Suomalaisten arvio Donald Trumpin presidenttikaudesta on synkkä Lievimmillään suomalaisten arvioiden kriittisyys on kysyttäessä, mikä vaikutus Trumpilla ja hänen hallinnollaan on ollut Suomen asemaan Naton ja Venäjän välissä. Kuva: Shutterstock / life_in_a_pixel

Suomalaisten arvio Donald Trumpin presidenttikaudesta on synkkä

Neljä viidestä suomalaisesta arvioi, että presidentti Donald Trumpin ja hänen hallintonsa vaikutus Yhdysvaltain asemaan ja arvostukseen maailmassa on ollut kielteinen. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että ainoastaan talouden kohdalla vähäistä suurempi osa suomalaisista näkee Trumpin presidenttikaudella myönteisiä vaikutuksia, kirjoittaa EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen.

Donald Trumpin presidenttikausi 2017–2020 on vastannut suomalaisten odotuksia. Näin voidaan päätellä, kun vertaillaan suomalaisten vuonna 2017 EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa ilmaisemia odotuksia siihen, miten Trumpin kausi nähdään nyt, juuri ennen presidentinvaaleja.

EVA kysyi suomalaisilta arviota, miten presidentti Donald Trump ja hänen hallintonsa ovat vaikuttaneet viime vuosina eri asioihin. Kaikkien viiden kysytyn asian kohdalla suurempi osa näkee Trumpin ja hänen hallintonsa vaikutuksen kielteisenä kuin myönteisenä.

Ainoastaan Yhdysvaltojen talouden kohdalla vähäistä suurempi osa (28 %) kokee Trumpin ja hänen hallintonsa vaikuttaneen myönteisesti (Kuvio 1). Kuitenkin 36 prosenttia arvioi Trumpin vaikutuksen talouteenkin olleen kielteinen. Viidesosa (22 %) ei näe Trumpin vaikuttaneen talouteen myönteisesti eikä kielteisesti.

Kuvio 1. Miten arvioi presidentti Donald Trumpin ja hänen hallintonsa vaikuttaneen eri asioihin viime vuosina? (%).

Sinänsä Yhdysvaltain talouskehitys oli Trumpin kaudella kohtuullisen hyvää aina koronapandemian alkuun asti. Talouskasvu oli Yhdysvalloissa vuosina 2017–2019 vuodessa keskimäärin 2,5 prosenttia. Barack Obaman toisen presidenttikauden aikana vuosina 2013–2016 keskimääräinen vuotuinen talouskasvu oli 2,3 prosenttia.[i]

Työttömyys aleni Trumpin kaudella Yhdysvalloissa 3,5 prosenttiin helmikuussa 2020, alimmalle tasolleen sitten 1960-luvun lopun, mutta räjähti koronapandemian myötä ennätyskorkeaksi, ja oli syyskuussa 2020 7,9 prosentissa.[ii]

Trumpin kaudella Yhdysvaltojen pörsseihin listattujen 500 suuren yrityksen osakekehitystä kuvaava S&P 500 -indeksi on kohonnut lokakuun loppuun mennessä yli 40 prosenttia.[iii] Osakekurssit elpyivät nopeasti helmi-maaliskuun koronaviruspandemian alun aiheuttaman syöksyn jälkeen. Trumpin edeltäjän, Barack Obaman, toisen kauden aikana vuosina 2013–2016 S&P 500 -indeksi kuitenkin kohosi peräti yli 50 prosenttia.

Hämmentävää ulkopolitiikkaa

Muilta osin suomalaiset eivät näe Trumpin hallintokaudessa käytännössä mitään positiivista. 14 prosenttia on sitä mieltä, että Trump hallintoineen on vaikuttanut rauhaan ja konflikteihin maailmassa myönteisesti. Kaksi kolmesta (67 %) kuitenkin näkee Trumpin vaikutuksen kielteisenä.

