Suomalaiset eivät lämpene osinkoverotuksen kiristämiselle
Vuoden 2023 eduskuntavaalien alla suomalaiset suhtautuvat varsin torjuvasti verojen kiristyksiin. Vaikka perinteisesti veroja on haluttu kiristää mieluummin muilta kuin itseltä, näkemykset verotuksesta kallistuvat tällä kertaa pikemminkin keventävään kuin kiristävään suuntaan. Pääomatuloveron ja yhteisöveronkin kohdalla veronkiristyksiä toivovat jäävät vähemmistöön. Osana EVAn Arvo- ja asennetutkimusta selvitettiin tarkemmin, mitä suomalaiset ajattelevat osinkojen ja yritysten verotuksesta ja sen vaikutuksesta investointeihin.
Suomalaisista 44 prosenttia katsoo, että Suomeen investoitaisiin nykyistä enemmän, jos yrityksiin ja niiden omistajiin kohdistuvia veroja alennettaisiin (Kuvio 1). Vajaa neljännes (23 %) ei usko verojen alentamisen vaikuttavan investointeihin.
Kuvio 1.
Vaikka suurempi osa arvioi investointien kasvavan verotusta kevennettäessä, kysymys veronalennusten vaikutuksista osoittautuu kansalaisille vaikeaksi. Kolmannes (33 %) suomalaisista jää asiassa vaille mielipidettä.
Tulos kielii siitä, että moni on epävarma yrityksiin kohdistuvan verotuksen niin sanotuista dynaamisista eli käyttäytymisvaikutuksista: investoiko sijoittaja lisää, jos verotusta alennetaan, vai valuuko veronalennus vain isompina tuottoina nykyisten omistajien taskuun?
Yhteisöveron alentamisen vaikutuksista on tutkimustietoa, jonka mukaan se lisää investointeja, tuotantoa, työllisyyttä ja työtunteja. Etlan vuonna 2014 tekemän arvion mukaan yhteisöveron alennukset rahoittaisivat itsensä ainakin 50-prosenttisesti.
Epävarmat näkemykset yritysten ja omistamisen verotuksen alentamisen vaikutuksista investointeihin heijastuvat myös siihen, mitä suomalaiset ajattelevat yhteisö- tai pääomatuloverojen korottamisesta, alentamisesta tai pitämisestä nykyisellään. Varsin moni suomalaisista pitäisi verotasot nykyisellään tai alentaisi veroja hieman.
Epävarmuus veromuutosten vaikutuksista näkyy myös siinä, että 38 prosenttia ei usko aiheutuvan merkittävää haittaa taloudelle ja investoinneille, vaikka verotus Suomessa kiristyisi hieman
nykytasoltaan (Kuvio 2). Hieman suurempi osa suomalaisista (40 %) on väitteen kanssa eri mieltä eli epäilee veronkiristyksillä olevan merkittävää haittaa taloudelle ja investoinneille. Reilu viidennes (22 %) ei ota kantaa väittämään.
Kuvio 2.
Kysymystä ei ole rajattu pelkästään yrityksiin ja omistajiin kohdistuviin veronkiristyksiin. Kuitenkin valtaosa niistä suomalaisista, jotka näkevät yrityksiin ja niiden omistajiin kohdistuvien veronkevennysten vaikuttavan suotuisasti investointien määrään, pitävät veronkiristyksiä haitallisena taloudelle ja investoinneille.
Yrittäjäriskillä on väliä
Tätä taustaa vasten ei ole yllättävää, että suomalaiset eivät juuri näe sijaa muutoksille nykyisessä osinkoverotuksessa, jossa listaamattomien yritysten omistajien osinkoja kohdellaan verotuksellisesti edullisemmin suhteessa muihin omaisuustuloihin (ks. Arviossa Miten listaamattoman yhtiön jakamia osinkoja verotetaan?). Asia on noussut pinnalle vaalikeskusteluissa, kun etenkin vasemmistopuolueiden agendalla on ollut listaamattomien yritysten osinkoverojen huojennuksen poistaminen.
