Suomalaisten EU-asenteissa käänne – enemmistön asenteet silti edelleen myönteisiä Suomalaisten suhtautuminen Euroopan unionin jäsenyyteen on viilentynyt viime vuoden huippulukemista. Asennoituminen EU:hun on silti edelleen hyvin myönteistä. Kuva: Shutterstock/ eamesBot

Suomalaisten EU-asenteissa käänne – enemmistön asenteet silti edelleen myönteisiä

Suomalaisten suhtautuminen Euroopan unionin jäsenyyteen on viilentynyt viime vuoden huippulukemista. Asennoituminen EU:hun on silti edelleen hyvin myönteistä. Yli puolet suhtautuu EU-jäsenyyteen myönteisesti ja kielteisesti suhtautuvien osuus jää viidennekseen. Vihreiden ja perussuomalaisten äänestäjien EU-kannat ovat kärjistyneet lyhyessä ajassa.

Suomalaisista 53 prosenttia suhtautuu EU-jäsenyyteen myönteisesti ja 20 prosenttia kielteisesti. Neutraalisti jäsenyyteen suhtautuu 25 prosenttia.

Kuva: EVAn Arvo- ja asennetutkimus

EU-myönteisyydessä nähdään selvä notkahdus verrattuna viime vuoden historiallisen korkeisiin lukemiin. Mistään romahduksesta ei kuitenkaan ole kysymys, vaan käytännössä asenteet palautuvat vuoden 2018 lukemiin. Suhtautuminen EU-jäsenyyteen on ollut 25-vuotisen jäsenyysajan keskiarvoa myönteisempää lähes koko 2010-luvun ajan, eikä uusin mittaus tee tästä poikkeusta. Suomalaiset ovat edelleen varsin EU-myönteisiä.

Korona vei EU:lta myötätuulen

Muutos suhtautumisessa kuitenkin katkaisee useita vuosia jatkuneen kehityksen, jossa suomalaisten EU-myönteisyys kasvoi mittauskerrasta toiseen. Asennetrendin päättyminen saattaa ennakoida sen käännettä.

Luontevin selitys asenteiden notkahdukselle on koronakriisi, jossa EU:n kilpi ei ole ainakaan kirkastunut. EU-tason ja erityisesti EU:n eri jäsenmaiden välinen yhteistyö kriisin hoidossa on kangerrellut. Jäsenmaat sulkivat rajojaan ilman keskinäistä koordinaatiota. Syvissä vaikeuksissa olleen Italian avunpyyntöihin vastattiin Ranskassa ja Saksassa laittamalla suojavarusteet lukkojen taakse. Keskustelu yhteisvastuun lisäämisestä kriisin talousvaikutusten hoidossa on ollut takkuista.

Koronan ohella notkahdusta selittänevät myös talouden nousukauden loppuminen ja EU:n näkyvyyden väheneminen Suomen EU-puheenjohtajuuskauden päättymisen myötä. EU-asenteiden myötätuuli osui yksiin talouden nousukauden kanssa ja huipentui Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella, joka ajoittui vuoden 2019 jälkimmäiselle puoliskolle.

Tämä kriisi on erilainen

Erityistä asennekehityksessä on se, että 2000-luvun aiemmat suuret kriisit – finanssikriisi ja euroalueen velkakriisi – johtivat Suomessa EU-myönteisyyden kasvuun.[1] Finanssikriisiä ja euron kriisiä voitiin ratkoa vain tekemällä kansainvälistä yhteistyötä. Jäsenyyden ja sen suomien leveämpien hartioiden katsottiin tuovan Suomelle turvaa aiempaa epävarmemmaksi muuttuneessa maailmassa. Nyt nähtävä muutos alleviivaa koronakriisin poikkeuksellista luonnetta. Koronakriisissä jokaisen maan on pitänyt toistaiseksi pärjätä omillaan. Samalla kansallisen päätöksenteon rooli sekä sitä kohtaan tunnettu arvostus ovat kasvaneet paljon ja poikkeuksellisen nopeasti.[2]

EU:n kantaisän Jean Monnet’n (1888–1979) mukaan ”Eurooppaa taotaan kriiseissä ja siitä tulee niissä tehtyjen ratkaisujen summa”. Mikäli EU ei kykene myötävaikuttamaan jäsenmaiden rinnalla koronakriisin tulevien käänteiden hoidossa, saattaa suomalaisten verraten vahva sitoutuminen yhteiseen projektiin alkaa löyhentyä.

