Suomen ylimitoitettu windfall-vero on este sähköntuotannon investoinneille

Emmiliina Kujanpää
Johtava veroasiantuntija
Suomen suunnittelema windfall-vero on vaikutuksiltaan aivan eri tasoa kuin esimerkiksi Ruotsissa, ja siksi se asettaa suomalaiset sähköntuottajat ja -myyjät kilpailijamaitamme huonompaan asemaan, kirjoittaa EVAn veroasiantuntijana helmikuussa aloittava Emmiliina Kujanpää.

Suomi on säätämässä sähköntuottajille vuodeksi 2023 kansallisen windfall-veron, jolla se pyrkii keräämään monikymmenkertaiset verotuotot vertailumaihin nähden. Windfall-veroilla tarkoitetaan poikkeuksellisten olosuhteiden aiheuttamien normaaleja suurempien tuottojen verotusta, jotka ovat energiakriisin myötä nousseet eri maiden keinovalikoimaan sähkötukien rahoittamiseksi. Suomen suunnittelema vero on kuitenkin vaikutuksiltaan aivan eri tasoa kuin esimerkiksi Ruotsissa, ja siksi se asettaa suomalaiset sähköntuottajat ja -myyjät kilpailijamaitamme huonompaan asemaan. Sähköntuotannon kipeästi edellyttämien tulevaisuuden investointien kannalta tämä on erittäin haitallista.

Euroopan unionin neuvosto antoi lokakuussa asetuksen korkeisiin energiahintoihin liittyvistä hätätoimenpiteistä. Näihin sisältyi tuottokatto sähköntuottajien saamille markkinatuloille, jotka ylittävät 180 euroa megawattitunnilta. Useimmat EU-jäsenvaltiot, kuten Ruotsi ja Tanska toimeenpanevat asetuksen mukaisen tuottokaton. Suomessa sen sijaan windfall-veroa maksettaisiin 30 prosentin verokannalla 20 prosentin yhteisöveron lisäksi. Sähköntuotannon voittoihin kohdistuisi siis yhteensä 50 prosentin verorasitus niiden tuottojen osalta, jotka ylittävät omalle pääomalle määritellyn 10 prosentin normaalituoton.

Windfall-veron valmistelun yhteydessä suomalaiset päättäjät ovat toistelleet investointien turvaamisen tärkeyttä ja tavoitetta kohdistaa vero vain poikkeuksellisiin ylituottoihin. Nämä tavoitteet eivät riittävästi näy hallituksen esityksessä windfall-veroksi.

Veronalaisten tuottojen määrä riippuisi yrityksen taserakenteesta. Omakustannehintaan omistajayhtiöilleen sähköä myyvien niin sanottujen Mankala-yhtiöiden tuottamaan sähköön voisi kohdistua poikkeuksellisen kova verorasitus. Konsernirakenteesta riippuen myös konserninsisäiseen käyttöön tuotettu sähkö saattaa joutua ehdotetun verolain perusteella windfall-veron alaiseksi. Voittovero voisi kohdistua myös sellaiseen yritykseen, joka kokonaisuutena olisi tappiollinen. Sähköntuotannon voittotaso voi normaalioloissakin ylittää ehdotetun 10 prosentin normaalituottoprosentin. Käytännössä siis Suomi verottaisi ylituottoverolla osittain myös tavanomaisia voittoja.

Vihreän siirtymän investointien houkuttelemiseksi Suomi tarvitsee kipeästi lisää sähköntuotantoa. Sähköntuotannon lisääminen puolestaan vaatii tuottajilta isoja investointeja. Ylipäätään investoijia askarruttaa se, että Suomi useista muista EU-maista poiketen toimeenpanee laajan kansallisen windfall-veron vuodeksi 2023. Ei ole kovin suuri yllätys, jos investoinnit karkaavat Ruotsiin, kun myöskään riskiä veron soveltamisajan jatkamisesta ei voida sulkea pois.

Jotta Suomi pärjää kilpailussa vihreän siirtymän investoinneista, Suomen ei pidä asettaa investoinneille veroesteitä, eikä investointien verotusta tule toteuttaa kireämmin kuin kilpailijamaissa. Investoinnit tuovat työpaikkoja ja verotuloja, joita Suomi tarvitsee menestyäkseen.