Usko politiikkaan osoittautui koronakevään poikkeustilaksi
Keväällä 2020 alkanut koronaviruspandemian ensimmäinen aalto vaikutti suomalaisten asennoitumiseen politiikkaan poikkeuksellisella tavalla. Kriisi yhdisti suomalaiset, ja luottamus aiemmin parjattuihin poliitikoihin ja puolueisiin kohosi ennennäkemättömiin lukemiin. Pandemian toisen aallon käynnistyessä lokakuun lopussa suuri osa kevään luottamuslisästä politiikkaan on haihtunut. Erityisesti tämä näkyy epäilyksen kasvuna poliitikkojen antaman tiedon luotettavuuteen, eikä luottamus viranomaisiinkaan ole enää samalla tasolla kuin keväällä. EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen purkaa Arvo- ja asennetutkimuksen tuloksia.
Suomalaisista alle neljäsosa (23 %) on sitä mieltä, että poliitikkojen kansalaisille antama tieto on luotettavaa (Kuvio 1). Toista mieltä on yli puolet (52 %).
Kuvio 1.
Muutos kevään kyselyyn nähden on poikkeuksellisen suuri. Samaa mieltä olevien osuus on pienentynyt seitsemässä kuukaudessa 25 prosenttiyksikköä ja eri mieltä olevien osuus kasvanut saman verran. Vastaavan suuruisia asennemuutoksia havaitaan arvo- ja asennetutkimuksissa ylipäänsä harvoin, ja silloinkin yleensä vain useiden vuosien yli.
Erityisen suuria asennemuutoksia kriittisempään suuntaan havaitaan naisten (-33 %-yks.),
56–65-vuotiaiden (-35 %-yks.), eläkeläisten (-32 %-yks.), akavalaisten (-35 %-yks.) ja pienimmillä, alle 4 000 asukkaan paikkakunnilla asuvien keskuudessa (-36 %-yks.).
Eri puolueiden kannattajista vasemmistoliiton äänestäjien luottamus poliitikkojen antamaan tietoon on romahtanut eniten (-38 %-yks), mutta luottamus on pudonnut rajusti muissakin äänestäjäryhmissä. Myös esimerkiksi pääministeripuolue SDP:n kannattajien luottamus poliitikkojen antamaan tietoon on pudonnut 25 prosenttiyksikköä.
Perussuomalaisten äänestäjien luottamus poliitikkojen antamaan tietoon oli heikkoa jo keväällä, mutta nyt sitä ei ole jäljellä enää käytännössä ollenkaan. Vain kolme prosenttia perussuomalaisten kannattajista luottaa poliitikkojen kansalaisille antamaan tietoon (kaikki väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät erillisestä Kuvioliitteestä).
Lippujen luo kokoontuminen loppui
Keväällä 2020 havaittiin eri puolilla maailmaa niin sanottu rally round the flag -ilmiö, jonka voi suomentaa lippujen luo kokoontumiseksi. Ilmiön nimesi amerikkalainen valtiotieteilijä John Mueller 1970-luvulla. Hän havaitsi, että Yhdysvaltain presidentin suosio kasvaa aina suurten kansallisten kriisien yhteydessä. Koronakriisin positiivinen vaikutus eri maiden hallitsevien poliitikkojen suosion kasvuun on vahvistettu tieteellisessä tutkimuksessa kuluneen vuoden aikana.
Toistaiseksi käytössä ei ole vielä riittävää tietoa siitä, miten koronapandemian toinen aalto vaikuttaa poliitikkojen suosioon eri puolilla maailmaa.
Toistaiseksi käytössä ei ole vielä riittävää tietoa siitä, miten koronapandemian toinen aalto vaikuttaa poliitikkojen suosioon eri puolilla maailmaa. Kesän aikana koronan ilmaantuvuus pysyi alhaisena verrattuna kevään tautikehitykseen, mutta alkoi maailmanlaajuisesti kiihtyä jälleen lokakuussa 2020. Tämä Arvo- ja asennekysely toteutettiin lokakuun lopussa, jolloin päivittäisten uusien koronavirustartuntojen määrä Suomessa oli noin 200, kun se marraskuun lopussa oli kasvanut jo yli 400:n.
Näin ollen tämänkertainen kysely kuvailee suomalaisten asenteita politiikkaan ja viranomaisiin tilanteessa, jossa toinen aalto ei vielä ollut pahimmillaan. Kyselyn tulokset viittaavat siihen, että akuutin tautitilanteen helpottaessa asenteet politiikkaa ja puolueita kohtaan ovat palanneet kohti pitkän aikavälin keskiarvoja mutta ovat edelleen tavanomaista myönteisempiä poliitikkoja kohtaan.
Kuvio 2.
Luottamuksen rapautuminen poliitikkojen antamaan tietoon näkyy myös mielipide-erojen kasvussa suhtautumisessa koronatoimiin. Edelleen suuri enemmistö (71 %) suomalaisista antaa täyden tukensa hallituksen toimille koronavirusepidemian torjumiseksi, vaikka ne ovat poikkeuksellisen järeitä (Kuvio 2). Yksimielisyys ei ole kuitenkaan enää kevään tasolla, jolloin 89 prosenttia oli väitteen kanssa samaa mieltä.
Näin kysely tehtiin
Tulokset perustuvat 2 019 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön
tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 16.–28.10.2020. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internetpaneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa: www.eva.fi/arvopankki.
Erityisen paljon (23 %-yks.) on pudonnut täysin rinnoin hallitukselle tukensa antaneiden osuus, ja nyt myös kriitikkoja on vähäistä enemmän. Vastakkaisella kannalla on nyt 19 prosenttia suomalaisista, kun keväällä heitä oli vain kahdeksan prosenttia. Toisaalta on syytä ottaa huomioon, että kyselyajankohtana ei ollut voimassa kevääseen nähden erityisen järeitä toimia.
Poikkeusolojen ja valmiuslain ajan poliittista keskustelua leimasi poliittinen yksimielisyys
poikkeustoimien tarpeesta yli hallitus-oppositiorajan. Tämä yksimielisyys mureni loppukevään ja kesän aikana. Syksyllä otsikoissa oli esimerkiksi keskustelu hallituksen maskilinjasta, joka sai osakseen kritiikkiä. Poliitikoiden keskinäisen kritiikin ja kyseenalaistamisen lisääntyminen saattaa näkyä myös kansalaisten asenne-erojen kasvussa.
Erityisen kriittisiä hallituksen linjaa kohtaan ovat johtavassa asemassa olevat (37 % antaa tukensa hallituksen toimille) sekä perussuomalaisten (38 %) ja Liike Nytin (41 %) äänestäjät. Muissa äänestäjäryhmissä yli puolet antaa tukensa hallituksen toimille.
Lisää aiheesta EVA Arviossa Epäluottamuksen paluu