Koronakriisi palautti luottamuksen politiikkaan – tällainen on suomalaisen yhteiskunnan luottamusranking 2020 Sijoitukset asteikkokeskiarvojen mukaan. Saman asteikkokeskiarvon saavien toimijoiden keskinäisen järjestyksen ratkaisevat luottamuksen ja epäluottamuksen erotukset. Luottamuksen muutos on laskettu asteikkokeskiarvojen 2020 ja 2018 erotuksena. Yksi nuoli merkitsee asteikkokeskiarvossa 0,10–0,19 muutosta, kaksi nuolta 0,20–0,29 muutosta, kolme nuolta 0,30–0,39, ja niin edelleen. Nuoli oikealle merkitsee, että muutos on vähäinen (alle 0,10). Toimijoiden järjestys eroaa Kuviosta 8 (sivulla 9), koska asteikkokeskiarvo huomioi ensiksi sekä osoitetun luottamuksen että epäluottamuksen ja toiseksi myös molempien vahvuuden (”hyvin suurta” ja ”hyvin vähäistä” -vastausten osuudet).

Koronakriisi palautti luottamuksen politiikkaan – tällainen on suomalaisen yhteiskunnan luottamusranking 2020

Suomalaiset luottavat edelleen eniten poliisiin ja tasavallan presidenttiin. Suurin muutos kansalaisten luottamuksessa koskee kuitenkin eduskuntaa ja hallitusta, käy ilmi EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.

EVA selvitti Arvo- ja asennetutkimuksessaan, kuinka koronakriisi on vaikuttanut suomalaisten luottamukseen 30 erilaista yhteiskunnassa vaikuttavaa tahoa tai toimijaa kohtaan. Luottamusmuutoksia tarkasteltiin suhteessa edelliseen, vuonna 2018 toteutettuun mittaukseen.

Suomalaiset luottavat eniten poliisiin, tasavallan presidenttiin ja terveydenhuoltojärjestelmään.

 

Tarkastelu kertoo, että edellisessä mittauksessa pohjamutia pitkin kyntäneet parlamentaarisen demokratian instituutiot – eduskunta ja hallitus – ovat ponnahtaneet korkin lailla ylöspäin.

Muilta osin suomalaisen yhteiskunnan luottamusrakenne on säilynyt vakaana keskellä koronakriisiäkin. Muutokset sekä luottamuksen määrissä (Kuvio 8) että eri toimijoiden keskinäisessä järjestyksessä (Taulukko 1) jäävät pääosin vähäisiksi (tarkat toimijakohtaiset muutokset löytyvät EVA Analyysin Liitekuvioista 1 ja 2 julkaisun lopussa).

Parlamentarismin kasvojenpesu

Nyt 60 prosenttia ilmoittaa luottavansa hallitukseen ja enemmistö (52 %) luottaa myös eduskuntaan. Hallituksen osalta lukemissa on kohennusta yli 30 prosenttiyksikköä ja eduskuntakin on kasvattanut luottamustaan lähes 20 prosenttiyksiköllä. Epäluottamus hallitukseen ja eduskuntaan on pienentynyt vieläkin enemmän kuin luottamus on kasvanut. Muutokset ovat poikkeuksellisen suuria suhteutettuna siihen, että yhteiskunnan luottamusrakenne on muutoin hyvin vakaa.

Parlamentaarisen politiikan noste ulottuu koronakriisissä myös puolueisiin, mutta se ilmenee lähinnä syvän epäluottamuksen hellittämisenä,

Parlamentaarisen politiikan noste ulottuu koronakriisissä myös puolueisiin, mutta se ilmenee lähinnä syvän epäluottamuksen hellittämisenä, ei niinkään luottamuksen kasvuna. Nyt puolueisiin luottaa noin neljännes (23 %), mutta edelleen selvästi useampi (39 %) ei luota. Koronakriisi ei selitä politiikan luottamuksen nousua kokonaan.

Osa ilmiöstä johtunee myös erosta mittausajankohdassa. Edellinen luottamuskysely osui syksyyn 2018, jolloin Juha Sipilän hallituksen kausi veteli viimeisiään. Hallituksen suosio oli tuolloin alhainen, ja myös eduskunta sai osakseen voimakasta kritiikkiä riitaisuudestaan. Nykyinen Sanna Marinin hallitus on vielä nuori, ja sen kykyä toteuttaa ohjelmaansa ei ehditty koetella ennen koronakriisin alkua.

