Suomalaiset arvostavat yrittäjyyttä ja tunnustavat sen merkityksen yhteiskunnalle. Kuva: Shutterstock "Kolmen Sepän Patsas" -statue by night, Helsinki Finland, 31st of July 2018, HE68

Suomalaiset ovat hyvin yrittäjämyönteisiä, mutta yrittäjien kuva toiminnastaan synkkenee

Emmiliina Kujanpää

Johtava veroasiantuntija

emmiliina.kujanpaa@eva.fi

+358 40 768 0621

LinkedIn X

Suomalaiset arvostavat yrittäjyyttä ja tunnustavat sen merkityksen yhteiskunnalle. Myös yrittäjien vaurastuminen oman toimintansa tuloksena nähdään koko yhteiskuntaa hyödyttävänä asiana. Yrittäjien oma kuva toimintaansa liittyvistä riskeistä on kuitenkin synkentynyt edelliseen mittauskertaan nähden.

Ladattavat tiedostot

Kuvioliite.

Lataa

Selvä enemmistö (72 %) suomalaisista uskoo, että myönteisempi suhtautuminen yrittäjyyteen hyödyttäisi koko yhteiskuntaa, selviää syksyn 2023 Arvo- ja asennetutkimuksesta. Eri mieltä väittämän kanssa on harva (10 %) (Kuvio 1).

Kuvio 1.

EVAn Arvo- ja asennetutkimus on seurannut suomalaisten suhtautumista yrittäjyyteen säännöllisesti liki neljänkymmenen vuoden ajan. Edellinen mittaus tehtiin syksyllä 2019 ennen monia yrittäjiä koetellutta koronapandemiaa. [1] Vaikka näkemys yrittäjyyden hyödyistä on korkealla tasolla, se on ollut vähentynyt joka mittauskerralla jo useamman vuoden ajan.. Suomalaisten yrittäjämyönteisyys oli huipussaan vuonna 2015, jolloin peräti 83 prosenttia suhtautui yrittäjyyteen myönteisesti.

Asenteissa on aiempinakin vuosikymmeninä ollut huojuntaa. Esimerkiksi finanssikriisin jälkeisinä vuosina arviot yrittäjyyden hyödyistä notkahtivat hieman. Nyt lievä yrittäjyyden arvostuksen hiipuminen paikantuu siihen, että näkemykset yrittäjyydestä politisoituvat.

Pääsääntöisesti yrittäjämyönteisyys on vahvaa kaikkien puolueiden äänestäjien keskuudessa pois lukien vasemmistoliiton äänestäjät (ks. Kuvioliite). Näkemykset ovat kuitenkin aikaisempaa jakaantuneempia. Erittäin vahva yrittäjämyönteisyys yhdistää hallituspuolueiden sekä keskustan ja Liike Nytin kannattajia, kun taas muiden oppositiopuolueidenäänestäjistä keskimääräistä harvempi näkee myönteisemmästä suhtautumisesta yrittämiseen koituvan hyötyä yhteiskunnalle.

Hallituksen valmistelemat työmarkkinauudistukset voivat osaltaan heijastua hallitus- ja oppositiopuolueiden äänestäjien välisiin näkemyseroihin yrittäjyydestä. Monet hallituksen uudistuksista, kuten irtisanomisperusteen keventäminen ja paikallisen sopimisen edistäminen, lisäisivät yrittäjille tärkeää työmarkkinoiden joustavuutta, mutta eivät toisaalta ole mieluisia ammattiyhdistysliikkeelle. [2]

Puoluepoliittiset jakolinjat voivat johtua myös siitä, että nykyiset oppositiopuolueet olivat hallitusvastuuta kantaessaan useaan otteeseen yrittäjien kanssa julkisesti napit vastakkain. Koronasulut pakottivat yrityksiä laittamaan ovensa kiinni ja esimerkiksi sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksessa rajoitettiin julkisen sektorin alihankintaa yksityisiltä yrityksiltä. Lisäksi vasemmistopuolueet ovat pitäneet esillä yrittämisen ja omistamisen veronkiristyksiä, jotka saavat laajaa tukea näiden puolueiden äänestäjiltä. [3]

Kaiken kaikkiaan suomalaisten luottamus etenkin pienyrityksiin ja yksityisyrittäjiin on kuitenkin vahvaa. Keväällä 2021 tehdyssä EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa suomalaiset luottivat pienyrittäjiin enemmän kuin esimerkiksi virkamiehiin tai pankkeihin. [4]

Yrittäjyys nostaa elintasoa

Luottamuksen ja yrittäjämyönteisyyden takana piilee käsitys siitä, että yrittäjät luovat talouteen kasvua. Enemmistö (58 %) suomalaisista pitää yrittäjien vaurastumista vain hyvänä asiana, sillä samalla nousee muidenkin elintaso (Kuvio 2). Vain reilu viidennes (22 %) ei usko yrittäjien vaurastumisen hyötyihin yhteiskunnalle.

Kuvio 2.

Miehistä selvästi suurempi osa (66 %) kuin naisista (51 %) kokee yrittäjien vaurastumisen hyödyttävän koko yhteiskuntaa. (ks. Kuvioliite).

