Suomalaisten enemmistölle kansainvälistyminen on välttämätöntä

Lue tästä EVA Analyysi

Download: Kansainvälisyyden kahtiajako -EVA Analyysi
Kansainvälisyyden kahtiajako -EVA Analyysi

Suhtautuminen ulkomaailmaan repii suomalaisia erilleen. EVA Analyysin Kansainvälisyyden kahtiajako on kirjoittanut tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Lataa

Download: EVA Analyysin Kansainvälisyyden kahtiajako -kuvioliite
EVA Analyysin Kansainvälisyyden kahtiajako -kuvioliite

Lataa

Suomalaisista 64 prosenttia ajattelee, että koska kansainvälistyminen on peruuttamaton ja maailmanlaajuinen prosessi, Suomella ei ole muuta mahdollisuutta kuin olla avoimesti mukana tässä kehityksessä, käy ilmi EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta. Suomalaiset ovat syvästi jakaantuneita suhtautumisessaan kansainvälisyyteen, oli sitten kyse globalisaatiosta, maahanmuutosta tai rajat ylittävästä solidaarisuudesta maailman huono-osaisimpien auttamiseksi, kirjoittaa tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Jakautuneisuus pomppaa selvästi esiin jo tiedusteltaessa kantaa siihen, onko Suomen globalisaatiolle avoin linja ollut oikea vai ei. Suomalaisista 40 prosenttia ajattelee, että Suomi on mennyt liian pitkälle mukaan globalisaatioon ja jatkossa maamme pitäisi palata kohti kansallisempaa taloutta ja politiikkaa (Kuvio 1). Toista mieltä asiasta on hieman pienempi joukko (36 %) ja noin neljännes (24 %) ei osaa tai halua ottaa asiaan kantaa. Koko väestön kanta Suomelta toivottuun linjaan jää siis pitkälti avoimeksi kansan jakaantuessa kahteen, lähes yhtä suureen joukkoon.

Kuvio 1. ”Suomi on mennyt liian pitkälle mukaan globalisaatioon, jatkossa maamme pitäisi palata kohti kansallisempaa taloutta ja politiikkaa” (%)

EVAn Arvo- ja asennetutkimus toteutettiin koronakriisin ollessa pahimmillaan. Näin ollen vastaukset kertovat siitä, minkälaisia vaikutuksia koronakriisillä oli suomalaisten asenteisiin. Ulkoa tullut yhdisti suomalaiset koronakeväänä. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa mennyt kevät näyttäytyi suurena kansallisen yhtenäisyyden aikana suhtautumisessa niin politiikkaan kuin talouteenkin. Suomessa päätöksentekijät saivat toimilleen suomalaisten vahvan tuen ja enemmistö kansalaisista ilmoitti olevansa valmis uhraamaan omia etujaan talouteen syntyneiden vaurioiden korjaamiseksi.

Globalisaatiota koskevissa asenteissa taas havaitaan hienoinen siirtymä kohti leiriä, joka toivoo ainakin jonkinasteista vetäytymistä globalisaatiosta. Samalla pari vuotta jatkunut kehitys kohti globalisaatiomyönteisempää suhtautumista on pysähtynyt. Vastausten väestöryhmittäiset erittelyt paljastavat huomattavia mielipide-eroja, jotka kasvavat suuriksi puolueiden äänestäjäryhmien välillä. Perussuomalaisia äänestävistä neljä viidestä (79 %) siirtyisi kohti kansallisvetoisempaa taloutta ja politiikkaa. Selkeimmin globalisaation kannalla ovat vihreitä (68 % eri mieltä) ja kokoomusta (58 %) äänestävät (vastausten kaikki väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät erillisestä Kuvioliitteestä).

Perinteisesti nuiva suhtautuminen talouden globalisaatioon on muuttunut aiempaa avoimemmaksi.

Vaikka ryhmien kannat ovat etäällä toisistaan, eivät ne kuitenkaan ole viime vuosina havaittuja kärjistyneempiä. Itse asiassa ne ovat hieman lähentyneet toisiaan. On mahdollista, että nyt havaittu muutos selittyy pandemian aiheuttamalla säikähdyksellä: globalisaatioon verraten suopeasti suhtautuvien väestöryhmien kannat ovat nyt muuttuneet aavistuksen varautuneemmiksi. Kehitys muistuttaa paljon muutosta, joka on nähty suomalaisten suhtautumisessa EU-jäsenyyteen ja yhteisvaluutta euroon.

Globalisaatiokielteisyys on vaimentunut

Kokonaisuutena edellä havaittu asennemuutos on vähäinen, eikä se tarkoita, että Suomi olisi käpertymässä kuoreensa tai kääntämässä selkäänsä globalisaatiolle. Tätä tulkintaa tukee myös se, että perinteisesti nuiva suhtautuminen talouden globalisaatioon on muuttunut aiempaa avoimemmaksi. Nyt kolmannes (33 %) ajattelee, että kansainvälisen talouden globalisaatio johtaa hyvinvoinnin maailmanlaajuiseen lisääntymiseen (Kuvio 2). Toisella kannalla on neljäsosa (26 %).

