Kevennetään työn verotusta kaikilta – tuloerot eivät ole Suomessa ongelma

Puolueiden eduskuntavaaliohjelmien verotavoitteiden perusteella yksi asia on selvä: yksikään puolue ei kiristäisi ansiotuloverotusta. Sen sijaan veronkevennykset nähdään laajasti mahdollisina. Moni puolue kohdistaisi kevennykset pieni- ja keskituloisille, jollaisia suurin osa suomalaisista äänestäjistä on. Tämä lisäisi ansiotuloverotuksen progressiota. Vuoden 2021 verotilastoista ilmenee karu totuus suomalaisten veronmaksajien kapeista harteista: lähes kuudennes Suomen ansiotuloveroista kerätään yli 100 000 euron ansiotuloista, vaikka näitä suurituloisia veronmaksajia on Verohallinnon mukaan vain noin 83 000 henkilöä (Kuvio 1).

Kuvio 1. Verohallinto: Tulot, vähennykset ja verot veronalaisten ansiotulojen mukaan tulonsaajaryhmittäin, verovuosi 2021

Progressiivinen verotus nähdään Suomessa tärkeänä tuloerojen tasaajana, vaikka tuloerot ovat Pohjoismaissa poikkeuksellisen pienet ja Suomessa vieläpä Pohjoismaiden toiseksi pienimmät heti Norjan jälkeen (Kuvio 2). Verotuksen sijaan paras tapa vähentää pienituloisuutta on edistää työtä vailla olevien työllistymistä. Ikääntyvä Suomi tarvitsee lisää hyviä veronmaksajia, ja ansiotuloveron kevennykset tulisi kohdistaa kaikkiin tuloluokkiin. Hyvin kireä marginaalivero tulojen kasvaessa muodostaa kannustinesteen edetä työuralla eikä kannusta tekemään lisää töitä silloin kun mahdollista. Tästä syystä nykyisen hallituskauden ajaksi säädetystä niin sanotusta solidaarisuusverosta eli korkeimmasta, ylimääräisestä veroportaasta tulisi luopua. Korkean tuottavuuden maassa tulisi olisi syytä kannustaa ihmisiä etenemään mahdollisimman tuottavaan työhön ja työnteolla vaurastumiseen.

Kuvio 2.

Osa puolueista kompensoisi ansiotuloverotuksen kevennykset muiden verojen kiristyksillä. Kristillisdemokraatit siirtäisi verotuksen painopistettä työn verotuksesta haittojen verotukseen. Kokoomus ja vihreät verottaisivat lisäksi kulutusta. Keskusta mainitsee veronkiristykset vaaliohjelmassaan, mutta ei erittele verolajeja tarkemmin. Sen sijaan perussuomalaiset vastustaa painopisteen siirtämistä viherveroiksi kutsumiinsa haittaveroihin ja rahoittaisivat ehdottamansa tuloveronkevennykset mieluummin julkishallinnon leikkauksilla.

Lillukanvarret kannattaa unohtaa

Haitta- ja kulutusverojen kiristysten mittakaava ja tarkempi kohdistuminen jäävät vaaliohjelmista epäselviksi. Päästöt, alkoholi, tupakka ja epäterveelliset elintarvikkeet nähdään mahdollisina kiristyskohteina, mutta niihin on vaikeaa säätää sellaisia lisäveroja, joista olisi kokoluokaltaan ansiotulojen veronkevennysten vastapainoksi.

Verotuottojen kannalta merkittävämmät arvonlisäverotuksen tai energiaverotuksen kiristämistavoitteet jäävät hallitusohjelmissa rivien väliin, sillä ne eivät välttämättä miellyttäisi äänestäjää. Osa puolueista olisi toki valmis kompensoimaan haittaverotuksen haitat omalle kannattajakunnalleen, mikä voi olla helpommin sanottu kuin tehty. Verotuksen paikkaaminen kompensaatioilla luo verotukseen aukkoja ja toimii haittaverotuksen tarkoitusta vastaan. Riskinä on, että hallitusohjelmaan kirjataan poukkoilevia veromuutoksia, hallinnollista taakkaa ja fiskaalisesti merkityksettömiä lillukanvarsia. Lillukanvarsiin keskittymisestä puolueiden olisi syytä luopua.