Donald Trumpin presidenttikaudella Yhdysvallat ei aloittanut yhtään uutta sotaa, mutta hänen käyttämänsä retoriikka on ollut sitäkin sotaisampaa. Merkittävin sotilaallinen toimi Trumpin kaudella oli ohjusisku Syyriaan huhtikuussa 2017.[iv] Trumpin kausi muistetaan myös sapelinkalistelusta Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin kanssa, joka kuitenkin päättyi neuvotteluihin. Trump onkin ensimmäinen Yhdysvaltain istuva presidentti, joka on astunut jalallaan Pohjois-Korean maaperälle.[v]

Trumpin suhtautuminen Natoon on ollut epämääräistä. Hän kyseenalaisti Naton merkityksen[vi] ja vaati eurooppalaisia kumppanimaita maksamaan enemmän puolustuksesta. Euroopassa Trumpin Nato-kritiikki otettiin hämmentyneenä vastaan.[vii]

Suomalaisten näkemys Trumpin ja hänen hallintonsa toiminnan seurauksista vapaakaupalle ja globalisaatiolle on vieläkin kielteisempi kuin käsitys vaikutuksesta rauhaan ja konflikteihin. Vain seitsemän prosenttia näkee Trumpin vaikuttaneen globalisaatioon myönteisesti. Kielteisinä Trumpin toimet näkee 70 prosenttia suomalaisista. Yhdysvaltain presidentin linja on ollut vapaakauppavastainen, ja Trumpin kausi muistetaan lukuisista uusista tullimaksuista eri maille.[viii]

Lievimmillään suomalaisten arvioiden kriittisyys on kysyttäessä, mikä vaikutus Trumpilla ja hänen hallinnollaan on ollut Suomen asemaan Naton ja Venäjän välissä. Kahdeksan prosenttia suomalaisista näkee Trumpin vaikuttaneen asemaamme myönteisesti, ja neljäsosa (24 %) kielteisesti. Suurin vastaajaryhmä (45 %) kuitenkin katsoo, ettei Trumpin toiminta ole vaikuttanut asemaamme mitenkään.

Mielipiteisiin on saattanut myös vaikuttaa esimerkiksi Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin Helsingissä pidetyn tapaamisen Suomelle tuoma huomio ja laaja kansainvälinen julkisuus.[ix]

Sitä vastoin varsin selkeä käsitys suomalaisilla on siitä, miten Trump ja hänen hallintonsa ovat vaikuttaneet Yhdysvaltain asemaan ja arvostukseen maailmassa. Vain viisi prosenttia kokee vaikutuksen myönteiseksi, kun 81 prosenttia pitää sitä kielteisenä.

Arviot eivät ole muuttuneet

Donald Trumpin astuttua virkaansa vuonna 2017, suomalaisten odotukset hänen tulevasta presidenttikaudestaan olivat synkät.[x] Kun vertaillaan suomalaisten näkemyksiä Trumpista ja hänen hallinnostaan vuonna 2017 ja nyt, havaitaan, että näkemyksissä ei ole juuri tapahtunut siirtymiä. Suurin osa suomalaisista odotti Trumpin epäonnistuvan, ja kokee nyt negatiivisten odotusten täyttyneen.

Vuonna 2017 EVA kysyi Arvo- ja asennetutkimuksessaan arviota ”presidentti Donald Trumpin ja hänen hallintonsa vaikutusta eri asioihin tulevina vuosina” (Kuvio 2). Tuolloin kysyttiin suomalaisten odotuksia tulevasta, nyt kysyttiin, miten suomalaiset näkevät Trumpin presidenttikauden 2017–2020 onnistuneen. Vuoden 2017 kyselyssä vastaajat arvioivat Trumpin vaikutusta kysyttyihin asioihin asteikolla lisää-vähentää. Tällä kertaa vastausten asteikko oli myönteinen-kielteinen. Näin ollen vuoden 2017 ja 2020 kyselyt eivät ole kysymyksenasettelultaan täysin yhteneväiset, mutta niiden vertailu kielii siitä, ovatko odotukset täyttyneet vai eivät.

Kuvio 2. Presidentti Donald Trumpin ja hänen hallintonsa vaikutus eri asioihin: arviot nelivuotiskauden alussa tammikuussa 2017 ja lopulla lokakuussa 2020 (%).

