Suomalaisten maahanmuuttokriittisyys laantunut ”Maamme väestön ikääntyminen ja uhkaava vähentyminen edellyttävät ulkomaalaisten Suomeen muuton helpottamista” (%)

Suomalaisten maahanmuuttokriittisyys laantunut

Suomalaisista 40 prosenttia helpottaisi ulkomaalaisten Suomeen muuttoa maamme väestön ikääntymisen ja uhkaavan vähentymisen vuoksi, käy ilmi EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Solidaarisuuden notkahduksesta huolimatta kansainvälisyyttä koskeva asennekehitys ei kokonaisuutena katsoen ole muuttunut aiempaa varautuneempaan suuntaan. Sen lisäksi, että talouden globalisaatio nähdään aiempaa vähemmän kielteisenä, myös viime vuosia hallinnut varovainen maahanmuuttomyönteisuuden kasvu jatkuu.

Asenteet muuttuvat nyt neljäntenä mittauskertana peräkkäin kohti maahanmuutolle suopeampaa suuntaa.

Nyt 40 prosenttia helpottaisi ulkomaalaisten Suomeen muuttoa maamme väestön ikääntymisen ja uhkaavan vähentymisen vuoksi (Kuvio 1). Reilu kolmannes (35 %) ei olisi valmis höllentämään maahanmuuton kriteerejä. Asenteet muuttuvat nyt neljäntenä mittauskertana peräkkäin kohti maahanmuutolle suopeampaa suuntaa.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 060 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 26.3.2020–3.4.2020. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.eva.fi/arvopankki.

Maahanmuuttomyönteisyys on kasvanut vuosien 2015–2016 pakolaiskriisin jälkeen hitaasti mutta varmasti noin kymmenellä prosenttiyksiköllä. Maahanmuuttokielteisyys (jakauman oikea laita) on laantunut sitäkin enemmän. Pontta tälle kehitykselle on saattanut antaa viime aikojen keskustelu Suomen väestön ikääntymisestä ja erittäin alhaisesta syntyvyydestä. Koronakriisissä ja rajojen sulkeutuessa paljastui myös, kuinka riippuvaisia muualta maahamme tulevasta työvoimasta jotkut taloutemme toimialat tosiasiassa ovat.

Myös pitkällä, yli 20 vuoden aikavälillä, asennekehitys on kulkenut hitaasti kohti lisääntyvää maahanmuuttomyönteisyyttä. Muutos on kuitenkin ollut erittäin verkkaista. Se on ollut myös polveilevaa, mikä heijastaa maahanmuuton nousua yhdeksi 2000-luvun politiikan keskeiseksi aihepiiriksi.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen asenteet kulkivat hyvin torjuvasta ilmapiiristä kohti lisääntyvää avoimutta, mutta alkoivat tiukentua uudelleen finanssikriisin jälkeen vuonna 2009. Asenteet palasivat hetkeksi vuosituhannen alkuvuosien uralleen, mutta kääntyivät pian uudelleen kriittisempään suuntaan. Viimeisin maahanmuuttokriittisyyden huippu ajoittuu talven 2016 mittaukseen, joka tehtiin koko Euroopan laajuisen suuren pakolaiskriisin aikaan.

Lisää aiheesta EVA Analyysista Kansainvälisyyden kahtiajako.

Lue tästä EVA Analyysi

Download: Kansainvälisyyden kahtiajako -EVA Analyysi

Kansainvälisyyden kahtiajako -EVA Analyysi

Suhtautuminen ulkomaailmaan repii suomalaisia erilleen. EVA Analyysin Kansainvälisyyden kahtiajako on kirjoittanut tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

no_85.pdf, 843 KB

Lataa