Asenteet kärjistyneet ääripäissä

Vaikka EU-myönteisyyden notkahdus jää vähäiseksi, muutosta korostaa sen laajapohjaosuus. Myönteinen suhtautuminen on vähentynyt liki kaikissa väestöryhmissä. Jäsenyyskantojen väestöryhmittäinen jakautuminen noudattaa EVAn aiemmista Arvo- ja asennetutkimuksista tuttua kaavaa. Jäsenyyden kannatus nousee koulutustason ja sosioekonomisen aseman kohotessa ja vähenee siirryttäessä maaseudulle ja pienempiin kuntiin. Alle 25-vuotiaiden parissa EU-myönteisyys on selvästi muita ikäluokkia vahvempaa (vastausten väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät kuvioliitteestä).

Puolueiden äänestäjäryhmistä ainoastaan vihreiden äänestäjät näkevät EU:n aiempaa myönteisemmässä valossa. Vihreiden kannattajat ovat myös kaikkein myönteisimmin EU:hun suhtautuva ryhmä: heistä peräti 87 prosenttia suhtautuu EU:hun myönteisesti ja vain hyvin harva (2 %) kielteisesti.

EU-myönteisyyden pieni notkahdus ei anna viitteitä siitä, että suomalaisia kiinnostaisi Iso-Britannian tie – selän kääntäminen EU:lle

Toisessa ääripäässä ovat perussuomalaisia äänestävät, joiden EU-kannat ovat muuttuneet reilusti kielteisemmiksi.  Perussuomalaisten kannattajista myönteisesti EU:hun suhtautuu vain 15 prosenttia ja he muodostavat ainoan väestöryhmän, jonka enemmistö (55 %) ottaa jäsenyyteen kielteisen kannan.

Kantojen kärjistymistä näiden ryhmien välillä saattaa selittää EU:n uuden komission itselleen asettama tavoite ilmastonmuutoksen torjumisesta massiivisen ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelman” eli niin sanotun vihreän diilin avulla.[3]

Silti tiukasti jäsenyyden takana

EU-myönteisyyden pieni notkahdus ei anna viitteitä siitä, että suomalaisia kiinnostaisi Iso-Britannian tie – selän kääntäminen EU:lle. Suomalaiset päätyvät selvin numeroin jäsenyyden kannalle kysyttäessä, miten he äänestäisivät, jos EU-kansanäänestys järjestettäisiin nyt. Selvä enemmistö (58 %) äänestäisi jäsenyyden puolesta ja neljäsosa (24 %) vastaan. Vajaa viidennes (18 %) ei ota asiaan kantaa (kuvio 3).

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 060 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 26.3.2020–3.4.2020. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.eva.fi/arvopankki.

Jäsenyyttä puoltavien osuuden pienestä laskusta huolimatta tilanne on edelleen tyystin erilainen kuin 2010-luvun alkupuolella. Tuolloin enemmistö ei ilmoittanut puoltavansa jäsenyyttä.

Väestöryhmittäiset kannat seuraavat odotetusti EU-myönteisyyttä ja -kielteisyyttä. EU:hun myönteisesti suhtautuvista liki kaikki (93 %) äänestäisivät ”kyllä” ja kielteisistä 90 prosenttia äänestäisi ”ei”. EU-jäsenyyteen neutraalisti suhtautuvista selvästi useampi äänestäisi jäsenyyden puolesta kuin sitä vastaan.

Perussuomalaisten kannattajat jäävät yksin ainoaksi väestöryhmäksi, jonka enemmistö ottaisi jäsenyyteen kielteisen kannan. Kristillisdemokraattien ja Liike Nytin äänestäjäryhmiä lukuun ottamatta kaikkien muiden puolueiden kannattajien selvä enemmistö sanoo jäsenyydelle kyllä, mukaan lukien taannoin jäsenyydelle selkeästi nihkeiden vasemmistopuolueiden ja keskustan kannattajat. EU-jäsenyyden takana on laaja poliittinen konsensus.

Kirjoittaja Ilkka Haavisto on EVAn tutkimuspäällikkö

VIITTEET

[1] Ks. Haavisto & Kiljunen (2009), s. 60 & Haavisto (2012)

[2] Ks. Haavisto (2020).

[3] https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/european-green-deal_fi

LÄHTEET

Haavisto (2020). Politiikan poikkeustila, EVA Analyysi No 81, Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA.

Haavisto, I. (2012). EU vai EI – EVAn arvo- ja asennetutkimus 2012, Taloustieto.

Haavisto, I. & Kiljunen, P. (2009). Kapitalismi kansan käräjillä – EVAn kansallinen arvo- ja asennetutkimus 2009, Taloustieto.

Lue tästä EVA Artikkelin taulukkoliite

Download: Suomalaisten EU-asenteissa käänne – enemmistön asenteet silti edelleen myönteisiä -EVA Artikkelin taulukkoliite

Suomalaisten EU-asenteissa käänne – enemmistön asenteet silti edelleen myönteisiä -EVA Artikkelin taulukkoliite

eva-artikkeli-9.5.2020-liite.pdf, 182 KB

Lataa