EVA ennakoi: Donald Trump valittaneen presidentiksi – mitä tämä tarkoittaa Suomelle?

Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat perinteisesti ratkenneet vaa’ankieliosavaltioissa maan valitsijamiesjärjestelmän vuoksi. Jokaisessa osavaltiossa pieniä Mainen ja Nebraskan osavaltioita lukuun ottamatta eniten ääniä saanut ehdokas saa puolelleen kaikki osavaltion valitsijamiehet. Winner takes it all. Näin ollen ehdokkaiden on kannattanut keskittyä kampanjoinnissaan osavaltioihin, joissa kilpailu on tasaista.

Donald Trumpin ja Joe Bidenin välisessä edellisessä vaalissa vaa’ankieliksi muodostuivat osavaltioista etenkin Arizona, Georgia, Michigan, Nevada, Pohjois-Carolina, Pennsylvania sekä Wisconsin. Arizonassa Biden voitti täpärästi 10 000 äänellä, Georgiassa reilulla 12 500 äänellä sekä Wisconsinissa vajaalla 21 000 äänellä. On todennäköistä, että kilpailu ratkeaa jälleen näissä osavaltioissa.

…todennäköisin skenaario on, että Donald Trump palaa Valkoisen talon herraksi tammikuussa 2025.

Luvut eivät näytä Bidenille juuri nyt kovinkaan hyviltä: hän on uusimpien gallupien perusteella tappiolla jokaisessa mainitussa osavaltiossa. Keskimäärin prosentit kääntyvät vaa’ankeliosavaltioissa Trumpin hyväksi numeroin 47–42. Myös todennäköisyyskertoimia laativat vedonlyöntitoimistot pitävät Trumpin voittoa todennäköisempänä kuin Bidenin.

Mikään ei ole vielä varmaa. Trumpia vastaan on meneillään rikostutkintoja ja syytteitä, jotka voivat vielä vaikuttaa vaalien lopputulokseen, mutta tämän hetkisten tietojen valossa todennäköisin skenaario on, että Donald Trump palaa Valkoisen talon herraksi tammikuussa 2025.

Nato ei ole hajoamassa

Trump kyseenalaisti edellisellä presidenttikaudellaan useaan otteeseen maan sitoumukset puolustusliitto Natoa kohtaan. Yhtenä perusteena tälle on ollut oikeutettukin huoli useiden Euroopan maiden vapaamatkustamisesta puolustusliitossa. Useat liittouman maat ovat käyttäneet alle sovitun kahden prosentin bkt-osuuden verran rahaa puolustusmenoihinsa.

Yhdysvallat on Naton kautta edelleen Euroopan maiden turvallisuuden viimekätinen takaaja ylivoimaisten asevoimiensa ja ydinasearsenaalinsa turvin. Samalla monet Euroopan maat näyttävät amerikkalaiselle veronmaksajalle vapaamatkustajilta niiden käyttäessä niukalti rahoja omaan puolustukseensa. Trumpin uhkailut vetäytymisestä liittoumasta saivatkin monet Nato-maat kasvattamaan puolustusmenojaan.

Yhdysvallat tarvitsee kuitenkin jatkossakin liittolaisia suurinta geopoliittista vastustaan eli Kiinaa vastaan. Tästä syystä Trumpin vetäytyminen kokonaan Natosta tai muista liittoumista on melko epätodennäköistä. Yhdysvaltain kongressi hyväksyi kaikessa hiljaisuudessa joulukuussa 2023 uuden lain, joka estää Yhdysvaltain presidenttiä yksipuolisesti vetäytymästä Natosta.

Trumpin päämääränä on monenkeskisen sääntöperustaisen järjestyksen sijaan panostaminen kahdenkeskisiin suhteisiin eli diileihin. Trumpin maailmankuva perustuu useassa asiassa nollasummapeliin. Siksi hän uskoo saavansa ulosmitattua parempia diilejä maalleen Yhdysvaltojen suurta painoarvoa vipuna käyttäen verrattuna monenkeskiseen sopimiseen. Diilien teko on erottamaton osa Trumpin brändiä.

