Suomalaiset ovat valmiita tinkimään eduistaan talouskurimuksen selättämiseksi 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että vaikka koronavirusepidemian hoito vaatii nyt poikkeustoimia, on tärkeää, ettei talouden anneta vaurioitua pysyvämmin. Kuva: Shutterstock / Polymanu

Suomalaiset ovat valmiita tinkimään eduistaan talouskurimuksen selättämiseksi

Edessä on taloudellisesti synkät ajat, mutta tästäkin selvitään. Näin uskoo enemmistö suomalaisista. Valtaosa näkee lähitulevaisuudessa edessä talouden sukelluksen, mutta ajan myötä siitä noustaan, käy ilmi EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen tuloksista. Suomalaisia yhdistää eräänlainen talvisodan henki, jossa usko selviytymiseen on vahva, kirjoittaa tuloksista toimituspäällikkö Sami Metelinen EVA Analyysissa Sisukkaina savottaan.

Neljä viidestä suomalaisesta (80 %) on sitä mieltä, että vaikka koronavirusepidemian hoito vaatii nyt poikkeustoimia, on tärkeää, ettei talouden anneta vaurioitua pysyvämmin (Kuvio 1a). Toista mieltä on vain seitsemän prosenttia. Suomalaiset ovat varsin yksimielisiä arvioissaan, sillä selvä enemmistö kaikissa väestöryhmissä pitää tärkeänä, ettei talouden anneta vaurioitua pysyvämmin (väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät Kuvioliitteestä).

Koronakriisin alkuvaiheessa toteutetun tutkimuksen tulokset piirtävät kokonaiskuvan, jossa suomalaisten keskeisin koronakriisiin liittyvä huoli on talous.

Koronakriisin alkuvaiheessa 26.3.–3.4.2020 toteutetun Arvo- ja asennetutkimuksen eri tulokset piirtävät kokonaiskuvan, jossa suomalaisten keskeisin koronakriisiin liittyvä huoli on sittenkin talous. Jo aiemmin julkaistuissa tutkimustuloksissa selvisi, että peräti 87 prosenttia suomalaisista pitää koronavirusepidemiaa uhkaavana talouden kannalta suomalaisten kohdalla yleensä. Terveyden kannalta kaksi kolmesta (66 %) piti pandemiaa uhkana.

Tätä taustaa vasten on loogista, että enemmistö suomalaisista on myös sitä mieltä, että nykytilanteessa Suomen talouden kriisiytymisen torjuminen on yhtä tärkeää kuin koronaviruksen leviämisen estäminen. Kaksi kolmesta (67 %) on väittämän kanssa samaa mieltä (Kuvio 1b) ja eri mieltä on viidennes (19 %).

Terveyden ohella myös talous pitää turvata. Näiden kahden rinnastaminen tuo kuitenkin esiin jonkin verran mielipide-eroja (ks. Kuvioliite). Suurimmat näkemyserot löytyvät poliittisen suuntauksen mukaan. Vasemmistoliiton äänestäjistä vähemmistö (43 %) yhtyy väittämään, kun kokoomuksen kannattajista peräti 84 prosenttia on väittämän kanssa samaa mieltä. Teesin kannatus kasvaa sosioekonomisen statuksen ja iän noustessa, lukuun ottamatta yli 65-vuotiaita. Kuitenkin kaikkien väestöryhmien paitsi vasemmistoliiton kannattajien enemmistö yhtyy väittämään.

Kuvio 1. Suhtautuminen koronavirusepidemian talousvaikutuksiin.

Selitys suomalaisten taloushuolille löytyy kysyttäessä arvioita siitä, kuinka synkkänä he näkevät talouden tulevaisuuden. Enemmistö (56 %) on sitä mieltä, että koronakriisin vaikutukset tuhoavat Suomen talouden pitkiksi ajoiksi (Kuvio 1c). Eri mieltä on vain 17 prosenttia, ja epätietoisuus asiasta on melko laajaa (28 %). Kaikkein suurinta pessimismi on perussuomalaisten äänestäjien (67 % samaa mieltä), johtavassa asemassa olevien (66 %), peruskoulun varassa olevien ja pienillä, alle 4 000 hengen paikkakunnilla asuvien (66 %) keskuudessa (ks. Kuvioliite).

Keskimääräistä vähemmän synkkiä ovat hallituspuolueiden äänestäjien, akateemisesti koulutettujen sekä nuorten ja opiskelijoiden arviot. Näissä ryhmissä alle puolet vastaajista yhtyy teesiin. Vaikka moni arvioi Suomen talouden tuhoutuvan koronakriisin seurauksena pitkiksi ajoiksi, kokonaiskuva on monisyisempi. Edessä arvioidaan olevan vaikeita aikoja, mutta pidemmällä aikavälillä suomalaiset ovat varsin optimistisia.