Suuri enemmistö kokoomuksen (92 %), Liike Nytin (78 %), perussuomalaisten (77 %), keskustan (70 %), RKP:n (67 %) ja kristillisdemokraattien (58 %) äänestäjistä katsoo yrittäjien vaurastumisella olevan muiden elintasoa nostavia vaikutuksia. Vihreiden ja sosiaalidemokraattien näkemykset jakautuvat kahtia, kun taas vasemmistoliiton äänestäjistä enemmistö (60 %) ei usko siihen, että yrittäjien vaurastuminen hyödyttäisi muita.

Kriittisempi suhtautuminen yrittäjien vaurastumiseen voi liittyä huoleen tuloerojen kasvusta. Suomalaisista 38 prosenttia katsoo, että yrittäjien vaurastuminen on omiaan kasvattamaan tulo- ja varallisuuseroja Suomessa. Lähes yhtä moni, 37 prosenttia, on asiasta toista mieltä, ja neljännes (24 %) jää asiassa vaille kantaa (Kuvio 3).

Kuvio 3.

Yli puolet SDP:n (55 %) ja vasemmistoliiton (58 %) äänestäjistä katsoo yrittäjien vaurastumisen olevan omiaan kasvattamaan tulo- ja varallisuuseroja Suomessa (ks. Kuvioliite). EVAn keväällä 2023 toteuttamassa Arvo- ja asennetutkimuksessa SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjät osoittivat valmiutta tuloerojen tasaamiseen verotuksen kautta selvästi muiden puolueiden äänestäjiä laajemmin. [5]

Vaikka moni suomalainen katsoo, että yrittäjien vaurastuminen on omiaan kasvattamaan tulo- ja varallisuuseroja Suomessa, EVAn aiemmat Arvo- ja asennetutkimukset osoittavat, että kaikki eivät välttämättä silti ole huolissaan tulo- ja varallisuuserojen kasvusta. Pidemmällä aikavälillä huolet taloudellisen eriarvoisuuden kasvusta ovat pikemmin vähentyneet kuin lisääntyneet. [6] Huolta tuloerojen kasvusta vähentää se, että tuloerot ovat Suomessa kansainvälisesti vertaillen pienet. [7]

Yrittäjäriskit realisoituivat

Jos yhdet ovat huolissaan tuloerojen kasvusta, moni on Suomessa myös huolissaan siitä, minkälaisia riskejä yrittäjyyteen liittyy.

Puolet suomalaisista (50 %) ajattelee, että yrittäjänä toimimiseen liittyy Suomessa niin suuria maksuja ja riskejä, että vain hullu ryhtyy turvallisen palkkatyön sijasta yrittäjäksi. Eri mieltä asiasta on noin neljännes (27 %) suomalaisista, ja toinen neljännes (23 %) ei ota asiaan kantaa (Kuvio 4).

Kuvio 4.

Yleisellä tasolla näkemykset yrittäjäriskistä ovat pysynyt samalla tasolla syksyn 2019 mittaukseen verrattuna. Yrittäjien oma arvio yrittäjäriskistä on kuitenkin synkistynyt. Syksyllä 2019 ennen koronapandemiaa yrittäjien itsearvostus oli kohonnut aiemmista mittauksista ja mieliala yrittäjyyden ”mielettömyydestä” vaimentunut. [8] Tuoreimmassa mittauksessa yrittäjien näkemykset yrittäjyyteen liittyvien maksujen ja riskien liiallisesta tasosta ovat kohonneet yli 20-prosenttiyksikköä takaisin 2010-luvun puolivälin tasolle. Kaksi kolmesta yrittäjästä (66 %) yhtyy väitteeseen yrittäjyyden liian suurista kustannuksista ja riskeistä ja vain neljännes yrittäjistä (25 %) torjuu väitteen.

Viime vuosien kriisit ovat koetelleet pk-yrityksiä ja heikentäneet odotuksia myös koronapandemiaan liittyneiden sulkupäätösten jälkeen. Syksyn 2023 tutkimustuloksista ilmenevää synkkyyttä yrittäjyyden kustannusten ja riskien tasoa kohtaan voivat selittää myös Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, ennätysnopea korkojen nousu sekä korkealla pysytellyt kustannustaso. [9]

Pitkään jatkunut epävarmuus heijastuu myös yrittäjien toimeentuloon. Aiemmin julkaistut EVAn Arvo- ja asennetutkimukset osoittavat, että yrittäjätalouksien toimeentulo on heikentynyt viime vuoden aikana. Vielä syksyllä 2022 yli puolet yrittäjistä ja ammatinharjoittajista eli tuloillaan vähintään melko mukavasti. Syksyn 2023 mittauksessa mukavasti pärjäävien osuus pieneni reiluun kolmannekseen väestön keskimääräiselle tasolle. [10]

Yrittäjäriskin realisoituminen ja sen negatiiviset vaikutukset pienten ja keskisuurten yritysten investointiaikeisiin varjostavat Suomen talouden ja työllisyyden kehitystä. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen pyrkimykset nostaa yrittäjyyden arvostusta ja parantaa yritysten toimintaympäristöä saavat tukea Suomen yrittäjämyönteiseltä kansalta.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 045 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 15.–27.9.2023. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.