Suomalaiset äänestäisivät Kamala Harrisia – Trumpin vaikutus maailmaan pelottaa

Ladattavat tiedostot

Kuvioliite

Lataa

Syksyn 2024 EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen kysymyksistä paljastuu, että syynä Harrisin suosioon ovat hyvin kielteiset arviot Trumpin mahdollisen valinnan vaikutuksista maailman asioihin.

Jos suomalaiset saisivat äänestää Yhdysvaltain presidentinvaaleissa 5. marraskuuta 2024 demokraattipuolueen ehdokas, varapresidentti Kamala Harris voittaisi entisen presidentin Donald Trumpin murskaluvuin. Kolme neljästä (74 %) suomalaisesta antaisi äänensä Kamala Harrisille (Kuvio 1). Donald Trumpille äänensä antaisi kymmenesosa (10 %). Seitsemän prosenttia sanoo, että antaisi äänensä jollekulle muulle [1] ja yhdeksän prosenttia ei osaa ottaa kantaa siihen, ketä äänestäisi.

Kuvio 1.

Harris on selvän enemmistön suosikki käytännössä kaikissa väestöryhmissä, ainoan poikkeuksen tekevät kahden oikeistopuolueen kannattajat. Perussuomalaisten äänestäjistä 41 prosenttia äänestäisi Donald Trumpia ja lähes yhtä moni (39 %) Kamala Harrisia. Kristillisdemokraattien kannatus Donald Trumpille on perussuomalaisten kannattajia vähäisempää (29 %), mutta enemmistöä ei löydy myöskään Harrisille (36 %).

Näiden poikkeuksen ohella kannatusosuuksissa havaitaan pientä, mutta merkitsevää vaihtelua tietyissä väestöryhmissä. Naisten kannatus Harrisille (83 %) on selvästi miehiä (66 %) suurempaa. [2] Vastaavasti miesten kannatus Trumpille (17 %) on koko väestöä suurempaa.

Kamala Harrisin kannatus on selvästi suurempaa yli 45-vuotiaiden ikäluokissa ja vastaavasti tätä nuoremmissa Trumpin kannatus on väestön keskiarvon tasolla tai suurempaa. Trumpin kannatus on keskimääräistä suurempaa niiden vastaajien keskuudessa, jotka suhtautuvat EU:hun (36 % äänestäisi Trumpia) tai Natoon (33 % äänestäisi Trumpia) kielteisesti, mutta Nato-kielteistenkin keskuudessa Harrisin kannatus (43 %) on Trumpia suurempaa ja EU-kielteisten keskuudessa samalla tasolla (37 %).

Trumpin vaikutuksia pelätään

Syy Harrisin suosioon Suomessa piilee arvioissa siitä, mitä presidenttiehdokkaan valinta suomalaisten mielestä aiheuttaisi. Harrisin vaikutukset Yhdysvaltoihin ja maailmaan nähdään pääosin positiivisessa valossa ja Trumpin vaikutukset taloutta lukuun ottamatta hyvin negatiivisessa valossa.

Yhdysvalloissa talouden tilanne arvioidaan tärkeimmäksi presidentin valintaan vaikuttavaksi tekijäksi, ja amerikkalaiset arvioivat Trumpin Harrisia vahvemmaksi tässä kysymyksessä. [3][4] Taustalla todennäköisesti vaikuttaa Trumpin ensimmäisen kauden positiivinen talouden kehitys ja toisaalta nykyisen demokraattipresidentin, Joe Bidenin, aikana amerikkalaisia rasittanut kuluttajahintojen nousu.

Yhdysvaltojen talouden kehityksen kohdalla suomalaistenkin arviot presidenttiehdokkaiden suoriutumisesta jakaantuvat. Vajaa kolmasosa (31 %) suomalaisista arvioi Donald Trumpin ja hänen hallintonsa vaikutuksen Yhdysvaltain talouteen myönteiseksi (Kuvio 2). Suurempi osa (39 %) arvioi sen kuitenkin kielteiseksi. 30 prosenttia ei osaa ottaa kantaa asiaan.

Kuvio 2.

Hieman suurempi osa (38 %) arvioi Kamala Harrisin vaikutuksen Yhdysvaltain talouteen myönteiseksi ja vain 14 prosenttia arvioi sen kielteiseksi. Vajaa puolet (48 %) ei kuitenkaan osaa ottaa kantaa Harrisin vaikutuksen myönteisyyteen tai kielteisyyteen.