Valtiokone selvästi luotetuin

Rakettimaisesta nousustaan huolimatta hallitus ja eduskunta eivät mahdu luottamuspuntarin kärkikymmenikköön. Kaikkein terävimmässä kärjessä majailevat viranomaiset, peruspalvelut ja presidentti. Eniten suomalaiset luottavat poliisiin (85 % luottaa), kannoillaan tasavallan presidentti (84 %), terveydenhuoltojärjestelmä (81 %), puolustusvoimat (80 %) sekä koulutusjärjestelmä (79 %).

Kymmenen laajimmin luotetun joukkoon mahtuu vain yksi puhtaasti yksityistä sektoria edustava taho – pienyritykset ja yksityisyrittäjät.

Kymmenen laajimmin luotetun joukkoon mahtuu vain yksi puhtaasti yksityistä sektoria edustava taho – pienyritykset ja yksityisyrittäjät (65 % luottaa). Toki yksityisiä tahoja toimii rinnan julkisten kanssa terveydenhuoltojärjestelmässämme, johon luotetaan koronakriisin oloissa vahvasti.

Kansalaiset siis nojaavat poikkeusoloissa vahvasti valtioon. Tarkkaan ottaen luottamus valtion instituutioihin ei kuitenkaan ole kasvanut. Se oli jo valmiiksi erittäin vahvaa. Liikettä näkyy lähinnä suhtautumisessa valtion virkamiehistöön, jonka varassa koronakriisin hoidon toimeenpano on. Luottamus viranhaltijoihin on vahvistunut selkeästi, ja nyt enemmistö (54 %) luottaa heihin. Erityisen suurta luottamus on kriisin hoidon ytimessä olevaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:ään. Siihen luottaa noin kaksi kolmesta (64 %).

Epäluottamus erätauolle

Puntarissa mukana olevista kolmestakymmenestä tahosta vain muutamaan kohdistuu aiempaa enemmän epäluottamusta, ja näidenkin osalta muutos on hyvin pieni. Mediaa kohtaan tunnettu luottamus on säilynyt pitkälti ennallaan. Omilla lukemillaan on YLE (72 %), mutta joka toinen luottaa myös Helsingin Sanomiin (50 %) ja maakuntalehtiin (49 %). MTV3 laahaa näistä hieman perässä (40 %), mutta on vähän petrannut asemiaan. Kun vallankäyttö on keskittynyt valtakunnan huipulle, on myös luottamus valtakunnallisiin medioihin kasvanut piirun verran, luotto maakuntalehtiin taas hieman laskenut.

Eniten on laskenut luottamus ympäristöjärjestöihin.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 060 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 26.3.–3.4.2020. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.eva.fi/arvopankki.

Kun poliitikkojen ja virkamiesten toimet korostuvat, muu yhteiskunta jää takariviin soittamaan kakkosviulua. Luottamus liki kaikkiin kyselyssä mukana olleisiin kolmannen tai yksityisen sektorin tahoihin on notkahtanut aavistuksen. Eniten on laskenut luottamus ympäristöjärjestöihin (34 % luottaa) ja markkinatalousjärjestelmään (32 %). Yksityisellä sektorilla poikkeuksen lisääntyneen luottamuksen suuntaan tekevät listan jumbosijan tuntumassa majailevat suuryritykset (23 % luottaa) – tosin vain siten, että niitä kohtaan tunnettu epäluottamus on hieman vähentynyt.

Luottamuskyselyyn annettujen vastausten asteikkokeskiarvojen mukaan järjestetty yhteiskunnan luottamusranking vetää yhteen havaitut muutokset sekä luottamuksessa että epäluottamuksessa ja havainnollistaa sen, mikä on muuttunut: koronakriisissä parlamentarismi hyppää rankingissa ylöspäin kaksinumeroisin luvuin.

Lisää aiheesta EVA Analyysissa Politiikan poikkeustila.

Lue tästä EVA Analyysi

Download: Politiikan poikkeustila -EVA Analyysi

Politiikan poikkeustila -EVA Analyysi

Koronakriisi yhdisti suomalaiset. Politiikan poikkeustila -EVA Analyysin on kirjoittanut tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

eva-analyysi-no_81.pdf, 693 KB

Lataa