Toinen keskeinen ulkopolitiikan painotus Trumpin edellisellä kaudella oli Yhdysvaltain ulkopoliittisen fokuksen ja turvallisuusintressien siirtäminen yhä vahvemmin maan suurinta geopoliittista haastajaa, Kiinaa, kohti. Osansa Trumpin huomiosta on saanut myös Iran ja Lähi-idän alue ylipäätänsä. Kiinan ja Iranin kohdalla Yhdysvallat tarvitsee liittolaisia, mutta useat EU-maat ovat ottaneet näiden maiden suhteen huomattavan erilaisen linjan. Tämä epäilemättä ärsyttää Trumpia sekä useita tahoja Yhdysvaltain turvallisuuskoneistossa. Siksi Trumpin hengenheimolaisten on ollut helppoa kyynistyä ja todeta, että ”hoitakaa te eurooppalaiset yksin se Ukraina”.

Kiina on avain USA-suhteelle

Puolustusministeri Antti Häkkänen allekirjoitti joulukuussa 2023 Yhdysvaltain ulkoministeri Anthony Blinkenin kanssa maiden välistä sotilasyhteistyötä syventävän DCA-sopimuksen, joka luo myös Naton yhteydessä tehtävälle puolustusyhteistyölle juridiset ja käytännölliset puitteet. Ylipäätänsä kahdenvälisten suhteiden vahvistaminen Yhdysvaltojen kanssa on keskeistä jatkon kannalta. DCA-sopimus voidaan nähdä myös eräänlaisena Trump-vakuutuksena: maan asevoimien kalustoa ja miehistöä on sidottuna jatkossa Suomen maaperälle.

Kahdenvälisten sopimusten ohella diilien voimaan luottavalle Trumpille on syytä tehdä selväksi, että Suomen ja Yhdysvaltain intressit ovat yhteiset, ja että jaamme heidän tilannekuvansa maailmasta. Suomi on turvallisuuden tuottaja Natossa. Meillä on maamme kokoon nähden kyvykkäät asevoimat, jotka tuovat Natossa lisäturvaa myös muille maille. Tilanne on hyvä ainakin siitä näkökulmasta, että Suomi sai Yhdysvaltain senaatista tuen Nato-jäsenyydelleen äänin 95–1. Monien senaattoreiden pitämissä puheissa toistuivat ylisanat Suomelle, maamme historialle sekä puolustusvoimien kyvykkyydelle.

Suomen on suotavaa miettiä strategista asemoitumistaan suhteessa Kiinaan.

Yhdysvallat-suhteen perusta on siis kunnossa, mutta meillä on tiedostettava myös, mitkä asiat ovat Yhdysvaltojen intresseille tärkeitä tekijöitä. Suomen on suotavaa miettiä strategista asemoitumistaan suhteessa Kiinaan. Suomen on perusteltua ottaa jatkossa astetta kriittisempi kanta Kiinan suhteen, ja ilmaista samalla myös entistä vahvempi tuki Taiwanille, vähintään kulisseissa. Yhdysvalloille on tärkeää tietää, että sillä on tukijoita Kiina-politiikalleen.

Kriittisemmän linjan ottaminen Kiinan suhteen on perusteltua myös arvopohjaisesta näkökulmasta: presidentti Xi Jinping on ottanut yhä itsevaltaisemmat otteet käyttöön Kiinan hallinnossa ja toteuttanut puhdistuksia poliittisia vastustajiaan kohtaan. Maa rikkoo räikeästi massavalvonnallaan ja sorrolla paitsi omien kansalaistensa ihmisoikeuksia, myös etnisten vähemmistöjen oikeuksia toteuttaen mm. uiguurien kansanmurhaa maan läntisissä provinsseissa. Kiinan omana maakuntanaan pitämä Taiwan on puolestaan itsenäinen ja toimiva demokratia.

Suomen tulee vahvistaa edelleen transatlanttisia suhteitaan ja suhtautua epäilyksellä joidenkin EU-maiden, kuten Ranskan ilmaisemaan ajatukseen strategisesta autonomiasta eli osittaisesta transatlanttisten intressien irtikytkennästä. Hengenheimolaisia Natossa ja EU:ssa tulee etsiä ainakin Pohjoismaiden, Balttien, Puolan, Tsekin sekä Ison-Britannian joukosta.

Yhdysvallat on joka tapauksessa Suomen tärkein yksittäinen turvallisuuspoliittinen kumppani. On tärkeää, että tämä suhde toimii myös käytännön tasolla saumattomasti ja sitoumuksia kunnioitetaan. Suhteiden tulee olla mutkattomat, oli Valkoisen talon valtias sitten demokraatti tai republikaani.