Kansainvälisyys polarisoi äänestäjiä rajusti – vihreiden ja perussuomalaisten kannattajat kauimpana toisistaan

Lue tästä EVA Analyysi

Download: Kansainvälisyyden kahtiajako -EVA Analyysi
Kansainvälisyyden kahtiajako -EVA Analyysi

Suhtautuminen ulkomaailmaan repii suomalaisia erilleen. EVA Analyysin Kansainvälisyyden kahtiajako on kirjoittanut tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Lataa

Download: EVA Analyysin Kansainvälisyyden kahtiajako -kuvioliite
EVA Analyysin Kansainvälisyyden kahtiajako -kuvioliite

Lataa

Suomalaiset ovat syvästi jakaantuneita suhtautumisessaan talouden globalisaatioon, maahanmuuttoon sekä kehitysapuun. Kannat kansainvälisyyteen eriävät äärimmilleen politiikan jakolinjojen mukaan. Lähes jokaisen puolueen äänestäjäryhmällä on omaleimainen suhtautuminen kansainvälisyyteen.

Eroja suhtautumisessa kansainvälisyyteen eri väestöryhmien välillä selvitettiin faktorianalyy-sillä, jossa vastaukset esitettyihin asenneväittämiin pelkistyivät kahteen ulottuvuuteen. Näistä ensimmäistä kutsutaan tässä yhteydessä ”solidaarisuudeksi”, sillä siihen hakeutuvat kaikki maahanmuuttoon ja kehitysapuun liittyvät väittämät. Toinen ulottuvuus kokoaa sisäänsä kaikki globalisaatioon liittyvät väittämät. Tämän muuttujan nimeksi sopii ”globalisaatio”. Väestöryhmien väliset suhtautumiserot tulevat näkyviin asennekartalla (Kuvio 1), jossa ryhmien sijaintipisteet kuvaavat niiden välisiä asenne-eroja sekä toisiinsa että koko väestön keskimääräisiin näkemyksiin. Akseleiden leikkauspiste kuvaa väestön keskimääräistä asennetta. Se on lievästi globalisaatiomyönteistä mutta solidaarisuuden suhteen selvästi varautunutta. Erivärisillä pisteillä kuvattujen väestöryhmien suuret faktoripistemäärät solidaarisuuden ulottuvuudella kuvaavat keskimääräistä myönteisempää suhtautumista pakolaisten vastaanottamiseen, kehitysavun lisäämiseen ja maahanmuuttoon. Pienet pistemäärät puolestaan edustavat torjuvampaa suhtautumista näihin. Vastaavasti suuret pistemäärät globalisaation ulottuvuudella kuvaavat väestöryhmien keskimääräistä myönteisempää, pienet pistemäärät taas kielteisempää asennoitumista globalisaatioon.

Vihreiden ja perussuomalaisten äänestäjät vastakohtia

Näkemyserot repeävät räikeiksi, kun suhtautumista kansainvälisyyteen tarkastellaan poliittisen suuntautumisen mukaan. Lähes jokaisen puolueen äänestäjäryhmälle piirtyy omaleimainen profiili ja useimpien äänestäjäryhmien väliset erot sekä toisiinsa että väestöön keskimäärin venyvät erittäin suuriksi. Seuraavassa käydään läpi yhdeksän eduskuntapuolueen äänestäjäryhmät myönteisimmin kansainvälisyyteen suhtautuvasta torjuvimmin suhtautuvaan. Kannattajaryhmät on järjestetty niiden kummallakin ulottuvuudella saamien faktoripisteiden summan mukaisesti.

Vihreitä äänestävät ovat kokonaisuutena kansainvälisyyteen kaikkein myönteisimmin suhtautuva väestöryhmä.

1. Vihreitä äänestävät ovat kokonaisuutena kansainvälisyyteen kaikkein myönteisimmin suhtautuva väestöryhmä. He suhtautuvat globalisaatioon väestön keskiarvoa myönteisemmin, mutta karkaavat solidaarisuudessa huippukorkeille lukemille erittäin vahvan maahanmuutto- ja kehitysapumyönteisyytensä vuoksi. Samalla vihreät asemoituvat hyvin kauas väestön keskimääräisestä suhtautumisesta rajat ylittävään solidaarisuuteen.

2. RKP:n kannattajat suhtautuvat sekä globalisaatioon että solidaarisuuteen selvän myönteisesti. Ryhmän globalisaatiomyönteisyys on toiseksi vahvinta kaikista väestöryhmistä, mutta suhtautuminen rajat ylittävään solidaarisuuteen on paljon hillitympää kuin vihreillä.

3. Vasemmistoliittoa äänestävät suhtautuvat globalisaatioon samalla tavalla kuin väestö keskimäärin, mutta ryhmän hyvin korkeat lukemat solidaarisuudessa nostavat ryhmän kolmannelle sijalle. Ryhmä sijoittuu lähelle vihreiden äänestäjiä ja samalla kauas väestön keskimääräisistä käsityksistä – ja vielä kauemmas työväestöstä, josta puolueen kannatus menneinä vuosina kumpusi.

Kokoomuksen kannattajien suhtautuminen globalisaatioon on myönteisyydessään omilla lukemillaan.

