Hyvät, pahat ja rumat – Näin suomalaiset ajattelevat Yhdysvalloista, Venäjästä ja Kiinasta
Tärkeimmät havainnot
- Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti länsimaihin, mutta selvä enemmistö (72 %) suhtautuu kielteisesti Kiinaan ja Venäjään (94 %).
- Peräti kaksi kolmesta (65 %) katsoo, että Suomen pitäisi nopeasti vähentää taloudellisia siteitään Kiinaan.
- Kolme neljäsosaa (74 %) pitää Yhdysvaltoja ongelmistaan huolimatta länsimaisten arvojen keskeisenä puolustajana maailmassa ja Suomellekin tärkeänä kumppanina.
- Seitsemän kymmenestä (69 %) pitää Yhdysvaltoja arvaamattomana liittolaisena, koska siellä Donald Trumpin kaltaiset henkilöt voivat nousta presidentiksi.
Suomalaisten suhtautuminen maailmanpolitiikan merkittäviin valtioihin on saanut viime vuosina uusia sävyjä. Suomalaiset tarkastelevat maailmaa nyt selvän länsimielisestä näkökulmasta: ystävät löytyvät länsimaista ja muista kehittyneistä demokratioista, mutta suhtautuminen Venäjään ja Kiinaan on kielteistä.
Suomalaisten ulkopoliittisen maailmankuvan muutos nivoutuu yhteen viime vuosien ulko- ja turvallisuuspolitiikan murroksen kanssa. Suomesta on tullut Naton jäsen sekä Yhdysvaltojen läheinen liittolainen. Yhteydet Venäjään ovat olleet käytännössä katsoen jäissä sen aloitettua laajamittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan.
Kuvio 1.
Tulokset (Kuvio 1) kertovat maailman näyttäytyvän suomalaisille jakautuneena kolmeen eri leiriin. Suomalaiset suhtautuvat selkeän myönteisesti kaikkiin kehittyneiden demokraattisten maiden keskeisiin suurvaltoihin ja voimakkaan kielteisesti itäisiin autoritaarisesti johdettuihin suurvaltoihin, Venäjään ja Kiinaan. Kiinaan kielteisesti suhtautuu 72 prosenttia kansasta ja Venäjään lähes jokainen suomalainen (94 %).
Kymmenen maailmanpolitiikassa toimivan suurvallan joukosta kaikkein myönteisimmät arviot suomalaisten keskuudessa saavat Japani (76 % suhtautuu myönteisesti), Saksa (74 %) ja Iso-Britannia (73 %). Ranska (65 %) ja Yhdysvallat (64 %) seuraavat lähellä perässä muita demokraattisia länsimaita. Huomionarvoista on, ettei käytännössä kukaan (2 %) suhtaudu Japaniin kielteisesti.
Yhdysvaltoihin noin kaksi kolmasosaa (64 %) suomalaisista suhtautuu myönteisesti ja viidesosa (19 %) kielteisesti. Suomalaisten suhtautuminen Yhdysvaltoihin maailmanpolitiikan toimijana on kokenut viime vuosina liki täydellisen muodonmuutoksen hyvin epäileväisestä suopeaksi. Muutos käynnistyi Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan ja suomalaisten havahtumisesta siihen, että Suomen on hakeuduttava Naton jäseneksi ollakseen turvassa. [1]
Globaalin etelän jätteihin, Intiaan ja Brasiliaan, suhtaudutaan suurella varauksella, joskaan ei avoimen torjuvasti. Intiaan suhtautuu myönteisesti 17 prosenttia ja kielteisesti puolet (49 %) suomalaisista. Brasiliaa myönteisesti arvioi vain 13 prosenttia, mutta myös kielteisesti suhtautuvien osuus (39 %) jää melko maltilliseksi, sillä puolet (49 %) ei osaa tai halua ottaa Brasilian kohdalla kantaa.
Oma lukunsa on Turkki, joka on Suomen Nato-liittolainen, mutta johon suhtautuminen on tästä huolimatta varsin kielteistä. Vaivaiset viisi prosenttia suhtautuu Turkkiin myönteisesti ja yli kolme neljäsosaa (77 %) kielteisesti. Arvioita selittänee ennen muuta Turkin vitkuttelu Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioinnissa.
Kaksi kolmesta vähentäisi nopeasti taloudellisia siteitä Kiinaan
Maailmanpolitiikassa Kiina on suomalaisille huolenaihe. Kiinaa koskevien epävarmuuksien vuoksi sekä valtiot että yritykset ympäri maailmaa ovat alkaneet tarkastelemaan strategisia riippuvuuksiaan Kiinasta. Sotilaallinen kriisi katkaisisi välittömästi monet elintärkeät toimitusketjut, mutta samanlainen vaikutus voisi syntyä jo tilanteessa, jossa Yhdysvallat ja EU näkisivät tarpeelliseksi painostaa Kiinaa pakotteilla.
Suomalaiset eivät jäisi odottelemaan tilanteiden kärjistymistä. Peräti kaksi kolmesta (65 %) katsoo, että Suomen pitäisi nopeasti vähentää taloudellisia siteitään Kiinaan, ja eri mieltä asiasta on vain 11 prosenttia.
Nykyisen johtajansa Xi Jinpingin aikana Kiinan on siirtynyt kohti kovaa autoritarismia sekä kasvavaa väestön, kansalaisyhteiskunnan ja talouden kontrollia. [2] Valtaa pitää kommunistinen puolue, joka ylläpitää yhteiskunnan vakautta tarvittaessa tiukin ottein.
Suomalaiset kuvailevat Kiinaa liki yksimielisesti (88 %) keskusjohtoiseksi diktatuuriksi ja 60 prosenttia suomalaisista katsoo maan olevan ”laajentumishaluinen suurvalta”. Vain kymmenesosa suomalaisista (11 %) arvioi, ettei Kiinalla ole pyrkimyksiä laajentua.
Suomalaiset näkevät Yhdysvallat läntisen maailman turvana
Suhtautuminen Yhdysvaltoihin länsimaisten arvojen puolustajana on säilynyt korkeissa lukemissa, joihin ne kohosivat keväällä 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Kolme neljäsosaa (74 %) suomalaisista pitää Yhdysvaltoja ongelmistaan huolimatta länsimaisten arvojen keskeisenä puolustajana maailmassa ja Suomellekin tärkeänä kumppanina. Syksyllä 2020 tätä mieltä oli vain 39 prosenttia suomalaisista.
Vaikka Yhdysvaltoihin luotetaan laajalti, herättää se suomalaisissa myös jonkin verran epäluuloja. Seitsemän kymmenestä (69 %) pitää Yhdysvaltoja arvaamattomana liittolaisena, koska siellä Donald Trumpin kaltaiset henkilöt voivat nousta presidentiksi.
Näin kysely tehtiin
Tulokset perustuvat 2 045 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 15.–27.9.2023. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.
Lähteet ja viitteet
[1] Haavisto, I. (2022b). Naton kynnyksellä – Venäjän hyökkäys Ukrainaan käänsi suomalaisten enemmistön Nato-jäsenyyden kannalle, EVA Analyysi No 103, https://www.eva.fi/blog/2022/03/22/venajan-hyokkays-ukrainaankaansi-suomalaisten-enemmiston-natojasenyyden-kannalle/
[2] Mattlin, M. (2020). Uusi Uljas Kiina, teoksessa EVA (2020). Lastuna lainehilla – Suomi -skenaariot 2020—2028, EVA Raportti, https://www.eva.fi/blog/2020/10/07/nelja-skenaariota-suomelle-2020-2028/