Kuvio 2. ”Kansainvälisen talouden ns. globalisaatiokehitys johtaa hyvinvoinnin maailmanlaajuiseen lisääntymiseen” (%)

Pitkällä aikavälillä suomalaisten käsitys talouden globalisaation hyödyistä on vahvistunut selvästi, mutta vallitseva kanta on yhä epätietoisuus. Peräti neljä kymmenestä (41 %) ei osaa tai halua ottaa asiaan kantaa. Vaikka yhdenkään väestöryhmän enemmistö ei torju väittämää globalisaation hyödyllisyydestä, enemmistö hyväksyy sen vain 18–25-vuotiaiden (52 %) sekä kokoomusta (56 %) ja RKP:tä (52 %) äänestävien ryhmissä.

Suomalaisten suhtautuminen globalisaatioon taloudellisena ilmiönä on aina ollut epäilevää. Globalisaation hyödyt eivät ole näyttäytyneet kansalaisille ilmiselvinä. Globalisaatio on nostanut lähes miljardi ihmistä absoluuttisesta köyhyydestä maailmanlaajuisesti viime vuosikymmeninä. Suomalaisille se on taas näkynyt yhä kehittyneempien elektroniikkatuotteiden ja muiden kulutustavaroiden edullisuutena kaupoissa. Silti ilmiön molemminpuolista hyödyllisyyttä ei ole helppo hahmottaa – etenkin, kun globalisaatioon on liitetty myös paljon varjopuolia.

Globalisaatio vie työpaikkoja, mutta se voi myös tuoda niitä.

Kouriintuntuvasti globalisaation haitat ovat tulleet suomalaisille esille tapauksissa, joissa tuotantoa on Suomessa lakkautettu ja siirretty muihin maihin. Tämä niin sanotun Kiina-ilmiön leimaama skeptinen perusasennoituminen talouden globalisaatioon pätee yhä. Enemmistön (54 %) mielestä globalisaatio merkitsee sitä, että halpatyövoiman maat vievät Suomesta enenevästi työpaikkoja. Toista mieltä asiasta on neljännes (24 %). Vaikka huoli työpaikkavuodosta on edelleen laajaa, on se kuitenkin vähentynyt rutkasti, yli 15 prosenttiyksikköä, viimeisten kymmenen vuoden aikana. Merkillepantavaa on myös, ettei huoli globalisaation vaikutuksista työllisyyteen kasva, vaikka huoli taloudesta ja työllisyydestä on yleisesti kasvussa. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa kansainvälinen talouskriisi maailmalla on noussut suomalaisten tärkeimmäksi huolenaiheeksi.

Kyse saattaa olla sitä, että globalisaation pelin henki – maiden välinen keskinäisriippuvuus ja
kova kilpailu – on vuosien saatossa tullut tutuksi. Globalisaatio vie työpaikkoja, mutta se voi myös tuoda niitä, edellyttäen, että vienti vetää ja Suomi pärjää kovassa kilpailussa investoinneista.

Peruutusvaihdetta ei ole

Kuvio 3. ”Koska kansainvälistyminen on peruuttamaton ja maailmanlaajuinen prosessi, Suomella ei ole muuta mahdollisuutta kuin olla avoimesti mukana tässä kehityksessä” (%)

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 060 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 26.3.2020–3.4.2020. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.eva.fi/arvopankki.

Suomalaiset ajattelevat varsin laajalti, että kansainvälistymiskehitys on fakta, jota vastaan on turha pyristellä. Noin kaksi kolmesta (64 %) ajattelee, että koska kansainvälistyminen on peruuttamaton ja maailmanlaajuinen prosessi, Suomella ei ole muuta mahdollisuutta kuin olla avoimesti mukana tässä kehityksessä (Kuvio 3). Toisella kannalla on viidennes (19 %). Käsitys kansainvälistymisen väistämättömyydestä ei ole juuri muuttunut 1990-luvun alusta ja se jaetaan verraten laajalti useimmissa väestöryhmissä. Näkyvimmän poikkeuksen toiseen suuntaan tekevät perussuomalaisten kannattajat, joista vain kolme kymmenestä (29 %) yhtyy väittämään. Tulos ei sinänsä mittaa myönteisyyttä globalisaatiokehitystä kohtaan, sillä osa saattaa pitää kansainvälistymistä ongelmallisena, mutta silti väistämättömänä kehityskulkuna. Näin ajattelevien mielestä Suomi on ajopuu, joka ajelehtii globalisaation virran mukana kykenemättä juuri vaikuttamaan kehitykseen.

Lisää aiheesta EVA Analyysista Kansainvälisyyden kahtiajako.