Talvisodan henki

Erityisen mielenkiintoista on se, miten kansalaiset arvioivat yhteiskunnan henkisen ilmapiirin muutoksen. 63 prosenttia suomalaisista arvioi, että koronakriisin seurauksena arvojen uudelleenarviointi vahvistuu. Päinvastaiseen kehityskulkuun uskoo vain kuusi prosenttia. Mitä tämä oikein tarkoittaa? Osviittaa saattaa antaa se, että vahvistuvien tekijöiden listalla heti seuraavaksi eniten arvioidaan kasvavan suomalaisten yhteishengen. Näin uskoo 58 prosenttia suomalaisista ja yksitoista prosenttia uskoo päinvastaiseen kehityskulkuun. Samasta yhteiseen hiileen puhaltamisen ilmiöstä kielii myös se, että 44 prosenttia uskoo maanpuolustustahdon kasvavan.

Koronakriisi on saanut aikaan suomalaisten arvoissa ja asenteissa poikkeuksellisia muutoksia, joita ei vastaavassa kokoluokassa ole havaittu koko Arvo- ja asennetutkimusten 36-vuotisen historian aikana. Kriisin myötä suomalaisten luottamus poliitikkoihin ja virkamiehiin kasvoi selvästi.

Sen lisäksi suomalaiset vaikuttavat uskovan myös kansalaisten keskinäisen luottamuksen kasvuun. Kansalaiset siis arvioivat, että kriisi yhdistää. Kyse on eräänlaisesta talvisodan hengen toisinnosta. Vaikeiden aikojen keskellä ihmiset tukeutuvat toisiinsa. Tämä saattaa selittää myös optimismia koronaviruksesta selviämisen suhteen.

Suomalaisista 85 prosenttia on sitä mieltä, että koska Suomi on selvinnyt ongelmistaan aina ennenkin, se selviää nytkin.

Suomalaisista 85 prosenttia on sitä mieltä, että koska Suomi on selvinnyt ongelmistaan aina
ennenkin, se selviää nytkin. Toista mieltä on neljä prosenttia. Sama henki yhdisti suomalaisia myös 1990-luvun alun laman keskellä. Tuolloin väittämään yhtyi 72 prosenttia kansalaisista.

Tällä kertaa yhteishenki on siis vielä selkeämpi. Yhteishenki on hyvin vahvaa kaikissa väestöryhmissä (ks. Kuvioliite). Suomalaisten taistelutahto taloudellisen kriisin selättämiseksi näkyy myös periaatteellisessa valmiudessa tinkiä omasta elintasosta yhteiseksi hyväksi.

Suomalaisista 59 prosenttia ilmaisee olevansa valmiita tinkimään omista eduistaan ja elintasostaan tilanteen yli pääsemiseksi, jos Suomen talous ajautuu vaikeuksiin koronavirusepidemian vuoksi. Vajaa viidennes (18 %) ei ole valmiita tinkimään eduistaan ja elintasostaan yhteiseksi hyväksi.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 060 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 26.3.–3.4.2020. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.eva.fi/arvopankki.

Periaatteellinen valmius uhrata omaa hyvinvointia yhteisen hyvän eteen vaihtelee erityisesti työelämään liittyvien muuttujien ja puoluekannatuksen mukaan. Sosioekonomisista ryhmistä suurinta valmius joustoon on yrittäjillä, joista 72 prosenttia ilmaisee tinkimisvalmiutta. Lähes yhtä suurta valmius on johtavassa asemassa olevilla (69 %) ja ylemmillä toimihenkilöillä (68 %). Työttömillä (53 %), työntekijöillä (50 %) ja eläkeläisillä (48 %) valmius tinkimiseen on pienempää.

Osin valmiutta selittänee tulotaso: se, kuinka paljon käytännössä katsoen ylipäänsä on varaa pienentää kulutusmenoja. Tästä kielii myös se, että tinkimisvalmius kasvaa koulutuksen myötä. Korkeintaan ammattikoulun käyneiden parissa talkoisiin osallistuisi noin joka toinen tai harvempi. Opisto- tai ammattikorkeakoulutetuista mukaan lähtisi selvästi useampi ja akateemisesti koulutetuista jo 69 prosenttia. Duunari- ja toimihenkilöväestönosien mielipide-ero on suurehko. SAK:n jäsenistä 48 prosenttia ilmaisee valmiutta tinkimiseen, STTK:n jäsenistä 64 prosenttia ja Akavan jäsenistä 70 prosenttia.

Eri puolueiden kannattajista vähiten tinkimisvalmiutta on perussuomalaisten kannattajilla (42 %) ja eniten RKP:n kannattajilla (87 %). Suurta tinkimisvalmius on myös vihreiden (78 %) ja keskustan kannattajilla (73 %). Pienistä asenne-eroista huolimatta taistelutahdosta koronakriisin talousvaikutusten selättämiseksi vallitsee laaja yksimielisyys.

Lisää aiheesta EVA Analyysista Sisukkaina savottaan

Lue tästä EVA Analyysi

Download: Sisukkaina savottaan -EVA Analyysi

Sisukkaina savottaan -EVA Analyysi

Suomalaiset ovat valmiita tinkimään eduistaan talouskurimuksen selättämiseksi. EVA Analyysin Sisukkaina savottaan on kirjoittanut toimituspäällikkö Sami Metelinen.

eva-analyysi-no-82-1.pdf, 714 kt

Lataa

Download: EVA Analyysin Sisukkaina savottaan kuvioliite

EVA Analyysin Sisukkaina savottaan kuvioliite

eva-analyysi-no-82-kuvioliite.pdf, 270 kt

Lataa