Arvioiden epävarmuudessa todennäköisesti heijastuu se, että Harris valittiin demokraattien presidenttiehdokkaaksi varsin myöhäisessä vaiheessa, kun istuva presidentti Joe Biden vetäytyi kisasta. Näin ollen Harrisin talouslinjasta ei ole toistaiseksi vielä näyttöjä siinä, missä Trumpin talouspolitiikka suurine veronalennuksineen tuli tutuksi jo hänen ensimmäisellä presidenttikaudellaan 2017–2021.

Suomalaisia saattaa kiinnostaa amerikkalaisia kiinnostavien aiheiden sijaan [5] enemmän tulevan presidentin vaikutus maailmanpolitiikkaan ja etenkin Suomen lähialueisiin.

Trumpin ja hänen hallintonsa vaikutuksen rauhaan ja konflikteihin maailmassa arvioi myönteiseksi vain 13 prosenttia suomalaisista (ks. Kuvio 2 edellä). 72 prosenttia arvioi vaikutuksen kielteiseksi. Harrisin ja hänen hallintonsa vaikutuksen vuorostaan enemmistö (56 %) suomalaisista arvioi myönteiseksi ja kymmenen prosenttia kielteiseksi. Kolmasosa (34 %) ei osaa ottaa kantaa vaikutuksen suuntaan. Suhteellisen suuressa vastaajien epävarmuudessa todennäköisesti heijastuu Harrisin tuntemattomuus suurelle yleisölle. [6]

Trumpin kohdalla vuorostaan suomalaisten kielteiset näkemykset todennäköisesti heijastavat pelkoja siitä, että maailma muuttuu epävakaammaksi. Vaikka julkisuudessa on ollut esillä Trumpin mahdollinen suunnitelma rauhan saavuttamiseksi Ukrainaan [7], suomalaisia saattaa pelottaa valmius antaa periksi Venäjän vaatimuksille ja epäselvä sitoutuminen Naton tulevaisuuteen. [8]

Tämä tulkinta selittäisi myös sitä, miksi suomalaiset vaikuttavat olevan varuillaan Trumpin mahdollisen toisen kauden vaikutuksista Suomen asemaan Venäjän naapurina. Yhdeksän prosenttia arvioi Trumpin ja hänen hallintonsa vaikutuksen tähän kysymykseen myönteiseksi, mutta enemmistö (55 %) arvioi vaikutuksen kielteiseksi. Epävarmuudesta kielii, ettei 36 prosenttia osaa arvioida vaikutusta suuntaan jos toiseenkaan.

Arvioiden epävarmuuteen saattaa vaikuttaa tieto siitä, että Trump havittelee nopeaa rauhaa Ukrainaan Venäjän kanssa, mutta samaan aikaan mahdolliset rauhanehtoihin sisältyvät alueluovutukset Venäjälle voisivat kannustaa sotilaalliseen voimapolitiikkaan naapurimaita kohtaan tulevaisuudessakin.

Harrisin ja tämän hallinnon vaikutus Suomen asemaan Venäjän naapurina selvästi useampi suomalainen (43 %) arvioi myönteiseksi kuin kielteiseksi (7 %), mutta puolet (49 %) ei ota kantaa vaikutuksen suuntaan. Tämä kielii toisaalta Harrisin politiikkalinjan tuntemattomuudesta että myös epävarmuudesta, joka Yhdysvaltain Venäjä-politiikkaan liittyy tuli valituksi sitten Trump tai Harris.

Trump ei maailmalta ystäviä löydä

Suomalaisten epäilykset Donald Trumpia kohtaan eivät ole poikkeuksellisia länsimaissa. Amerikkalainen tutkimuslaitos Pew Research Center on selvittänyt näkemyksiä Trumpista eri maissa. [9] Kyselyn kohteena olleissa 34 maassa keskimäärin 69 prosenttia sanoi, ettei luota Donald Trumpin toimivan oikein maailmanpolitiikassa. Saksassa (85 %), Ruotsissa (84 %) ja Ranskassa (83 %) yli 80 prosenttia ilmaisi epäluottamusta Trumpiin.

Kysymyksenasettelu ei ole yksi yhteen Arvo- ja asennetutkimuksen kysymysten kanssa, mutta sitä voi peilata kysymykseen Trumpin vaikutuksesta rauhaan ja konflikteihin maailmassa. Suomalaisten kielteinen näkemys Trumpin vaikutuksesta on astetta lievempi kuin suurimmat epäluottamusta ilmaisevat vastausjakaumat Euroopassa, mutta sitä saattaa osaltaan selittää kysymyksenasettelu.

