Ideologian paluu – Suomalainen politiikka on yhteistyökyvytöntä riitelyä, mutta ei enää yhdentekevää

Ladattavat tiedostot

Ideologian paluu

Suomalainen politiikka on yhteistyökyvytöntä riitelyä, mutta ei enää yhdentekevää

Lataa

Kuvioliite.

Lataa

Tiivistelmä

• Kolme neljästä (74 %) suomalaisesta tuomitsee suomalaisen politiikan yhteistyökyvyttömäksi taktikoinniksi ja riitelyksi sekä kilpailijoiden kampittamiseksi. 87 prosenttia arvioi, että asioiden yksinkertaistaminen, tahallinen vääristely ja suoranainen valehtelu politiikassa ovat yleistyneet.
• Verrattuna 20 vuotta sitten toteutettuun kyselyyn suomalaiset kokevat puolueiden välillä olevan nyt enemmän ideologisia eroja ja politiikan ei koeta enää olevan yhtä paljon pienten piirien käsissä.
• Enää 36 prosenttia arvioi suomalaisen politiikan yhdenmukaistuneen liiaksi ja puolueiden erojen hämärtyneen. Verrattuna vuonna 2002 toteutettuun Arvo- ja asennetutkimukseen 32 prosenttiyksikköä pienempi osuus kokee nyt politiikan yhdenmukaistuneen liiaksi.

Suomalaisten kuva politiikasta on kyyninen. Kolme neljästä (74 %) suomalaisesta tuomitsee politiikan ”yhteistyökyvyttömäksi taktikoinniksi ja riitelyksi sekä kilpailijoiden kampittamiseksi”. 87 prosenttia arvioi, että asioiden yksinkertaistaminen, tahallinen vääristely ja suoranainen valehtelu politiikassa ovat yleistyneet.

Suomalaiset toivovat asiakeskeisyyttä.

Näkemys politiikan riitaisuudesta kertoo kääntäen siitä, mitä suomalaiset kaikkein eniten toivoisivat politiikalta: asiakeskeisyyttä. Tähän huutoon eivät toistaiseksi puolueet ole kyenneet vastaamaan.

”Asioiden yksinkertaistaminen, tahallinen vääristely ja suoranainen valehtelu politiikassa ovat yleistyneet” (%)

Puolueiden välillä on nykyään eroja

Suomalaisten politiikkaa koskevat asenteet ovat muuttuneet viimeisten 20 vuoden aikana. Keskeinen muutos suomalaisten politiikkanäkemyksissä koskeekin nimenomaan politiikan ideologista sisältöä. Puolueiden välillä on nykyään eroja, ja sen kansalaiset kokevat hyväksi kehitykseksi. Tässä asiassa puoluekannan perusteella ei ole havaittavissa suuria eroja.

Enää reilu 36 prosenttia arvioi suomalaisen politiikan yhdenmukaistuneen liiaksi ja puolueiden erojen hämärtyneen. Tässä on tapahtunut suurin muutos suomalaisten näkemyksissä. Vielä vuonna 2002 reilu kaksi kolmasosaa (68 %) koki puolueiden välisten erojen hämärtyneen. Nyt siis 32 prosenttiyksikköä pienempi osuus ajattelee näin.

Ideologiset erot ovat palanneet politiikkaan.

Samaa sukua on näkemys, jonka mukaan politiikka on muuttumatonta, aina samaa riippumatta siitä, ketkä ovat vallassa. Näin ajattelee niin ikään 36 prosenttia, mutta näkemykseen yhtyvien osuus on vähentynyt neljänneksellä 20 vuoden takaiseen verrattuna (-26 %-yks.).

Suurimmat muutokset politiikkanäkemyksissä talvella 2002 ja syksyllä 2023 (vastaa omaa näkemystä, %)

Politiikka kiinnostaa

Vaihtoehdottomuuden väheneminen näkyy myös siinä, että yhä useampi suomalainen (54 %) löytää itselleen tärkeitä asioita ajavan puolueen eli ovat eri mieltä väittämän ”Mikään puolue ei aja juuri minulle tärkeitä asioita” kanssa.

Tilanne suomalaisen puoluekentän tarjonnassa vaikuttaa huomattavasti paremmalta kuin vuosituhannen vaihteessa, jolloin enemmistö ei löytänyt itselleen tärkeitä asioita hoitavaa puoluetta. Vuoden 2020 koronakevät muutti kertaheitolla suomalaisten suhtautumisen politiikkaan. Sen jälkeen näkemykset näyttivät palautuvan lähemmäs pitkän aikavälin keskimääräistä suhtautumista, mutta kevään 2023 vaalien jälkeen ollaan jälleen likimain samoissa lukemissa kuin koronakeväänä.

Peräti 71 prosenttia sanoo olevansa kiinnostuneita politiikasta ja seuraavansa sitä aktiivisesti. Viidennes (19 %) ilmoittaa jäävänsä passiivisiksi politiikan seuraamisen suhteen.

Politiikan kiinnostavuus on trendinomaisesti kasvanut vuosituhannen alun lukemista. Kehitys on selvästi yhteyksissä siihen, että puolueilla on kansalaisten silmissä aiemmin selkeämmin tunnistettavissa olevat ideologiset profiilit ja selkeämmät politiikkavaihtoehdot.

Peräti 71 prosenttia sanoo olevansa kiinnostuneita politiikasta

Politiikan kehittyminen kansalaisten silmissä aiempaa myönteisempään suuntaan on siis kaksijakoista. Se ei ole enää samalla tavoin puuduttavaa ja yhdentekevää pienen piirin kabinettipolitikointia kuin 20 vuotta aiemmin, mutta eivät suomalaiset sentään tohdi vielä ylistysvirsiä suomalaiselle politiikalle laulaa; eivät edes nykyisten hallituspuolueiden kannattajat.