4. Kokoomuksen kannattajien suhtautuminen globalisaatioon on myönteisyydessään omilla lukemillaan, mutta solidaarisuudessa ryhmä päätyy selkeästi torjualle puolelle, hyvin lähelle miesten ja vähemmän koulutetun työväestön suhtautumistapaa. Kokonaisuutena ryhmä asennoituu omaleimaisesti ja etäisyys kaikkiin muihin väestöryhmiin jää suureksi.

5. SDP:n kannattajien suhtautuminen globalisaatioon heijastaa väestön keskimääräistä suhtautumista, mutta kohoaa sitä selvästi solidaarisemmaksi.

6. Keskustaa äänestävät ovat ainoana puolueiden kannattajaryhmänä lähellä väestön keskimääräistä suhtautumista, kuitenkin hieman keskimääräistä globalisaatiomyönteisemmällä puolella.

Kristillisdemokraattien kannattajien suhtautuminen kansainvälisyyteen kääntyy torjuvaksi erittäin voimakkaan globalisaatiovastaisuuden vuoksi.

7. Kristillisdemokraattien kannattajien suhtautuminen kansainvälisyyteen kääntyy torjuvaksi erittäin voimakkaan globalisaatiovastaisuuden vuoksi. Kristillisdemokraatteja äänestävien sijaintia leimaa koko tutkimuksen vahvin globalisaatiokielteisyys yhdistettynä erittäin vahvaan solidaarisuuteen, joka näkyy erityisesti reilusti keskimääräistä suopeampana suhtautumisena kehitysapuun ja myös pakolaisiin.

8. Liike Nytin äänestäjät suhtautuvat globalisaatioon varsin myönteisesti, mutta suhtautuminen solidaarisuuteen on nuivaa. Ryhmän erittäin pienen koon vuoksi sitä koskeviin tuloksia on pidettävä suuntaa antavina.

Perussuomalaisten kannattajat suhtautuvat kansainvälisyyteen johdonmukaisen torjuvasti.

9. Perussuomalaisten kannattajat suhtautuvat kansainvälisyyteen johdonmukaisen torjuvasti. Heidän suhtautumisensa globalisaatioon on hyvin kriittistä ja huippualhaiset lukemat solidaarisuudessa ovat kuin peilikuva vihreiden asenteista. Samalla tavalla ajattelevia ryhmiä ei juuri löydy kummastakaan ulottuvuudesta – ainoan poikkeuksen tekevät vielä hieman globalisaatiokriittisemmin ajattelevat kristillisdemokraatit.

Konsensuksen saavuttaminen voi olla vaikeaa

Kuuluminen tietyn puolueen äänestäjäryhmään kertoo paljon siitä, miten suomalainen suhtautuu globalisaatioon ja rajat ylittävään solidaarisuuteen. Kansainvälisyyteen liittyvät kysymykset ovatkin poliittisille puolueille ilmeisen tärkeitä profiilikysymyksiä, joilla ne houkuttelevat itselleen äänestäjiä. Kehityksen kääntöpuolena voi kuitenkin olla yhteisen konsensuksen saavuttami-sen vaikeutuminen politiikassa, kun väestön kannat polarisoituvat. Äänestäjäryhmistä on vaikea löytää edes jokseenkin samanmielisten koalitioita. Niitä näyttäisi olevan tällä hetkellä vain kaksi, jotka molemmat muodostuvat tämänhetkisten hallituspuolueiden kannattajista. Kartan yläosassa vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat ovat verraten lähellä toisiaan ja hieman keskemmältä löytyy SDP:n, keskustan ja RKP:n kannattajien kolmio. Nämä kaksi blokkia ovat kuitenkin etäällä toisistaan. Keskiryhmien kolmiosta on osapuilleen yhtä pitkä kokoomuksen äänestäjiin kuin kartan ylälaidan punavihreään akseliin.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 060 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 26.3.2020–3.4.2020. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.eva.fi/arvopankki.

Suhtautuminen solidaarisuuteen jakaa sukupuolia

Äänestäjäryhmien polarisaatioon verrattuna muiden väestöryhmien näkemykset eivät poikkea toisistaan kovin paljon. Kartta kertoo, että suomalaiset ajattelevat iästä, koulutustasosta tai sosioekonomista asemasta riippumatta suhteellisen samalla tavoin sekä rajat ylittävästä solidaarisuudesta että globalisaatiosta. Eri demografiset väestöryhmät ryhmittyvät kartan keskikohdan ympärille suhteellisen tiiviiksi ryppääksi. Asenteet solidaarisuuteen ja globalisaatioon korreloivat keskenään jossain määrin, kun pisterypäs kerääntyy vinosti oikealle ylös suuntaavan suoran ympärille. Tällaista yhteyttä ei kuitenkaan havaita kahden suurimman väestöryhmän, naisten ja miesten, kohdalla. Sukupuolet eivät eroa suhtautumisessaan globalisaatioon, mutta solidaarisuudessa naisten ero miehiin piirtyy suurehkoksi. Työntekijöiden, työttömien, matalasti koulutettujen ja keski-ikäisten suomalaisten kohdalla suhtautuminen sekä globalisaatioon että solidaarisuuteen on kes-kimääräistä varautuneempaa. Vastaavasti sekä suhtautuminen globalisaatioon että solidaarisuuteen on keskimääräistä vahvempaa akateemisesti koulutettujen, parhaassa sosioekonomisessa asemassa olevien sekä nuorten keskuudessa