Länsimaissa ja Etelä-Amerikassa Trumpiin ei ollut luottamusta missään maassa, mutta sen sijaan enemmistö luotti Trumpiin Afrikan maissa (Nigeria, Kenia ja Ghana), osassa Aasiaa (Filippiinit ja Thaimaa) sekä Israelissa niukka enemmistö (54 %).

Pew’n tutkimuksessa havaitaan niin ikään sama ilmiö kuin Suomessa: oikeistopuolueiden äänestäjillä on vasemmistoäänestäjiä todennäköisemmin myönteinen kuva Trumpin presidenttiydestä. Esimerkiksi Trumpin vaikutus talouteen arvioidaan myönteiseksi etenkin perussuomalaisten (65 %), kristillisdemokraattien (60 %), Liiken Nytin (53 %) ja kokoomuksen (45 %) äänestäjien keskuudessa (ks. Kuvioliite). Perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin äänestäjien muita ryhmiä suurempi valmius nähdä Trumpin vaikutukset myönteisessä valossa näkyvät kaikissa muissakin kohdissa, vaikka ne jäävät selvästi alle puoleen.

Vastaavalla tavalla muissakin länsimaissa oikeistopuolueiden kannattajien näkemykset Trumpista ovat keskimääräistä myönteisempiä, mutta Unkaria lukuun ottamatta missään maassa edes oikeistopuolueiden äänestäjät eivät osoita luottamusta Trumpin maailmanpolitiikan hoitoa kohtaan.

Suomalaisten näkemyksiä Harrisin politiikan vaikutuksista maailmanpolitiikkaan voi vuorostaan peilata Pew’n vuonna 2022 tekemään kyselytutkimukseen. [10] Häntä ei tuolloin vielä tiedetty mahdolliseksi presidenttiehdokkaaksi, mutta toimi Yhdysvaltain varapresidenttinä verraten näkyvässä tehtävässä. Kyselyn kohteena olleissa 18 maassa keskimäärin 55 prosenttia ilmaisi luottavansa Harrisin toimivan oikein maailmanpolitiikassa ja kolmasosa (33 %) sanoi, ettei luota. Ruotsista (77 % ilmaisi luottavansa) löytyi Harrisiin eniten luottava väestö, mutta Kreikkaa ja Unkaria lukuun ottamatta enemmistöt kaikissa kysytyissä Euroopan maissa sanoivat luottavansa Harrisiin.

Vaikka Yhdysvaltojen presidentinvaalitilanteen kannalta vuoden 2022 kysely on osin vanhentunut, se antanee osviittaa siitä, miten länsimaissa – ja etenkin Euroopassa – Harris nähdään huomattavasti myönteisemmässä valossa kuin Trump.

Trumpista on kokemusta

Suomalaisia vaikuttaisi pelottavan maailmanpolitiikan kysymysten lisäksi Trumpin vaikutus vapaakauppaan ja globalisaatioon, jotka ovat viennistä riippuvaiselle Suomelle tärkeitä. Yhdeksän prosenttia arvioi Trumpin vaikutuksen näihin myönteiseksi ja kaksi kolmasosaa (67 %) kielteiseksi (ks. Kuvio 2 edellä). Näkemyksiin vaikuttanee Trumpin edellisen kauden tullipolitiikka ja uhkaukset kiristää tullimaksuja entisestään. [11]

Harrisin ja tämän hallinnon vaikutuksen vapaakauppaan ja globalisaatioon puolet (50 %) suomalaisista arvioi myönteiseksi ja kielteiseksi vain kuusi prosenttia. Peräti 45 prosenttia ei arvioi myönteiseksi eikä kielteiseksikään.

Kokonaisuudessaan suomalaisten arvio Trumpista Yhdysvaltain asemaan ja arvostukseen maailmassa on selvän kielteinen. Vain 13 prosenttia arvioi vaikutuksen tähän myönteiseksi ja kolme neljästä (75 %) arvioi vaikutuksen kielteiseksi. Harrisin vaikutus Yhdysvaltain asemaan ja arvostukseen maailmassa nähdään valtaosin (62 %) myönteisenä ja vain yhdeksän prosenttia näkee vaikutuksen kielteisenä.

Suomalaisten näkemyksiin Trumpin ulkopolitiikasta vaikuttavat todennäköisesti kokemukset hänen ensimmäisestä kaudestaan. Näitä kokemuksia voi peilata Arvo- ja asennetutkimuksen kyselyyn, joka tehtiin neljä vuotta sitten ennen vuoden 2020 Yhdysvaltain presidentinvaaleja. [12] Nykyiset synkeät lukemat ovat jatkumoa suomalaisten pettymykselle Trumpin ensimmäiseen kauteen.