Näkemykset Trumpin ja hänen hallintonsa vaikutuksesta talouteen ja talouskasvuun ovat identtiset myönteisten näkemysten osalta. Kielteisten arvioiden osuus tosin on kasvanut hieman (+5 %-yks.) edellisestä kyselystä

Sen sijaan arviot Trumpin ja hänen hallintonsa vaikutuksesta rauhaan, konflikteihin ja sotien määrään on vajaassa neljässä vuodessa muuttunut hieman (+8 %-yks.) positiivisemmaksi. Kielteisenä kehitystä pitävien selvä enemmistö on kuitenkin pysynyt ennallaan 66 prosentissa.

Trumpin vaikutus vapaakauppaan, globalisaatioon ja niiden etenemiseen arvioitiin kielteiseksi vuonna 2017 ja nyt arvio on aiempaakin kielteisempi (-8 %-yks.). Yhdysvaltain uuden hallinnon vaikutus Suomen asemaan ja turvallisuuteen Venäjän ja Naton välissä ennustettiin vuonna 2017 kielteiseksi, mutta kolmessa vuodessa pessimismi liudentui 18 prosenttiyksikköä. Kasvua on niiden osuudessa, joiden mielestä Trumpin kaudella ei ole ollut vaikutusta Suomen asemaan.

Suomalaisten näkemykset Trumpin kaudesta eivät juuri poikkea muissa Länsi-Euroopan maissa tehdyistä kyselyistä. Länsi-Euroopan maissa näkemykset Trumpista ovat kauttaaltaan negatiivisia, mutta joissakin Itä-Euroopan maissa (esim. Puola, Liettua, Unkari ja Ukraina) näkemykset kallistuvat positiivisen suuntaan. Länsi-Euroopan maista poikkeuksen tekee Italia, jossa enemmistö suhtautuu Trumpiin myönteisesti.[i]

Konservatiivinen oikeisto lämpenee Trumpille

Samoin kuin muualla Euroopassa, Trumpin näkee myönteisessä valossa lähinnä vain tietty osa ihmisiä, joita äänestyspreferenssien perusteella voi kuvailla konservatiivisiksi oikeistolaisiksi.

Perussuomalaisten kannattajista 60 prosenttia ja kristillisdemokraattien kannattajista puolet (51 %) arvioi Trumpin ja hänen hallintonsa vaikutuksen Yhdysvaltojen talouteen myönteisesti (Ks. Kuvioliite). Kokoomuksen (38 %) ja Liike Nytin (33 %) äänestäjistäkin suurempi osa suhtautuu Trumpin vaikutukseen talouteen myönteisesti kuin kielteisesti.

Väestöryhmittäisessä erottelussa erottuvat myös yrittäjät, joista 45 prosenttia näkee Trumpin ja hänen hallintonsa vaikutuksen talouteen myönteisessä ja 30 prosenttia kielteisessä valossa. Mielenkiintoista on myös se, että miehistä 39 prosenttia kokee Trumpin talousvaikutukset myönteisiksi ja vain kolmasosa (33 %) kielteisiksi. Naiset eivät Trumpille lämpene. Vain viidesosa (19 %) tulkitsee Trumpin vaikutuksen talouteen myönteiseksi ja 39 ajattelee vaikutusten olevan kielteisiä.

Sama säännönmukaisuus on havaittavissa kaikissa kysymyksissä. Vain perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien äänestäjien, yrittäjien ja miesten kohdalla vähäistä suurempi osa näkee Trumpin vaikutukset myönteisessä valossa. Trumpin vaikutuksen vapaakauppaan kaikkien väestöryhmien enemmistö kokee negatiiviseksi, mutta tämänkin kysymyksen kohdalla erottuvat perussuomalaisten äänestäjät, joista kuitenkin neljäsosa (25 %) pitää vaikutusta myönteisenä. Samaten neljäsosa (25 %) perussuomalaisten äänestäjistä kokee Trumpin ja hänen hallintonsa vaikuttaneen myönteisesti Yhdysvaltojen asemaan ja arvostukseen maailmassa, mutta puolet (50 %) heistäkin arvioi vaikutuksen kielteiseksi. Muutoin suomalaisten näkemykset ovat hyvin yhteneväisen negatiiviset.