Puolueiden ideologiset erot näkyvät suhtautumisessa yritysten ja omistajien verotukseen.

Haittaverotavoitteiden uskottavuutta vähentää se, että viime vuonna kustannustason noustessa päättäjät olivat nopeasti valmiita keventämään sähköenergian ja henkilökuljetusten verotusta sekä lisäämään sähkönkulutuksesta ja työmatkailuun kuluneesta polttoaineesta myönnettäviä verovähennyksiä sopivasti eduskuntavaalien yli. Näitä arviolta yli 750 miljoonan euron veronkevennyksiä kansanedustajat yrittävät nyt kompensoida sähköntuottajien ylimääräisellä voittoverolla, joka käsittämättömällä tavalla kohdistetaan juuri niihin vihreän siirtymän kannalta elintärkeisiin investointeihin, jollaisia puolueet haluavat Suomeen lisää.

Puolueiden ideologiset erot näkyvät suhtautumisessa yritysten ja omistajien verotukseen: vasemman laidan puolueet laittaisivat yksityisomaisuutta esimerkiksi varallisuusverolle, maastapoistumisverolle tai nykyistä korkeammille pääomatuloveroille ja perintöveroille, kun taas muut puolueet lupaavat olla kiristämättä yrittämisen verotusta. Myös osinkoverotuksen tulevaisuus jakaa puolueita vasempaan ja oikeaan siipeen. SDP:n vaaliohjelmaan sisältyvä verottamatta jäävän arvonnousun verotus viitannee siihen, mikä vasemmistoliiton ohjelmassa on kirjoitettu auki: osakesäästötiliin ja vakuutussäästämiseen sisältyvien veronlykkäysten poistoon.  Vastassa ovat kokoomus ja keskusta, jotka laajentaisivat osakesäästötiliä. Kokoomus ja RKP edistäisivät kotimaista omistajuutta myös sukupolvenvaihdoksia helpottamalla.

Yritysverotuksen kiristystoiveita on erityisesti vasemmistoliitolla, joka kiristäisi yhteisöverokantaa kahdella prosenttiyksiköllä ja laittaisi yritysten ylisuuret voitot verolle – aivan kuin ne nyt olisivat verovapaita. Käytännössä kyse on vaatimuksesta kiristää yritysten verotusta. Suomen tulisi ehdottomasti välttää veropolitiikkaa, joka vähentää yrittämisen kannusteita ja heikentää kilpailukykyä suhteessa kilpailijamaihin.

Yritysmyönteisemmässä laidassa RKP, perussuomalaiset sekä Liike Nyt väläyttelevät osittaista Viron veromallia, kun taas keskusta suuntaisi veronhuojennukset alueiden vetovoimaa, investointeja ja työllisyyttä vahvistaville erityistalousalueille.

Maakuntaverosta vaietaan vaaliohjelmissa. Sen käyttöönoton pelätään kiristävän ansiotuloverotusta, mikä olisi kiusallisen ristiriitaista kevennystavoitteisiin nähden. Toisaalta myös nykymalli on menojen paisumisen kannalta kestämätön, sillä sote-budjeteille ei ole todellista budjettirajoitetta. Sote-uudistuksen korjaaminen lieneekin niin suuri urakka, ettei siihen ole tohdittu vaaliohjelmissa puuttua.

Puolueiden yksittäisistä toiveista on vaikea löytää yhteistä linjaa. Työn verotuksen keventämistä lukuun ottamatta tavoitteet ovat niin epämääräisiä, että niistä tuskin saa suoria kirjauksia hallitusohjelmaan.

Perälautakirjaukseksi voisi kuitenkin päätyä useamman puolueen linjaus siitä, ettei yritysten verotusta kiristetä seuraavalla vaalikaudella. Tämä lisäisi ennakoitavuutta Suomen tulevien verotuottojen kannalta elintärkeisiin yritysten investointeihin.

Puolueiden vaaliohjelmien perusteella on perusteita odottaa tulevalta hallitukselta politiikkaa, joka ei suuremmin muuta Suomen verotuksen peruslinjauksia. Ansiotuloverojen keventämisen linjaa on perusteltua jatkaa pitkällä tähtäimellä työn kannusteiden lisäämiseksi.