Tuolloin suuri enemmistö (81 %) arvioi Trumpin ensimmäisen kauden vaikuttaneen kielteisesti Yhdysvaltain arvostukseen ja asemaan maailmassa.  Arviot vaikutuksista rauhaan ja konflikteihin maailmassa, vapaakauppaan ja globalisaatioon sekä Yhdysvaltain talouteen ovat melko lailla samat kuin suomalaiset arvioivat nyt mahdollista Trumpin tulevaa kautta.

Sen sijaan arviot Trumpin vaikutuksesta Suomen asemaan Venäjän naapurina ovat nyt huomattavasti synkemmät kuin neljän vuoden takainen arvio Trumpin ensimmäisestä kaudesta.

Trumpin ensimmäisellä kaudella Suomen ja Venäjän suhteissa ei tapahtunut isompia muutoksia, vaikka Trumpin kaudella esiintyikin epäilyksiä Naton yhtenäisyydestä Atlantin molemmin puolin. Nyt Suomi on Naton jäsen, ja suomalaiset tarkastelevat Yhdysvaltoja ylipäänsä uudesta näkökulmasta – keskeisenä sotilaallisen koskemattomuuden takaavana liittolaisena Venäjän uhkaa vastaan.

Tämänkertaisia tuloksia ja Trumpin mahdolliseen toiseen kauteen liittyvää epävarmuutta onkin peilattava uudessa tilanteessa, joka seurasi Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan vuonna 2022 ja sitä seuranneesta Suomen Nato-jäsenyydestä.

Suomalaisten ulkopoliittiset näkemykset muuttuivat kertaheitolla keväällä 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja suomalaiset kääntyivät Nato-jäsenyydelle suosiollisiksi. [13] Samalla suomalaisten näkemys Yhdysvalloista muuttui perustavanlaatuisella tavalla: suomalaiset oppivat katsomaan Atlantin toisella puolella olevaa suurvaltaa keskeisenä liittolaisena.

Tämä selittää, miksi vajaat kaksi kolmesta (64 %) suomalaisista pitää Yhdysvaltoja länsimaisten arvojen keskeisenä puolustajana maailmassa ja Suomellekin tärkeänä kumppanina ongelmistaan huolimatta (Kuvio 3). Vain 16 prosenttia ottaa toisen kannan eli ei pidä Yhdysvaltoja länsimaisten arvojen puolustajana ja kumppanina.

Kuvio 3.

Enemmistön näkemys on pysynyt selvänä, vaikka maailmanpoliittinen tilanne on eri kyselykertoina aiheuttanut näkemyksissä vaihtelua. Nyt syksyllä 2024 edellistä mittauskertaa alhaisempiin lukemiin vaikuttaa todennäköisesti Yhdysvaltojen presidentinvaalien ja mahdollisen Trumpin valinnan aiheuttama epävarmuus (ks. Kuvio 2 edellä).

Arvioihin saattaa myös vaikuttaa Lähi-idän tilanne ja Israelin sotilasoperaatio Gazan kaistaleella. Yhdysvallat tunnetaan Israelin vankkumattomana tukijana. Vaikka suomalaiset tukeutuvat maailmanpolitiikassa Yhdysvaltoihin, se ei tarkoita, että suomalaiset olisivat valmiita hyväksymään kaikki Yhdysvaltain toimet maailmanpolitiikassa. Vain 29 prosenttia suomalaisista arvioi Yhdysvaltojen toimivan maailmanpolitiikassa oikein ja ansaitsevan myös suomalaisten tuen (Kuvio 4). Suurempi osa (36 %) on eri mieltä eli ei pidä Yhdysvaltojen toimintaa maailmanpolitiikassa oikeana. Toisaalta verraten suuri osuus (34 %) ei osaa ottaa väitteeseen kantaa.

Kuvio 4.

Epävarmuus Yhdysvaltojen toiminnasta on ollut suurta keväästä 2022 lähtien ja sitä ennen selvä enemmistö tuomitsi Yhdysvaltojen toiminnan. Tämä kielii epävarmuudesta, joka Yhdysvaltojen rooliin maailmassa liittyy, ja se korostuu presidentinvaalien alla.