Monille USA on liittolainen
Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 019 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 16.–28.10.2020.  Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.eva.fi/arvopankki.

Donald Trumpin presidenttikaudella ei ole ollut suurta vaikutusta siihen, miten suomalaiset näkevät Yhdysvaltojen roolin maailmassa. EVA on vuodesta 2009 kysynyt suomalaisten kantaa väitteeseen, jonka mukaan ongelmistaan huolimatta Yhdysvallat on länsimaisten arvojen keskeinen puolustaja maailmassa ja Suomellekin tärkeä kumppani.

Suomalaisista 39 prosenttia yhtyy väitteeseen ja sen torjuu reilu kolmasosa (35 %, Kuvio 3). Kaksi vuotta sitten isompi osa (47 %) oli samaa mieltä väitteen kanssa ja vain reilu neljäsosa (27 %) torjui sen. Tuolloin Trump oli istunut virassaan reilun vuoden. Trumpin kauden jälkimmäinen puoli on siis selvästi himmentänyt Yhdysvaltojen kilpeä suomalaisten mielissä.

Huomionarvoista on, että käsitys Yhdysvaltojen merkityksestä arvojohtajana ja Suomen kumppanina ei kuitenkaan näytä riippuvan suuresti siitä, kuka maata johtaa. Nyt saatu tulos on melko lähellä vuoden 2009 lukemia. Tuolloin Barack Obama oli aloittamassa ensimmäisen presidenttikautensa ja 43 prosenttia vastasi väittämään myönteisesti ja 31 prosenttia kielteisesti. Tosin mielipiteisiin saattoi vaikuttaa se, että sotaisa ja Euroopassa epäsuosittu presidentti George W. Bush oli vasta jättänyt virkansa.[ii] Obamaan eurooppalaiset suhtautuivat kautta linjan hyvin myönteisesti.[iii]

Kuvio 3. Ongelmistaan huolimatta Yhdysvallat on länsimaisten arvojen keskeinen puolustaja maailmassa ja Suomellekin tärkeä kumppani (%).

Väestöryhmittäisessä erittelyssä Yhdysvalloille myönteisimpinä erottuvat kokoomuksen (63 % samaa mieltä), perussuomalaisten (60 %), kristillisdemokraattien (55 %) ja keskustan (51 %) äänestäjät, joiden enemmistö yhtyy väittämään. Lisäksi yrittäjien (60 %) ja ylempien toimihenkilöiden (53 %) enemmistö on väitteen kanssa samaa mieltä. Avoimen torjuvasti Yhdysvaltoihin kumppanina suhtautuvat vasemmistoliiton (74 % eri mieltä) kannattajat. Myös vihreitä äänestävien enemmistö (51 %) torjuu kuvan Yhdysvalloista länsimaisten arvojen puolustajana ja Suomen kumppanina. Miesten ja naisten väliltä löytyy jälleen huomiota herättävän iso mielipide-ero: miehistä 48 prosenttia yhtyy väittämään, naisista vain 29 prosenttia.

Yhdysvaltojen maailmanpolitiikka ei miellytä

Vaikka melko suuri osuus suomalaisista pitää Yhdysvaltoja länsimaisten arvojen keskeisenä puolustajana maailmassa, eivät sen toimet maailmanpolitiikassa saa hyväksyntää. Vain 12 prosenttia katsoo, että Yhdysvallat toimii maailmanpolitiikassa oikein ja ansaitsee myös suomalaisten tuen (Kuvio 4). Kaksi kolmesta (65 %) on eri mieltä.

Torjuvassa suhtautumisessa kyse ei ole Trumpista. Missään vaiheessa 2000-luvun aikana Yhdysvaltojen toiminta maailmanpolitiikassa ei ole ollut suomalaisten mieleen. Suurimmillaan Yhdysvaltojen maailmanpolitiikan hyväksyntä oli Barack Obaman kauden loppuvaiheessa vuonna 2016, jolloin viidesosa (20 %) antoi sille hyväksyntänsä.

Kuvio 4. Yhdysvallat toimii maailmanpolitiikassa oikein ja ansaitsee myös suomalaisten tuen (%).