Suomalaisten kannat listaamattomien yritysten jakamien osinkojen verotuksen kiristämiseen menevät melko tasan. Reilu kolmannes suomalaisista (36 %) katsoo, että yrittäjien omasta yhtiöstään nostamien osinkojen verotusta pitäisi kiristää (Kuvio 3). Prosenttiyksikön verran suurempi osuus suomalaisista (37 %) torjuu osinkoverotuksen kiristämisen. Vaille mielipidettä asiassa jää 27 prosenttia suomalaista.
Kuvio 3.
Valtiovarainministeriö on ehdottanut osinkoveromallin muuttamista siten, että osinkoverotuksen yrittäjähuojennusta pienennettäisiin ja listaamattoman yhtiön jakamien osinkojen verotusta harmonisoitaisiin kohti pörssiosinkojen verotusta.
Ehdotus ei saa varauksetonta kannatusta kansalta. Suomalaisista lähes puolet (47 %) pitää perusteltuna, että yrittäjäriski (ks. Arviossa Mikä yrittäjäriski?) huomioidaan jatkossakin keventävänä tekijänä yrittäjän osinkoverotuksessa (Kuvio 4).
Kuvio 4.
Vain vajaa viidennes suomalaisista (18 %) torjuu väittämän. Yli kolmannes suomalaisista (35 %) ei ota väittämään kantaa.
Suomalaisten arvostus yrittäjyyttä kohtaan on osoittautunut aiemmissa EVAn Arvo- ja asennetutkimuksissa erittäin vahvaksi. Tämä näkyy siinä, että varsin suuri joukko suomalaisista hyväksyy yrittäjien muita osingonsaajia kevyemmän verokohtelun.
Suomalaisten suhtautumista kokonaisuudessaan yrittämisen ja omistamisen verotukseen tarkasteltiin summamuuttujan avulla, johon yhdistettiin kuvioiden 1, 3 ja 4 vastausjakaumat yhdeksi asteikkokeskiarvoksi (Kuvio 5).
Kuvio 5.
Asteikon keskipiste on kolmessa. Mitä suuremman arvon muuttuja saa, sitä vahvemmin tarkasteltavassa ryhmässä kannatetaan yrittäjäomistajien huojennettua verokohtelua. Vastaavasti kolmea pienemmät arvot tarkoittavat taipumusta kannattaa yrittäjäomistajien verotuksen kiristämistä.
Koko väestön tasolla asenteet kallistuvat omistajayrittäjien huojennetun verokohtelun hyväksymisen kannalle, mutta puolueiden kannattajaryhmien näkemysten välillä on suuria eroja.
Voimakkainta yrittäjien verohuojennuksen kannatus on kokoomuksen kannattajien keskuudessa, mutta se on vahvaa myös perussuomalaisten ja keskustan kannattajien keskuudessa. Kuudesta suurimmasta puolueesta SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa kallistutaan kannattamaan omistajayrittäjien verotuksen kiristämistä.
Tarkemman kuvan eri puolueiden kannattajien toiveista saa, kun tarkastellaan väestöryhmittäisiä vastausjakaumia yksittäisiin kysymyksiin. Odotetusti yrittäjistä vain alle viidennes (18 %) kannattaa osinkoverotuksen kiristämistä, kun taas 72 prosenttia torjuu veronkiristykset.
Reilusti yli puolet vasemmistoliiton (63 %) ja vihreiden (56 %) äänestäjistä kiristäisi yrittäjien osinkoverotusta (ks. Kuvio 3 ja erillinen Kuvioliite). SDP:n äänestäjistä noin puolet (52 %) on kiristämisen kannalla, kun puolestaan viidennes (19 %) torjuisi osinkoveron kiristykset.
