio Tiedolla rokotetut