Yhdessäkään väestöryhmässä enemmistö ei anna tukeaan Yhdysvaltojen toimille maailmalla. Vähäistä suurempaa tukea näkemys saa kuitenkin perussuomalaisten äänestäjien keskuudessa, joista 39 prosenttia on samaa mieltä väittämän kanssa. Toisena väestöryhmänä erottuvat johtavassa asemassa olevat, joista 32 prosenttia yhtyy väitteeseen.

Suomalaisten enemmistön tuomio on selvä: Yhdysvaltojen harjoittamasta politiikasta ei pidetä, mutta osa kuitenkin haluaisi nähdä maan jonkinlaisena liittolaisena. Yhtä selvää on suomalaisten tuomio Trumpin presidenttikaudesta: peukalo kääntyy alaspäin.

LÄHTEET

[i] Pew Research Center (2020). How people around the world see the U.S. and Donald Trump in 10 charts, https://www.pewresearch.org/fact-tank/2020/01/08/how-people-around-the-world-see-the-u-s-and-donald-trump-in-10-charts/ (haettu 2.11.2020).

[ii] Pew Research Center (2001). Bush Unpopular in Europe, Seen As Unilateralist, https://www.pewresearch.org/global/2001/08/15/bush-unpopular-in-europe-seen-as-unilateralist/ (haettu 2.11.2020).

[iii] Pew Research Center (2016). Obama’s international image remains strong in Europe and Asia, https://www.pewresearch.org/global/2016/06/29/2-obamas-international-image-remains-strong-in-europe-and-asia/ (haettu 2.11.2020).

[i] Bureau of Economic Analysis (2020). Table 1.1.1. Percent Change From Preceding Period in Real Gross Domestic Product.

[ii] U.S. Bureau of Labour Statistics (2020). Civilian unemployment rate, https://www.bls.gov/charts/employment-situation/civilian-unemployment-rate.htm (haettu 30.10.2020).

[iii] S&P Dow Jones Indices (2020). S&P 500®, https://www.spglobal.com/spdji/en/indices/equity/sp-500/#overview (haettu 30.10.2020).

[iv] BBC (2017). Syria war: Trump’s missile strike attracts US praise – and barbs, https://www.bbc.com/news/world-us-canada-39529605 (haettu 1.11.2020).

[v] Al Jazeera (2017). Trump meets North Korea’s Kim at DMZ in landmark visit, https://www.aljazeera.com/news/2019/06/30/trump-meets-north-koreas-kim-at-dmz-in-landmark-visit/ (haettu 1.11.2020).

[vi] Washington Post (2016). Trump questions need for NATO, outlines noninterventionist foreign policy, https://www.washingtonpost.com/news/post-politics/wp/2016/03/21/donald-trump-reveals-foreign-policy-team-in-meeting-with-the-washington-post/ (haettu 1.11.2020).

[vii] The New York Times (2017). Trump Says NATO Allies Don’t Pay Their Share. Is That True?, https://www.nytimes.com/2017/05/26/world/europe/nato-trump-spending.html (haettu 1.11.2020).

[viii] BBC (2019). What has Donald Trump actually achieved on trade?, https://www.bbc.com/news/business-51055491 (haettu 2.11.2020).

[ix] BBC (2018). Trump sides with Russia against FBI at Helsinki summit, https://www.bbc.com/news/world-europe-44852812 (haettu 2.11.2020).

[x] EVA (2017). Suomalaiset povaavat Trumpin kaudesta sotaisaa, https://www.eva.fi/blog/2017/02/07/ennakkotieto-suomalaiset-povaavat-trumpin-kaudesta-sotaisaa/ (haettu 2.11.2020).

Lue tästä EVA Artikkelin kuvioliite

Download: EVA Artikkelin Suomalaisten arvio Donald Trumpin presidenttikaudesta on synkkä kuvioliite

EVA Artikkelin Suomalaisten arvio Donald Trumpin presidenttikaudesta on synkkä kuvioliite

Kuvioliite päivitetty yhdellä taulukolla 3.11.2020

eva-artikkeli-3.11.2020-liite-1.pdf, 227 kt

Lataa