Talouskriisi, pandemiat, siirtolaisaalto – Näitä Suomi murehtii
Lue tästä EVA Analyysi
Ykkösuhaksi on noussut talouskriisi. EVA Analyysin Näitä Suomi murehtii on kirjoittanut toimituspäällikkö Sami Metelinen. Analyysin numero on päivtetty 1.7.
Suomalaisten ykkösuhaksi on noussut talouskriisi, käy ilmi EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Suomalaisia eniten huolettavavaksi uhaksi on koronaviruspandemian puhjettua noussut uusi laajamittainen talouskriisi maailmalla. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa esitettyjen mahdollisten uhkien joukossa talouskriisi nousee jopa pandemioiden ja tarttuvien tautien edelle. Kysely toteutettiin 26.3.–3.4.2020, kun Suomessakin oli otettu käyttöön rauhan ajan historian laajamittaisimmat rajoitustoimet. Vastaukset kertovat, minkälaiset uhat suomalaisilla päällimmäisinä nousivat mieleen silloin, kun tieto tulevasta oli hyvin epävarmaa.
Suhtautumisessa uhkiin on tapahtunut huomionarvoisia muutoksia parin vuoden takaisesta, jolloin EVA viimeksi kysyi suomalaisten arvioita uhkatekijöistä. Tuolloin kansalaisten suurimpana huolenaiheena oli ilmaston lämpeneminen. Nyt ilmaston lämpeneminen on pudonnut huolenaiheiden listalla neljänneksi. Huolenaiheena sen on talouskriisin ja pandemioiden lisäksi ohittanut myös pelko uudesta hallitsemattomasta siirtolaisaallosta Eurooppaan. Arvo- ja asennetutkimuksessa kysyttiin 15 mahdollisen tekijän kohdalla, kuinka suurina suomalaiset pitävät uhkia Suomen tai henkilökohtaisesti itsensä tai läheistensä kohdalla. Uutta talouskriisiä maailmalla sanoi pitävänsä uhkana kolme neljästä (77 %) suomalaisesta (Kuvio 1). Vain kuusi prosenttia ei pidä sitä uhkana.
Kuvio 1. Laajamittaista talouskriisiä pidetään uhkana kaikissa väestöryhmissä, joskin vastaajan iän kasvaessa sitä uhkana pitävien osuus pienenee.
Verrattuna vuonna 2018 sitten toteutettuun kyselyyn talouskriisin uhka on noussut nyt ykköseksi kakkossijalta. Laajamittaista talouskriisiä osattiin pelätä jo kaksi vuotta sitten, mutta pandemian iskiessä talousuhka on noussut uudelle tasolle. Sitä uhkana pitävien osuus on kasvanut kahdessa vuodessa yhdeksän prosenttiyksikköä (Kuvio 2).
Laajamittaista talouskriisiä pidetään uhkana kaikissa väestöryhmissä, joskin vastaajan iän kasvaessa sitä uhkana pitävien osuus pienenee. Johtavassa asemassa olevista peräti 90 prosenttia pitää talouskriisiä uhkana (kaikki väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn arvopankista osoitteesta www.eva.fi/arvopankki).
Pandemioita ja tarttuvia tauteja pitää uhkana 72 prosenttia.
Pandemioita ja tarttuvia tauteja pitää uhkana vajaa kolme neljästä (72 %). 14 prosenttia sitä vastoin ei pidä niitä uhkana. Verrattuna kahden vuoden takaiseen suhtautumisessa pandemioihin on tapahtunut odotetusti iso muutos, joka kielii koronaviruspandemian shokkivaikutuksesta: laajamittaista pandemiaa ei osattu odottaa. Vuonna 2018 vain 36 prosenttia piti pandemiaa tai tarttuvia tauteja uhkana. Naisista suurempi osa (78 %) kuin Naisista suurempi osa (78 %) kuin miehistä (66 %) pitää pandemioita uhkana.
Kuvio 2. Suhtautuminen uhkiin vuonna 2018 ja 2020.
EVAn pandemiakevään 2020 Arvo- ja asennetutkimuksen kysely piirtää kokonaisuudessaan kuvan, jossa taloudelliset huolet nousevat suomalaisilla ohi terveydellisten huolien. Kun kansalaisilta kysyttiin, kuinka suurena uhkana he pitävät koronavirusepidemiaa toisaalta terveyden ja toisaalta talouden ja toimeentulon kannalta, talous nousi tällöinkin terveyden edelle.
Näin kysely tehtiin
Tulokset perustuvat 2 060 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 26.3.2020–3.4.2020. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.eva.fi/arvopankki.
Tutkimuksessa selvisi myös, että suomalaiset näkevät talouden tulevan kehityksen melko synkkänä, mutta ovat valmiita toimiin sen eteen, että talous saadaan jälleen käännettyä nousuun. Vaikka yleinen huoli taloudesta on laajaa, huoli omasta työstä ja toimeentulosta on huomattavasti vähäisempää. Puolet suomalaisista (52 %) pitää työn ja toimeentulon menettämistä uhkana, reilu neljännes (27 %) ei. Huolestuneiden osuus on tosin kasvanut kahden vuoden takaisesta selvästi, kuusi prosenttiyksikköä.
Pandemian vuoksi käyttöön otetut rajoitustoimet ovat vaikuttaneet etenkin palvelusektoriin, mikä näkyy tuloksissa. Palvelualoilla useammin työskentelevät naiset (55 %) kokevat laajemmin uhkaa työn ja toimeentulon katoamisesta kuin miehet (48 %). Myös palveluissa useammin työskentelevien nuorimpien ikäluokkien (18–25- ja 26–35-vuotiaat) huoli työstä ja toimeentulosta on suurempaa kuin ikääntyneemmillä.
Suurimmat erot havaitaan kuitenkin sosioekonomisen aseman kohdalla. Työntekijät (63 %)
ja yrittäjät (60 %) pitävät työn ja toimeentulon menettämistä selvästi useammin uhkana kuin johtavassa asemassa olevat (43 %) tai ylemmät toimihenkilöt (42 %). Toisaalta työttömät (71 %) ja opiskelijat (60 %) kokevat suurempaa huolta työstä ja toimeentulosta kuin eläkeläiset (39 %).
Lisää aiheesta EVA Analyysissa Näitä Suomi murehtii
Lue tästä EVA Analyysi
Ykkösuhaksi on noussut talouskriisi. EVA Analyysin Näitä Suomi murehtii on kirjoittanut toimituspäällikkö Sami Metelinen. Analyysin numero on päivtetty 1.7.