Vastaavasti kokoomuksen (66 %), perussuomalaisten (55 %) ja keskustan (49 %) äänestäjien keskuudessa veronkiristykset pikemminkin torjutaan. Sen sijaan näiden puolueiden kannattajilla on myös verojen alentamiseen kohdistuvia toiveita, sillä enemmistö kokoomuksen (75 %), perussuomalaisten (58 %) ja keskustan (54 %) kannattajista arvioi, että Suomeen investoitaisiin nykyistä enemmän, jos yrityksiin ja niiden omistajiin kohdistuvia veroja alennettaisiin (ks. Kuvio 1 ja Kuvioliite).
Vastaavat erot näkyvät myös vaaliohjelmissa: vasemman laidan puolueet laittaisivat yksityisomaisuutta esimerkiksi varallisuusverolle, maastapoistumisverolle tai nykyistä korkeammille pääomatuloveroille ja perintöveroille, kun taas muut puolueet lupaavat olla kiristämättä yrittämisen verotusta. Myös osinkoverotuksen tulevaisuus jakaa puolueita vasempaan ja oikeaan siipeen. Verrattaessa äänestäjien asenteita puolueiden vaaliohjelmiin näyttää siltä, että vaaliohjelmat heijastavat kohtuullisen hyvin kunkin puolueen äänestäjäkunnan toiveita.
Verotuksen kiristyminen epäilyttää
Asenteet yrittäjien verotusta kohtaan ovat linjassa sen kanssa, että suomalaiset eivät juuri nyt näe
perusteita verotuksen kiristämiselle ylipäänsä. Osin kyse on ihmisten omasta toimeentulosta, mutta moni on myös huolissaan verotuksen kiristämisen negatiivisista vaikutuksista talouteen. Moni näkeekin paineita verotuksen alentamiseen Suomen taloudellisen menestymisen kannalta.
Suomalaisista 47 prosenttia katsoo, että verotusta pitäisi alentaa, etteivät osaajat ja omistajat muuttaisi pois Suomesta (Kuvio 6). Eri mieltä väittämän kanssa on 30 prosenttia suomalaisista. Vajaa neljäsosa (23 %) ei ota kantaa väittämään.
Kuvio 6.
Verrattuna edelliseen, alkuvuodesta 2015 tehtyyn mittaukseen, näkemykset ovat kuitenkin hieman vaimentuneet. Tämä saattaa olla yhteydessä siihen, että tuolloin yhteisöverokantaa oli juuri alennettu 24 prosentista 20 prosenttiin, eikä haluja kiristää veroja uudelleen ollut ainakaan yhteisöveron osalta. Samalla pääomatuloverotusta oli kiristetty ja uusia kiristyksiä valmisteltiin parhaillaan.
Toiveet verotuksen alentamisesta ovat kuitenkin pysyneet melko laajoina, ja tämä saattaa heijastaa pysyvämpää toivetta etenkin työn kireän verotuksen ja jyrkän progression lieventämisestä. Likimain yhtä suuri osuus kuin toivoo verotuksen alentamista osaajien ja omistajien poismuuton torjumiseksi, toivoo Arvo- ja asennetutkimuksessa myös ansiotulojen verotuksen keventämistä.
Kaksilapsisten yhden palkansaajan perheiden vertailussa suomalaisen työntekijän verokiila on OECD-maista toiseksi korkein. Suomi myös verottaa perintöjä ja lahjoja toisin kuin monet perintöverosta luopuneet EU-maat, mukaan lukien Suomen naapurimaat (ks. Kiusallinen perintövero, Arvion s. 5). Myös omaisuuden luovutusvoitot ovat Suomessa laajasti veronalaisia.
Suomi osallistuu tulevaisuudessa globaaliin kilpailuun vihreän siirtymän investoinneista, jotka voivat tuoda Suomeen merkittävästi lisää työpaikkoja. Muun muassa verotuksen johdonmukaisuutta pidetään edellytyksenä päästövähennysinvestointien kannattavuudelle.
Lue koko EVA Arvio Yrittäjäriskin ystävät
Näin kysely tehtiin
Tulokset perustuvat 2 043 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 31.1.–13.2.2023. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.