Juuri tästä epävarmuudesta johtuen suomalaiset ovat melko yksimielisiä siitä, että Yhdysvaltoihin ei liittolaisuudesta huolimatta kannata täysin ripustautua. Yli kaksi kolmesta (69 %) sanoo, että Suomen ei pidä tehdä itsestään riippuvaista Yhdysvalloista, koska se asettaa aina oman etunsa etusijalle (Kuvio 4). 13 prosenttia on eri mieltä eli katsoo riippuvuuden Yhdysvalloista kannatettavaksi. Vuodentakaiseen nähden näkemykset ovat pysyneet vakaina.

Kuvio 5.

Lähteet ja viitteet

[1] Kamala Harrisin ja Donald Trumpin lisäksi useat pienpuolueet ovat asettaneet ehdokkaita Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. Ainoastaan kahdella näistä on edes teoreettinen mahdollisuus tulla valituksi, kun heidät on hyväksytty äänestyslistoille riittävän monessa osavaltiossa. Nämä kaksi ehdokasta ovat libertaaripuolueen Chase Oliver ja vihreiden Jill Stein. Suomalaisten vastausjakaumia tulkittaessa on syytä olettaa, että vastausvaihtoehto ”joku muu” tarkoittaa, että ei olisi valmis äänestämään kumpaakaan tarjotuista ehdokkaista, mutta välttämättä ei ole tiedossa yksittäistä muuta ehdokasta, jonka puolesta äänestäisi. Väestöryhmittäiset tulokset eivät anna osviittaa
[2] Tällä on yhteys poliittisten näkemysten sukupuolittumiseen. Miehet ovat naisia taipuvaisempia kannattamaan oikeistopuolueita ja naiset vasemmistopuolueita.
[3] Brenan, M. (2024). Economy Most Important Issue to 2024 Presidential Vote, Gallup, https://news.gallup.com/poll/651719/economy-important-issue-2024-presidential-vote.aspx
[4] Pew Research Center (2024a). In Tied Presidential Race, Harris and Trump Have Contrasting Strengths, Weaknesses, https://www.pewresearch.org/politics/2024/09/09/in-tied-presidential-race-harris-and-trump-have-contrasting-strengths-weaknesses/
[5] Talouden lisäksi amerikkalaisille tärkeitä kysymyksiä ovat muun muassa maahanmuutto, kansallinen turvallisuus ja korkeimman oikeuden nimitykset. KS. Brenan (2024) ja Pew Research Center (2024a).
[6] Syksyn 2023 EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa 45 prosenttia suomalaisista arvioi presidentti Joe Bidenin toiminnan herättävän luottamusta Yhdysvaltoja kohtaan ja neljäsosa (25 %) oli väittämästä eri mieltä. Ks. Haavisto, I. (2023). Hyvät, pahat ja rumat – Näin suomalaiset ajattelevat Yhdysvalloista, Venäjästä ja Kiinasta, EVA Analyysi No 128, https://www.eva.fi/blog/2024/01/16/hyvat-pahat-ja-rumat-nain-suomalaiset-ajattelevat-yhdysvalloista-venajasta-ja-kiinasta/
[7] The Washington Post (2024). Inside Donald Trump’s secret, long-shot plan to end the war in Ukraine, https://www.washingtonpost.com/politics/2024/04/05/trump-ukraine-secret-plan/
[8] Politico (2024). Why John Bolton Is Certain Trump Really Wants to Blow Up NATO, https://www.politico.com/news/magazine/2024/02/13/bolton-trump-2024-nato-00141160
[9] Pew Research Center (2024). Globally, Biden Receives Higher Ratings Than Trump, https://www.pewresearch.org/global/2024/06/11/globally-biden-receives-higher-ratings-than-trump/
[10] Pew Research Center (2022). Most people have confidence in Kamala Harris across 18 surveyed countries, https://www.pewresearch.org/short-reads/2022/07/18/most-people-have-confidence-in-kamala-harris-across-18-surveyed-countries/
[11] CNN (2024). Promises Donald Trump has made so far in his campaign for a second term, https://edition.cnn.com/interactive/2024/04/politics/trump-campaign-promises-dg/
[12] Metelinen, S. (2020). Suomalaisten arvio Donald Trumpin presidenttikaudesta on synkkä, EVA Artikkeli, https://www.eva.fi/blog/2020/11/03/suomalaisten-arvio-donald-trumpin-presidenttikaudesta-on-synkka/
[13] Haavisto, I. ja Metelinen, S. (2022). Näin Suomi näkee Naton – Suomalaisten Nato-myönteisyyden takana
piilee suuri turvallisuusvaje, EVA Analyysi No 106, https://www.eva.fi/blog/2022/03/30/suomalaisten-nato-myonteisyyden-takana-piilee-suuri-turvallisuusvaje/